Trafin sivuilta löytyi seuraavaa:
-rekisterissä on n. 13 700 purjevenettä
-niistä Uudellamaalla n. 6000 ja Varsinais-Suomessa n. 3300, muualla rippeitä.
Yllätyin vähän siitä, että kanta painottuu noin vahvasti Uudellemaalle, vaikka sinällään tiesinkin pääkaupunkiseudun "jyräävän". Toinen pieni yllätys oli purjeveneiden kokonaismäärä.
-rekisterissä on n. 13 700 purjevenettä
-niistä Uudellamaalla n. 6000 ja Varsinais-Suomessa n. 3300, muualla rippeitä.
Yllätyin vähän siitä, että kanta painottuu noin vahvasti Uudellemaalle, vaikka sinällään tiesinkin pääkaupunkiseudun "jyräävän". Toinen pieni yllätys oli purjeveneiden kokonaismäärä.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kumpaan suuntaan purkkareiden määrä yllätti?
Kun katselin aikoinani ilmeisesti samaa tilastoa, niin hämmästyin kuinka vähän purkkareita on matkaveneissä.
On helppo ymmärtää, että pienet veneet ovat enimmäkseen soutu- tai moottoriveneitä koska niille on usein käytännön läheinen tarve, kuten kalastus tai muu kuin huvikäyttö esimerkiksi liikkuminen paikasta toiseen. Purjevene soveltuu hyvin vain purjehtimiseen.
Matkapurkkareita on ilmeisesti n. 2% veneistä ja matkamoottoriveneitä 4%. Luvuista voi tehdä mutakin johtopäätöksiä.
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/mkl_2005-5_veneilyn_maara.pdf
Tuo on eri tilasto, senkin olen kyllä aikanaan lukenut. Mutta itse asiassa unohtanut, sillä minut purkkareiden määrä yllätti olemalla isompi kuin luulin. Vertailin SPL:n ja luokkaliittojen rekistereihin mielessäni. Tuossa vuoden 2005 tutkimuksessahan purjeveneitä oli n. 1000 kpl enemmän kuin nyt on rekisterissä.
Olisikohan niin, että 2005 tutkimuksessa ei ole kyetty ottamaan huomioon ulkomaille myytyjen purjeveneiden aiheuttamaa aukkoa?
Nyt lainaamani tilasto löytyy Trafin sivuilta. Etsin itse asiassa tietoa siitä, paljonko ensirekisteröintejä on tänä vuonna, mutta sitä he eivät vielä julkaise.
2% 6000:sta tarkoittaisi, että Uudellamaalla on vain 120 matkapurkkaria mikä on helppo todeta suoralta kädeltä vääräksi sillä tuo luku täyttyy jo parin-kolmen isomman venesataman matkapurkkareilla.
Nuo tilastot eivät kerro totuutta. Valhe lienee suurin Uudenmaan osalta, koska siellä suurin venekantakin. Valhe tulee siitä, että lukuisat ihmiset ovat ilmoittaneet veneensä esim. Lapin läänin alueella pääosin olevaksi, jotta saisivat kirjaimen L ja lyhemmän numerosarjan kuin Uudellamaalla.
Totanoinas. Tuollaista valhetta ei itse asiassa pitäisi olla. Nimittäin kun sen kirjaimen sai valita vapaasti, se ei ole riippuvainen veneen käyttöalueesta tms.
On tietysti mahdollista, että joku ei sitä ymmärtänyt rekisteri-ilmoitusta tehdessään ja ilmoitti siksi väärän "kotikunnan" veneelleen.
Lapissa on tilaston mukaan 121 purjevenettä. Itse asiassa määrä tuntuu kyllä suurelta, joten ehkä niitä yllä mainittuja ymmärtämättömiä sitten on. Vaikka onhan Lapissa ainakin kolme pursiseuraa.
Lapin läänissä on 5 pursiseuraa. Siihen nähden 121 rekisteröityä purjevenettä ei tunnu erityisen suurelta.
Rekisteritunnuksen kirjain ei ollut valittavissa, kun rekisteröin veneeni Hgin maistraatissa. Mitään toivomuksia ei huomioitu. Virkailijan mukaan kirjaimeen A ja rekisteröintijärjestyksessä tulevaan numeroon oli tyytyminen. Jokainen purjehtija tietenkin olisi halunnut uuteen tunnukseen edes jotain samaa kuin purjetunnuksessa jo ennestään oli.
(Kun Uudessa-Seelannissa aikoinaan tuli saman kaltainen rekisteröintipakko, purjenumeroista tuli rekisterinumero).
2012 joulukuussa kun rekisteröin purkkarin, sain valita kirjaimen mutta numerosarjaa ei.
Justiinsa, ihan käsittämätön rekisteröintiperuste "kunta jossa venettä pääosin käytetään" tjsp. Kotisatamani on Suomenlahden itäpäässä ja pääosin seilailen Viroon ja Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle. Piruuttani yritin merkitä pääasialliseksi käyttökunnaksi Käinan, mutta se kuulemma ei saa olla Suomen ulkopuolella. Sen vuoksi taisin laittaa siihen kohtaan Sipoo - se on keskellä purjehdusaluettani, vaikka tosi harvoin Kaunissaaressa pysähdynkin.
