Tämä on tilanne:
- vanhemmilta jäi n.200000e arvoinen mökki
- perijöinä kaksi siskoa A ja B
- A:lla on 2 aikuista lasta, joista toinen on hänen suosikki ja toinen ei
- A luovutti oman perintöosuutensa mökistä tälle suosikkilapselleen, toiselle ei mitään
- parin vuoden kuluttua sisko B ostikin A:n suosikkilapsen mökkiosuuden itselleen ja sai siis koko mökin itselleen. Samalla tämä A:n suosikkilapsi kuittasi itselleen aika hyvän summan.
A:n ei-suosikkilapsi on katkera tilanteesta, koska hän jäi täysin nuolemaan näppejään.
Menikö kaikki ihan lain kirjaimen mukaan ? Onko tällä A:n ei-suosikkilapsella mitään mahdollisuuksia riitauttaa asiaa jälkikäteen ?
- vanhemmilta jäi n.200000e arvoinen mökki
- perijöinä kaksi siskoa A ja B
- A:lla on 2 aikuista lasta, joista toinen on hänen suosikki ja toinen ei
- A luovutti oman perintöosuutensa mökistä tälle suosikkilapselleen, toiselle ei mitään
- parin vuoden kuluttua sisko B ostikin A:n suosikkilapsen mökkiosuuden itselleen ja sai siis koko mökin itselleen. Samalla tämä A:n suosikkilapsi kuittasi itselleen aika hyvän summan.
A:n ei-suosikkilapsi on katkera tilanteesta, koska hän jäi täysin nuolemaan näppejään.
Menikö kaikki ihan lain kirjaimen mukaan ? Onko tällä A:n ei-suosikkilapsella mitään mahdollisuuksia riitauttaa asiaa jälkikäteen ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>Menikö kaikki ihan lain kirjaimen mukaan ?>Onko tällä A:n ei-suosikkilapsella mitään mahdollisuuksia riitauttaa asiaa jälkikäteen ?
Kaikki meni tällä hetkellä, kun A vielä elää, oikein. Perillinen A saa tehdä saamallaan omaisuudella (ja perintöosuudellaan) mitä lystää.
Toisen perillisen B ja A:n lapsen kauppa on myös heidän yksityisasia, eikä kuulu muille.
A:n ei-suosikki lasta voi lohduttaa sillä, että A maksoi perintöveron ja A:n suosikkilapsi lahjaveron saamanstaan osuudesta mökkiin.
A:n perillinen voi A:n kuoleman jälkeen perinnönjaossa tehdä suosiolahjavaatimuksen toista perillistä vastaan (A:n suosikkilapsi), jotta hän itse saisi A:n jäämistöstä (laskennallista) lakiosaansa vastaavan osuuden. Tällöin suosikin aiemmin saama mökkiosuus laskennallisesti lisätään A:n jäämistöön ja sen perusteella lasketaan ei-suosikin lakiosa. Jos jäämistövarat eivät riitä koko lakiosan maksamiseen, ei-suosikki voi lisäksi vaatia suosikkilapselta lakiosan täydennystä.
Käytännössä suosiolahjavaatimus edellyttää, että A:n tehdessään lahjoitusta hänen varallisuutensa on ollut suhteellisen vähäinen (mökin arvoon verrattuna), koska A:n aikanaan tekemän perintöosuuden lahjoituksen on tullut olla tehty lahjan saajan suosimiseksi toisen lakiosaperillisen vahingoksi.
>>A:n ei-suosikki lasta voi lohduttaa sillä, että A maksoi perintöveron ja A:n suosikkilapsi lahjaveron saamanstaan osuudesta mökkiin.
Enpä ole niinkään varma, että menikö oikein. Perinnöstä voi kieltäytyä, mutta ei sanoa kenelle se pitäisi mennä eli siis ohjata. Kysäisepä lakimiehen neuvoa, vaikka ihan lakipuhelimesta, simppeli asia.
Nyt vähän sotket asioita. Tuo mitä kerrot, pätee ns. tehokkaaseen perinnöstä luopumiseen. Jos luopuminen tehdään kertomallasi tavalla (eli tehokkaasti), luopujalle ei määrätä perintöveroa; perintövero määrätään sijaantulijoille.
Mutta kun on menetelty ap:n kertomalla tavalla, perintö katsotaan vastaan otetuksi (joten siitä on A:lle määrätty perintövero). Tämän jälkeen vastaanottaja voi perimäänsä, kuten muutakin omaisuuttaan, lahjoittaa, juuri siten kuin A on tehnyt. Lahjansaaja sitten maksaa lahjastaan lahjaveron siten kuin ap:n kertomassa tapauksessa on menetelty. Ap:n tapauksessa siis ei ole kysymys perinnöstä luopumisesta. Asiassa ei ole mitään epäselvää.