Euroalueella on nyt takanaan puolet ensimmäisestä talouden kadotetusta vuosikymmenestä. Enää ei liene epäselvää, onko eurotalous Japanin tiellä vai ei. Hämärää on enää, kuinka pitkä ja kuoppainen kinttupolku meitä odottaa.
Osa euromaista kärsii jo kuudetta vuotta talouden lamasta massatyöttömyyksineen. Koko euroalueen talous on heikompi, kokonaistuotanto niukempi ja työttömyys raskaampi kuin kuusi vuotta sitten ennen finanssi- ja talouskriisin alkua.
Eurotalouden lohdutonta yleiskuva on kesän kuluessa synkentynyt lisää, kun talousmoottoriksi ylistetty Saksa näyttää ainakin tilapäisesti hyytyneen. Muutkin suurimmat euromaat, Ranska, Italia ja Espanja, ovat taantumassa tai sen tuntumassa.
Japani tarpoo jo kolmatta vuosikymmentä omalla aneemisella nimikkotiellään ilman kovinkaan vakuuttavia enteitä selvästä toipumisesta.
Euroalue painelee perässä.
Muut toipuneet,
eurotalous ei
Maailman suurista talousalueista yksiselitteisesti heikoimmassa kunnossa ovat Japani ja euroalue.
Esimerkiksi Yhdysvaltain ja suurimman euroalueen ulkopuolisen Euroopan unionin (EU) jäsenmaan, Britannian, taloudet ovat toipuneet selvästi euroaluetta vahvemmin. Toki nekin ovat elpyneet kriisistä epätavallisen vaisusti, mutta eivät likimainkaan yhtä heikosti kuin euroalue.
Eurotalouden yhtäläisyydet Japanin 1990-luvun alussa alkaneisiin kokemuksiin ovat niin ilmeiset ja samalla erot Yhdysvaltain ja Britannian viime vuosiin niin selviä, että kyse tuskin on silkasta sattumasta.
Japanin talous ajautui omaan velkakriisiinsä pitkälti omaa syytään. Samoin se sai aikaan talouden "kadotetut vuosikymmenet" pitkälti itse.
Nollakasvukin
olisi saavutus
Kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin toteen pannut vyönkiristykset ovat EU:n talouspäättäjien mukaan olleet välttämättömiä. Se on kuitenkin vain heidän tulkintansa, kun taas talouden sakkaaminen on tosiasia – nyt Saksaa myöten.
Täsmälleen Japanin tapaan myös euroalueen raha- ja talouspolitiikan ennenaikaiset kiristykset ovat heikentäneet kokonaistuotantoa enemmän kuin hillinneet julkisen talouden velkaantumista.
Lopputulos on kääntynyt talouspäättäjien tarkoitusta vastaan: julkisen talouden alijäämien ja suhteellisten velkamäärien kasvu on kiihtynyt eikä suinkaan talttunut.
Eurotalous jarruttaa pitkälti alueen talous- ja rahapolitiikan omien vikatikkien takia Japanin tiellä – jolla nollakasvu olisi ilouutinen mutta deflatorinen taantuminen todennäköisempää.
Jos talous- ja rahapolitiikan vikatikkejä kertyy vielä lisää, voi euroalueen tie osoittautua vielä kuoppaisemmaksi ja kurjemmaksi kinttupoluksi kuin Japanin tie.
Osa euromaista kärsii jo kuudetta vuotta talouden lamasta massatyöttömyyksineen. Koko euroalueen talous on heikompi, kokonaistuotanto niukempi ja työttömyys raskaampi kuin kuusi vuotta sitten ennen finanssi- ja talouskriisin alkua.
Eurotalouden lohdutonta yleiskuva on kesän kuluessa synkentynyt lisää, kun talousmoottoriksi ylistetty Saksa näyttää ainakin tilapäisesti hyytyneen. Muutkin suurimmat euromaat, Ranska, Italia ja Espanja, ovat taantumassa tai sen tuntumassa.
Japani tarpoo jo kolmatta vuosikymmentä omalla aneemisella nimikkotiellään ilman kovinkaan vakuuttavia enteitä selvästä toipumisesta.
Euroalue painelee perässä.
Muut toipuneet,
eurotalous ei
Maailman suurista talousalueista yksiselitteisesti heikoimmassa kunnossa ovat Japani ja euroalue.
Esimerkiksi Yhdysvaltain ja suurimman euroalueen ulkopuolisen Euroopan unionin (EU) jäsenmaan, Britannian, taloudet ovat toipuneet selvästi euroaluetta vahvemmin. Toki nekin ovat elpyneet kriisistä epätavallisen vaisusti, mutta eivät likimainkaan yhtä heikosti kuin euroalue.
