Mä tajusin tänään että mähän luotan häneen!
Paha vaan että tajusin samalla että itseeni en sitten luotakaan.
Paha vaan että tajusin samalla että itseeni en sitten luotakaan.
Tässä on nyt joku juttu
valaistuin!
9385
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siinäpäs on melkoinen dilemma.
Etkö aikasemmin luottanut .. (muhun) Mix niin?
Mikäs sut sai valaistustaan yhtäkkiä?
Toi on paha jos ei itseensä pysty luottaa.En nyt yhtään pysy kärryillä;)
On vähän ollut sellainen epäilys mutta tänään kun asiaa syvemmin pohdiskelin niin tajusin että taidampa sittenkin luottaa!
Luotan että hän ei mulle pahaa halua. Uskon että olen varmasti hyvin paljon hänessä raivoa ja ristiriitaisia tunteita aiheuttanut mutta jotenkin näin hänestä että hän oli ajatellut minua
Näin irl jotain hänestä joskus jota pohtiin aloin tässä:
Näin että vedän hänen kaiken huomionsa itseeni, Näin kiinnostusta ehkä turhautumistakin koska taidan olla aika vaikea. Hänestä näkyi jokin hassu epäröinnin ja varmuuden vuorottelu. Vedin häntä puoleeni mutta samalla hän epäröi. Katse vaikutti tutkivalta kuin hän olisi yrittänyt ottaa selvää minusta ja ajatuksistani. Ei tiedä mitä mä haluan tai miten mun kanssa pitäisi toimia?
Mutta mutta.. miten luottaisin itseeni ja uskoisin että omat tulkintani ovat oikeita?
Keskustelemalla hänen kanssaan, viettämällä enemmän aikaa hänen seurassaan. Tiedätkö. Sillain perinteisesti tutustumalla kuten esi-isätkin aikoinaan.
Voiko sillai oppia luottaan itseensä? Millä perustein?
Saat tukea tulkinnoillesi oletko oikeassa. Eikö se lisäisi luottamusta itseesi? Vai tarkoitatko luottamuksella jotain muutakin kuin arviointikyvyn epäilyä?
Itseluottamusta ylipäätään. Eli uskoa siihen, että suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu. Uskoa itseensä kokonaisvaltaisesti.
Se on kadoksissa. Se pitää sisällään myös arviontikyvyn epäilyn koska se vaatisi uskoa itseensä ja osaamiseensa.
Itseluottamusta saa onnistumisista. Keskityt elämässä johonkin sellaisiin osa-alueisiin, jotka antavat niitä onnistumisen tunteita.
Mikä aiheuttaa sinussa sen itseluottamuksen puutteen? Mihin se liittyy? Kamppailen itsekin itsetuntoni kanssa ja se on täysin tämä klassinen naisten piru eli ulkonäkö. Urheilu on auttanut siinä, mutta vielä olen liian keskittynyt vain kaikkiin virheisiin ja puutteisiini, vaikka eihän sitä tiedä että miten toinen minut näkee. Ehkä en ole hänen silmissään sellainen kummajainen kuin omissani.
Tuo ulkonäkö on enemmän itsetunnon puolen juttuja. Sillä puolen en usko että ongelmia mulla on.
Mulla kaikki ongelmat keskittyy itseluottamukseen. Liikaa epäonnistumisia elämässä.. Kun niitä tulee sarjassa niin että yks seuraa toistaan niin lopulta tulee tunne ettei oikein hallitse elämässään mitään. Tavallaan usko siihen että osaa tai on hyvä yhtään missään häviää.
Se ettei usko että itsestään on mihinkään estää myös toiminnan. Ajattelee vaan että "miksi mun kannattaisi edes yrittää kun tiedän että epäonnistun kuitenkin?"