puu vs lasikuitu - vuotuinen huoltotarve?
monta tuntia
puu vai kuitu
14251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No, heitetään nyt että jos et tiedä, niin puhutaan ns ensiveneestä joka on alle kahdeksanmetrinen?
Sanoisin että muoviveneen normi ylläpitoon voit varata noston ja laskun lisäksi yhden viikonlopun syksyllä ja toisen keväällä. Näin siis jo vehje on valmiiksi priimakunnossa. Ehkä puuveneelle pitää laskea vielä yksi ylimääräinen viikonlppu.
Mahdolliset projektiluonteiset korjaukset sitten lisäksi, nehän voi viedä vaikka kaiken vapaa-ajan.
Muuttujaa kysymyksessä, että vastauksia satelisi. Riippuu niin paljon siitä mitä haluaa ja mikä on lähtökohta? Uusi lasikuituinen, pianolakattu jalopuuvene vai jotain arkisempaa...
Molemmista pääsee osapuilleen samalla ajalla ja vaivalla, mutta tietysti puuveneen kanssa jo nosto- ja laskuajankohtien ja säilytysolosuhteiden kanssa saa olla tarkempi. Muutaman lakkakerroksen veto kylkeen ei välttämättä ole niinkään hikinen homma kuin vahaus, paljon tietysti riippuu myös käytetyistä aineista.
Puuveneen rakenteella ja materiaaleilla on myös merkityksensä, varsinkin mäntylaudan eläminen kosteuden myötä saa aikaan kiintoisia hetkiä vanhemmiten vesillelaskun aikaan, mutta ainahan nuo turpoaa:-) tasa- vaiko limilaudoitus, tasalaudotus kaksinkertaisena, paino- vai muotokaaret tai kumpiakin.
Eikä pidä unohtaa puuveneen veistäjän osuutta, osaajien tekemät ovat pitkäikäisiä mestariteoksia eikä mitään bulkkitavaraa!
Käytännössä tahtoo olla niin, että puuveneet ovat huomattavan iäkkäitä ja siksi tarvitsevat paljon muutakin kuin tavanomaista ylläpitohuoltoa (maalausta ja lakkausta). Se montako iltaa tai viikonloppua puuveneen hoitaminen vaatii, riippuu poaitsi veneen kunnosta myös sen koosta ja tyypistä.
Pidin puufolkkaria yhtä helppohoitosena kuin saman kokoista lasikuituvenettä. Homma vain oli erilaista. Kun muovia hinkataan ja kiillotetaan, puufolkkaria hiotaan ja lakataan. Tykkäsin lakkauksesta enemmän kuin muovin hinkkaamisesta ja vahaamisesta. Antifoulingin maalaus on sama molemmissa. Folkkarissa oli myös puumaston lakkaus. Muoviveneessä alumiinimaston pesu on nopeampi homma.
Veneen hoitaminen on osa harrastusta, etenkin puuveneessä - jos sen haluaa pysyvän kunnossa "miehen iän" tai kauemmin...
Puuveneet ovat huomattavan iäkkäiti, toki miehen ikään ehtinyt voi olla priimakunnossa, mutta ikääntynyt kyllä usein vuotaa alkukaudesta. Se ei ole katastrofi, mutta vaatii varhaisen ja viikonlopun mittaisen vesillelaskun. Älä osta huonokuntoista puuvenettä ellet ole puuseppä jolta kaarien ja lautojen vaihto sujuu heittämällä.
Hyväkuntoisen 9.4m x2,7m 60-luvun "puolitonnarin" työtunnit purjehduskausien välillä olivat noin 150. Hieman enemmän verrattuna muovipurteen jos molempia pitää yhtälailla kunnossa. Mutta vanha puuvene on elämäntapa ja jatkuva restaurointikohde, mikä vie kaiken vapaa-ajan. Siitä puuhasta täytyy pitää
Kaarien ja lautojen vaihtaminen ei suju "heittämällä". Työtunteja kuluu - jopa työvuosia ammattilaisilta kuten 12mR Blue Marlinin entisöinti Kotkan puuvenekeskuksessa osoitti.