Eurotalouden yhtäläisyydet Japanin 1990-luvun alussa alkaneisiin kokemuksiin ovat niin ilmeiset ja samalla erot Yhdysvaltain ja Britannian viime vuosiin niin selviä, että kyse tuskin on silkasta sattumasta.
Japanin talous ajautui omaan velkakriisiinsä pitkälti omaa syytään. Samoin se sai aikaan talouden "kadotetut vuosikymmenet" pitkälti itse.
Nollakasvukin
olisi saavutus
Kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin toteen pannut vyönkiristykset ovat EU:n talouspäättäjien mukaan olleet välttämättömiä. Se on kuitenkin vain heidän tulkintansa, kun taas talouden sakkaaminen on tosiasia – nyt Saksaa myöten.
Täsmälleen Japanin tapaan myös euroalueen raha- ja talouspolitiikan ennenaikaiset kiristykset ovat heikentäneet kokonaistuotantoa enemmän kuin hillinneet julkisen talouden velkaantumista.
Lopputulos on kääntynyt talouspäättäjien tarkoitusta vastaan: julkisen talouden alijäämien ja suhteellisten velkamäärien kasvu on kiihtynyt eikä suinkaan talttunut.
Eurotalous jarruttaa pitkälti alueen talous- ja rahapolitiikan omien vikatikkien takia Japanin tiellä – jolla nollakasvu olisi ilouutinen mutta deflatorinen taantuminen todennäköisempää.
Jos talous- ja rahapolitiikan vikatikkejä kertyy vielä lisää, voi euroalueen tie osoittautua vielä kuoppaisemmaksi ja kurjemmaksi kinttupoluksi kuin Japanin tie.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se kun Saksa alkaa hyytyä on meidän kannaltamme hyväkin asia siksi kun silloin paineet löysempään raha/budjettipolitiikkaan kasvavat, ja ainakin hintoja sellainen pitää yllä meni realitaloudessa sitten miten tahansa. Pahinta meidän kannaltamme olisi se kehitys että muun euroalueen ja erityisesti Saksan talous olisi vahvoilla ja niillä halu pitää raha/budjetti-politikka kireänä ja euron arvo korkealla suhteessa kilpailijamaiden valuuttoihin.
Jos realitaloudessa meni miten tahansa, ihmisiltä loppuu/loppui rahat. Silloin ei mikään pidä hintoja yllä. Japanin tiehän on deflaatiota, jota mikään elvytys ei ole saanut korjattua. Tätähän on yritetty ja Japanihan onkin maailman velkaisin valtio per henkilö. Suomella on mutulla heitettynä vielä eniten ongelmia euro-valtioista, eli rupusarjalainen. Koomisesti vielä ne kolme A:ta! Kreikka ja heti hyvänä kakkosena Suomi., täällä ei ole vain vielä tajuttu asiaaa.
Taas Luki varastanut muiden tekstiä. En halua ryhtyä varastettuun tavaraan, joten jätän lukematta.
Häpeäisi.
Eletään velaksi.
Surkeinta tuossa on ettei näköpiirissä ole mitään taikatemppua millä Suomen talousnousu voisi alkaa uudestaan tai edes nykyinen ostovoima pysyä yllä. Valtion lisävelan ottoa on pakko alkaa hillitä EU-sääntöjen mukaan ja verotuksen kiristyksen tie on käyty koko lailla loppuun. Kiinteistöverot on ehkä ainoita mitä vielä voidaan korottaa niin paljon että siitä on jotain apua taloudelle. Kyse ei ole pelkästään asuntojen hinnoista vaan koko maan tulevaisuudesta. Tunnelissa on säkkipimeää loputtomiin asti tällä hetkellä.
Kässärin mukaan menee. Euroalue on suistumassa deflaatioon.
Saksalaiskuluttajien talousodotukset heikkenivät elokuussa eniten vuoden 1980 jälkeen, kertoi kuluttajaluottamusta mittaava GFK-tutkimuslaitos keskiviikkona.
Kuluttajien Saksan lähikuukausien talousnäkymiä kuvaava indikaattori putosi 35,5 pistettä 10,4 pisteeseen, GFK kertoo.
Näin suurta kuukausipudotusta ei ole tutkimuslaitoksen mukaan nähty 34 vuoteen.
Talouselämä:http://www.talouselama.fi/uutiset/saksalaisten talousodotukset romahtivat eniten vuoden 1980 jalkeen/a2262662