Kalastusluvan valvonta

Kalastuksenvalvojalla on oikeus tarkistaa lupia ja takavarikoida vehkeet. Mutta mutta, millä lihaksilla se kalastuksenvalvoja takavarikoi virvelin, jos virvelöitsijä on raavas mies, joka ei suostu luovuttamaan virveliään. Painimaanko se kalastuksenvalvoja rupeaa? Voihan se kysellä henkkareita, mutta jos ei näytä, ei se voi niitä väkisin kaivaakaan. JA nimekseen voi sanoa vaikka Aku Ankka.

Tottakai, se on sitten eri asia, mikäli poliisipartio saapuu paikalle, niin siinähän peli on menetetty, ja poliisilla on aivan eri resurssit ns pakottamiseen. Kalastuksenvalvojalla on pelkästään oikeus, mutta resurssit ei riitä, mikäli vastapuoli laittaa hanttiin.

Ja itseasiassa kalastuksenvalvojalla ei ole kuitenkaan oikeutta väkivaltaan, muuta kuin itsepuolustustarkoituksessa. Hyökkäämiseen ei ole oikeutusta. Virvelin takavarikointi painimalla on kyllä selvä hyökkäys ja yksityisen koskemattomuuden loukkaus. Edes luvattomuus ei oikeuta painimiseen, koska se katsotaan hyökkäykseksi käräjäoikeudessa. Tietysti pakenevan kiinniotto-oikeus on, koska lakia on rikottu, mutta jos kalastuksenvalvojan lihakset ei riitä, niin ei siinä mikään auta. Varsinkaan jos rosvoja on kaksi, niin kyllä siinä kalastuksenvalvoja aika heikoilla on, siinä saattaa valvojan vaatteet äkisti kastua.

Tietysti kuuliainen kansalainen hätäpäissään luovuttaa sen virvelinsä, ja maksaa sakot, viranomaispelon takia. Mutta jos joku päättää kieltäytyä yhteistyöstä, niin ei siinä kalastuksenvalvojalla ole muuta mahdollisuutta kuin soittaa poliisit. Ja jos kalarosvo lähtee karkuteille, niin ei kalastuksenvalvoja sitäkään voi estää. Jäljelle jää tuntomerkkien kertominen poliisille, mikäli kalarosvo on jollain muulla kuin autolla liikkeellä. Autolla jos on, niin siitähän on tietysti helppo katsoa rekisterinumero, ja sakot menee sitä kautta ainakin jollekin. Mutta jos rosvo on liikkeellä esim polkupyörällä ja sotkee tiehensä, niin eipä siinä paljoa jää jäljelle vaihtoehtoja.