Rekisteröintikaavake on niin maakrapujen laatima jotta käsite "kotisatama" ei edes ole mukana. Muutenkin mielenkiintoista pistää vanhalle purkkarille "suurin nopeus" tai "henkilömäärä" - hihasta sai siis ravista melkoisen määrän mututietoa viralliseen rekisteritodistukseen :-/
http://www.trafi.fi/filebank/a/1408967544/2a4737aa3e4a5351efa925a5e7174892/15229-Venerekisteri_maakunnittain_ja_venetyypeittain_8_2014.pdf
Tässäpä venerekisterikoostetta
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/2856/uudellamaalla_rekisterissa_neljannes_suomen_veneista
"Ensirekisteröintitilastoja luvassa ensimmäistä kertaa syyskuussa
Trafi alkaa julkaista syyskuusta lähtien veneiden ja muiden vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilastoja kuukausittain. Luvassa on mm. tietoa ensirekisteröidyistä veneistä tyypeittäin ja pituusluokittain sekä alueittain.
”Ensirekisteröimistilastoista näkyvät moottori- ja purjeveneiden lisäksi myös muut vesikulkuneuvotyypit, kuten vesiskootterit, moottoripurjeveneet ja hydrokopterit. Tavoitteenamme on saada nämä luokittelut mukaan myös kantatilastoihin, kunhan pääsemme analysoimaan rekisteriä tarkemmin”, kertoo Kenraali."
Ja tällaisesta kuukausitilastoinnista maksamme veroja. Ketä tai mitä tieto palvelee?
Valistunut arvaus, jotta verojen määrään ei tilastoinnilla ole merkitystä. Syntyvät todennäköisesti ihan oheistuotteena.
Tilastoinnilla löytyy trendejä ja korrelaatioita. En tiedä, ketä kiinnostaa, mutta kun erilaista tietoa julkaistaan, niin niille löytyy joskus ihan uskomattomia käyttötapoja.
Veneet rekisteröidään siihen paikkaan, jossa niitä eniten käytetään. Uusimaa korostuu koska monilla sisämaassa asuvilla on vene meren rannalla ja Hämeenlinnalainen omsitaja rekisteröi veneensä Espooseen tai Helsinkiin.
Samalla tavalla tamperelaiset kasvattavat Varsinais-Suomen lukuja
Trafin tilastosta ei käy ilmi, onko se jaoteltu omistajan kotikunnan vai veneen käyttökunnan mukaan.
Tuolla ylempänä väitettiin, että maistraatissa ei olisi annettu valita kirjainta. Jos niin on tapahtunut, on virkailija tehnyt virheen. Kyllä rekisteröintiohjeissa oli ihan alusta saakka, että kirjaimen saa valita, mutta numerosarjaksi tulee mitä annetaan. Minullehan se ei ollut ongelma, koska tottakai stadilainen haluaa A:n kirjaimeksi. Eikä purjenumerokaan ollut ongelma, koska minulla ei ole sellaista (tai tarkasti ottaen veneelle on kyllä sellainen annettu, mutten muista sitä enkä halunnut sitä purjeeseen, kun teetin uuden purjekerran).
Se purjenumero-temppu olisi ollut hankala toteuttaa, koska sama purjenumero on käytössä useissa veneissä. SPL (nyk SPV) ja luokkaliitot antoivat niitä rinnakkain eli vaikkapa FIN-123 (tai L-123) saattoi hyvin olla usean eri veneen purjeessa. Erottavana tekijänä on luokkatunnus, mutta maistraatti olisi joutunut kehittelemään sitten jonkin purukumivirityksen sitä varten.
Edesmennyt Veneilyliitto muuten teki homman käänteisesti, heille saattoi ilmoittaa, että haluaa käyttää rekisterinumeroa purjenumerona.
"Se purjenumero-temppu olisi ollut hankala toteuttaa,…."
Tietokoneaikana se tuskin olisi ollut liian "hankalaa". Kysymys oli varmaankin tahdon tai tiedon puutteesta. Verrokiksi jo mainittu NZ on purjehdusmaa, jossa veneitä on asukaslukuun nähden eniten maailmassa. Myös luokkaveneitä on omine tunnuksineen. Silti rekisteröintijärjestelmän muutos onnistui siellä ilman kaksoisnumeroinnin sirkusta. Purjeissa on edelleen valtiotunnus numerosarja, joka on virallinen rekisterinumero. Ruotsissa oli jonkin aikaa sama kaksoisrekisteri kuin meillä on nyt. Ruotsi luopui vuosia sitten, meillä soppaa sotketaan yhä.
Matkapurjehtijana minusta on ollut selkeää, että veneen parhaiten näkyvässä rekisteritunnuksessa on kansainvälisesti sovittu valtiotunnus (eikä esim maistraaatin/Trafin kirjain A, L, S tms.) ja sen perässä rekisterin numeroita.
