Olen ollut yli puolitoistavuotta osastokiertessä joka alkoi kun olin 15. On ollut psykooseja, itsemurhayrityksiä ja pari maniaa. Tuntuu ettei tämä lopu ikinä. Olen taas joutumassa akuutille kun vasta pääsin rennommalle osastolle mistä olin jo pääsemässä kotiin. Joko psykoottiset oireet palaa, tulee yliannostus tai mania. Haluaisin saada opiskelun käyntiin ja harrastukset ja päästä joskus töihin, mutta voiko se onnistua? Mikä on teidän pisin osastokierteenne?
Osastokierre
15+6
13194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensimmäisen kerran osastolla 8 vuotta sitten. Uusi osastojakso edessä jälleeen. En pysy enää laskuissa kuinka monia kertoja.
Olette tyypillisiä potilaita joita kierrätetään vuodesta toiseen hoitomyllyssä.
Juuri se hoito, siis käyttämänne lääkkeet, pitävät teitä tuossa kierteessä. Uskokaa pois.
Pitää paikkansa.
Ilman lääkkeitä mene psykoosipotilas vaan kahta karmeampaan kuntoon.
Olin vuosi sitten melkein 6kk osastolla ja oma sekoaminen, itsariyritys ja harhat johtuivat lääkityksestä. Jopa lääkärit olivat merkinneet itsariyrityksen johtuneen lääkecoctailista. Ahdistus jäi pysyväksi mutta osastolle ei ole tarvinnut sen jälkeen mennä.
En sitten tiedä olisiko ap:nkin hyvä lopettaa hulluksi tekevät lääkkeet? Sitä en osaa sanoa onko joillekin niistä apua.
Olen koittanut lopettaa lääkkeet useaan kertaan joista on koitunut huonoimmat jaksoni.
Yleensä psykoosipitilas menee vain siksi kahta karmeamman kuntoon, koska lopettaa liian nopeasti neuroleptit. Siitä seuraa yleensä vieroituspsykoosi,ei 'sairauden' paheneminen. Minulla kävi myös niin,että en tietänyt,että neuroleptien vieroitus vaatii puolet vieroitusta siitä ajasta,kuin on käyttänyt niitä. Luulin selviäväni parin kolmen kuukauden vieroituksella. Sen virheen tehtyäni jouduin kaksi aivan turhaa kertaa sairaalaan,jolloin iskettiin entistä tuhdimmat annokset neuroleptejä. Onneksi opin pitkän tutkimustyön perusteella, miten vieroitus tehdään niin,että vieroituspsykoosia ei tule. Enhän nyt todellakaan ala syömään tuollaisia elämää lyhentäviä myrkkyjä loppuelämäni,niin kuin lääkärit yrittivät minua saada tekemään. Elämänlaatu on ollut neuroleptien takia niin alhainen vuosia,että ei ole paljon ollut syytä edes elää.
Lisään tähän vielä,että menin sairaalaan vain sen takia,että liian nopean neuroleptien vieroittamisen aiheuttama vieroituspsykoosi saadaan pysäytettyä,ja pääsen aloittamaan pitkää ja hidasta vieroitusta. Lääkärihän hoiti minua elinikäisenä neuroleptien syöjänä. Enhän nyt tietenkään sellaiseen suostu.
Olethan tietoinen, että kaikkien psykoaktiivisten aineiden lopettamiseen liittyy mahdollisuus vieroitusoireista. Useiden psyykenlääkkeiden, kuten esimerkiksi neuroleptien, SRI/SNRI:den ja bentsodiatsepiinien kohdalla oireet voivat olla todella tuntuvia ja johtaa vakaviinkiin seuraamuksiin. Lopettaminen on tehtävä rauhallisesti ja mieluiten siten, että on kontakti, josta saa apua vieroitusoireiden ollessa ylitsepääsemättömän pahoja. Tiedoksesi, että jotkut ovat tappaneet itsensä sen takia, että eivät ole kestäneet esimerkiksi niin sanottujen "masennuslääkkeiden" vieroitusta. Yleisimpien psyykenlääkkeiden vieroitusoireilu voi kestää useita kuukausia tai vuosia. Lääkärit, psykiatrit kuin käyttäjät itse erehtyvät useimmiten luulemaan vieroitusoireita alkuperäisen tilan paluuksi. Asian on tuonut Suomessa esiin mm. Aku Kopakkala.
"Jos lääkitys lopetetaan, iskevät vieroitusoireet.
- Näitä tapauksia on runsaasti. Masennuslääkkeistä eroon pääseminen ei ole helppoa. Käypä hoito -suosituksissa ei kerrota, että niihin tulee riippuvuus, Kopakkala sanoo."
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014081718579420_tr.shtml
Lisätietoa, neuvoa ja linkkien kautta vertaistukea vieroitukseen ja vieroitusohjelmiin saat esimerkiksi osoitteesta www.cepuk.org.
miten teit vieroituksen niin, että vieroituspsykoosia ei tullut.
Olisi varmaan monta tiedosta kiitollista lukijaa.
Siinä täytyy vain vieroittaa todella hitaasti. Täytyy tehdä suunnitelma,miten sen tekee. Kannattaa hankkia tietoa netistä,ja muiden kokemukset mm. ovat hyviä. Minä olen jakanut lääkkeen pieniin osiin. Vähennän neljän kuukauden välein hyvin vähän. Vieroituksen edetessä otan jossain vaiheessa pienempää annosta puoli vuotta tai enemmänkin. Ja aivan loppusuoralla hyvin pientä annosta ehkä vuoden. Hitaus ja pieni määrä kerrallaan ovat tärkeitä. Ja suunnitelman tekeminen.ei tämä mitään helppoa ole,enkä voi taata,että en mene psykoosiin,mutta yritän parhaani.
Olen vieroittanut viime keväästä asti, ja tähän mennessä en ole mennyt psykoosiin. Helppoa tämä ei ole,mutta en anna periksi.
Lisäisin vielä,että heti kun aloitin vieroituksen, aloitin ottamaan joka yö Melatoniinia,että saan nukutuksi. Silloin tällöin otan pien määrän Tenoxia, mutta ei usein,että ei tule riippuvaisuutta.on tärkeää,että saa nukutuksi. Jos valvoo,voi mennä psykoosiin.