Maskuliiniset naiset

Joitakin kiinlstaa toisia taas ei.

Hei! Elin "heteromaailmassa" n. 30-vuotiaaksi, siis tapailin ainoastaan miehiä. Tosin yksin olen aina asunut ja lapsia minulla ei ole. Tietynlaisista naisista olen kuitenkin aina viehättynyt, ja kohdallani se menee jurikin niin, että hieman maskuliinisemmat naiset kiinnostavat.
Pitkät, liikunnalliset ja luonnolliset naiset viehättävät kovin. Luonteen ei tarvitse kuitenkaan olla erityisen maskuliininen, kunhan ei nyt mikään ihan hempeilijä ole. Puunattuja hame- ja korkkarityttöjä (en ole sellainen itsekään) en siis edes katso "sillä silmällä". Miehiä en ole katsellut sillä silmällä enää puoleentoista vuoteen. Kaksi tapailusuhdetta takana, joiden myötä suuntautumiseni on muuttunut siten, että haluan vain ja ainoastaan naisen, jonka kanssa jakaa elämä yhdessä. Parisuhdetta ajatellen toki sisin on kaikista tärkeintä :)

Itse viehätyn naisista jotka kokevat olevansa miehiä sisältäpäin, mutta jotka kuitenkin tunnistaa naiseksi. Tosi paljon näkee poikamaisia ja androgyynihtäviä naisia jotka kuitenkin ovat tosi tyttömäisiä. Vastaavasti olen tavannut naisen joka jokee olevansa täys jätkä henkisesti. :) Elämä on nurinkurista. Itse olen tosi feminiiinen niin ehkä juuri siksi ei toinen feminiininen nappaa... Mutta kuitenkin pidän siitä, että vartalo sentään olisi naisen.

Olisikohan sitä, että mies sydämessä kuitenkin kiinnostaa ja siksi unelmien naisenkin pitää olla miesmäinen, kovis, ei hempeä nainen.

Itseäni eivät liian maskuliiniset naiset kiinnosta, mutta toisaalta eivät kyllä mitkään superfeminiinisetkään. Sama miehissä: androgyynit kiinnostavat enemmän kuin supermaskuliiniset.