Hyvin hoidettu puuvene, jonka saumoja ei ole koskaan päästetty avautumaan, ei vuoda vesillelaskussakaan. Puuvenettä ei pitäisi koskaan päästää ravistumaan. Aikaisin syksyllä ylös, että ehtii kuivua ennen pakkasia. Aikaisin keväällä veteen, ettei ehdi kuivua liikaa. Säilytys mieluiten kylmässä hallissa tai auringolta hyvin suojattuna pressujen alla. Jos kevätaurinko paahtaa, on hyvä käyttää kostutettuja räsymattoja estämään ravistuminen ennen vesillelaskua. 50-vuotias mahonkinen Laurin-kosteri ei vuotanut vesillelaskussa pisaraakaan, kun oli näin hoidettu uudesta lähtien.
"Kaarien ja lautojen vaihtaminen ei suju "heittämällä". Työtunteja kuluu..."
Ei ne tosiaan mene niinkuin legopalikat, mutta työhön on tottumusta, tiloja ja valmiuksia. Näin ei ole esimerksiksi ensimmäisen veneensä ostaneella.
Katselin kiinnostavaa sarjaa Norjan rannikkoa veneellä tjsp ja viime jaksossa taiteltiin enemmänkin puuveneiden kaaria ja lautoja. Kiinnostavaa - siinä tehtiin eri tehtaissa moderneja muoviveneitä (Askeladden), viikinki- ja muita perinneveneitä, mahonkisika Dolvik luksusmoottoriveneitä ja suorastaan laivoja. Työlästä, mutta kun on pelit, vehkeet ja ammattitaito niin kyllä esim. höyrystä nostetut kaaret meni aika "hiettämällä" paikoilleen, kun pakko oli.
Meneekö todellakin 150 tuntia pelkkään perusylläpitoon, vai oliko veneessä jotain korjattavaa? Joku tuttu omistaa sellaisen ehkä kahdeksanmetrisen ja puhuu puolet vähemmistä tunneista (40 syksyllä ja 40 keväällä) ja sen vene kiiltää. Voi tietty olla että se tekee vähemmän tai että silä on puuveneidealistin kirjanpito jossa kaksi tuntia veneen kimpussa on puoliksi vapaa-aikaa.
Pikkuisen suurempi (10m) lasikuituvene ja seitsemän työpäivää keväällä, syksyllä vähän vähemmän. Keväällä peittokehikon purku, pesut, vahaukset, antifouling, maston pesu, vesillelasku, kehikon ja pukin kuljetus säilöön. Syksyllä pukin ja peittokehikon kuljetus, pukin kasaus, veneennosto, masto telineeseen, veneen pesu, öljyjen vaihto, glykolit, tavaroiden roudaus, peitetelineen kasaus ja peitto.
8-metrisen muoviveneen työt olisi kokemukseni mukaan puolet tuosta eli ehkä 50h.
Jos ei tule havereita, lasikuitu on todella helppo. Maksaa jollekin, että se pesee kyljet ylösnostettaessa ja vahaa ne talven aikana ja pistää maalit pohjaan. Kuituveneelle löytyy tekijöitä, puuveneelle voi olla ettei saa ketään ulkopuolista rahallakaan.
Puuveneille on nykyään taas tekijöitä valittavaksi saakka. Ala on kokenut merkittävän renesanssin.
Normaali puuvene vuotuinen kunnostus on työmäärältään todellakin hyvin lähellä lasikuituisen vastaavaa. Kuitenkin voi laskea, että joka kymmenes vuosi teettää sitten paljon isomman työn.
Mitä se isompi sitten on? Lakat rapsutetaan pois ja laitetaan takaisin? Ihan vaan siltä varalta että sattuisi ostamaan yhdeksän vuotta sitten kunnostetun?
Se kymmenes vuosi ei tule yllättäen. Peruskunnostettu pinta on uutena se virheetön flyygelin pinta. Sitten siihen alkaa tulla naarmuja, paikkauksia ja muutamia kuplia. Lakattu mahonki haalistuu, kun se kunnostuksen jälkeen on petsattu ja syvän värinen.
Lakan varovainen puulle hioiminen ja sitten perusteellinen kyllästys ja lakkaus. Maalattu puu ei vaadi vuotuista lakkausta eikä todennäköisesti vuoda yhtä hanakasti vesillelaskussa. Maali pitää sekin välillä hioa "lähes" puulle ja maalata uudestaan. Kerran maalattua puuvenettä ei kannata lakata.