Maahantuloselvityksissä meidän kaksoisrekisteröintimme on aiheuttanut kummastusta eikä viranomaisten kaavakkaissakaan ole ollut saraketta kaksoistunnuksille. Ohuelle paperille printattu maistraatin suomen- ja ruotsinkielinen rekisteriote ei ole viranomaisten mielestä varmaankaan näyttänyt kovin vakuuttavalta. Pursiseuran engl.kielinen alustodistus on ollut heille ymmärrettävämpi ja tärkeämpi.
En ole vielä nähnyt raportteja siitä, miten rekisteröintijärjestelmämme on vaikuttanut veneilyn turvallisuuteen ja miten se on parantanut veneiden tunnistamista. Ellei mitään tuloksia ole eikä tule, rekisterisirkus vaikuttaa pähkähullulta byrokratialta.
Koko rekisteröinti tapahtui täydellisellä valtiokoneiston jähmeydellä. Tuplanumerointi ei olisi todellakaan ollut edes hidaste, jos vähääkään tahtoa olisi ollut. Ja rekisteröintiä varten lomakkeella kysytyt tiedot muistuttivat pikemminkin rekisterin muinaisesta päämäärästä saada salakuljetuskelpoiset veneet kiinni kuin nykyisen käytännön tarpeista.
Rekisteriä laajennettaessa perusteissa oli tosiaan mainittu mm. säästöt pelastustoiminnassa. Olisikin jo nyt mukava kuulla, paljonko viranomainen on rekisterin ansiosta säästänyt. Ja toisaalta tietenki, paljonko rekisteröintiprosessi on tullut maksamaan. Itse en ole ainakaan saanut rekisteristä minkäänlaista hyötyä, vain kuluja ja vaivaa.
Olisi se koodaus tietysti mahdollista ollut, mutta täysin samaa numerosarjaa ei voisi rekisterinumeroksi laittaa, jokin etunumero tms. pitäisi olla. Eikä ole mitään järkevää syytä, miksi maistraattia olisi kiinnostanut. Heidän näkökulmastaan yhdistysten antamat numerot ovat merkityksettömiä.
Minä en ole nähnyt mitään tarvetta minkään kansallisuustunnuksen näkymiselle, pidän mieluummin puhtaat purjeet. Ja kun vain virallinen rekisteritunnus on missään näkyvissä, niin ei ole tuota kaksoistunnusongelmaakaan.
Olen kuullut kautta rantain, että Trafi ei enää jakaisi lainkaan niitä vanhoja "läänitunnuksia" vaan kaikissa heidän jakamissaan tunnuksissa tulisi olemaan sama kirjaintunnus. MIkä, sitä en tiedä.
Käsitykseni mukaan SPL:n rekisterin ajantasaisuus ja tietojen oikeellisuus on siinä tolalla, ettei sen käyttö tietoteknisessä siirrossa ole järkevää. Ylläpitohan on enemmän tai vähemmän seura-aktiivisuuden varassa.
Rekisterikirjaimeksi näyttää olevan tulossa P. Mistähän se on johdettu...
http://www.veneily.fi/venerekisteri/rekisteritunnus
http://www.sailing.org/images/galleries/STA_WorldCupPalma2010_482.jpg
Ei "mitään tarvetta minkään kansallisuustunnuksen näkymiselle"?
Kerropa, millä tavalla tuo kuva muka perustelisi, että matkaveneilijällä pitäisi PURJEISSA näkyä jokin kansallisuustunnus?
Lain ja kansainvälisten sopimusten mukaan perälippu on kansallisuustunnus. Tarve senkin näkymiseen vaihtelee maittain.
SPL:n rekisterin ajantasaisuus
SPL:n rekisteri oli aikanaan selkeä ja ajantasainen. Mutta miksi se enää voisikaan olla, kun tuli uusia liittoja ja rinnakkaisia rekistereitä ja purjetunnusten käyttäminen meni sekavaksi?
Aikoinaan jokaisella purjeveneellä piti olla myös nimi. Purjetunnus aluksen nimi oli pakollinen, jos aikoi osallistua kilpapurjehdukseen.
Nyt aluksen nimi on vapaaehtoinen maistraatin/Trafin rekisterissä. Purjetunnus voi olla mikä tahansa. Vain rekisterinro on pakollinen.
Ulkomailla purjehtijan kannattaa silti antaa veneelleen nimi ja merkitä se näkyvästi. Se näyttää olevan viranomaisten vaatimus. Ei riitä, että veneen puomipeitteessä tai kyljessä on isoin kirjaimin venevalmistajan tuotemerkki, mutta mahdollinen veneen nimi ei ole näkyvissä. Kielin kanavassa näin itse kuinka satamapolisi pysäytti erään veneen vain siksi, ettei sen nimi ja kotipaikka olleet luettavissa.
Sitä tunnusta kun monin paikoin kysytään ja purjenumero on se näkyvin. Ei sitä purjenumeroa vaadita, mutta selkeänä sitä pidetään. Yhtä hyvin siitä tunnuksesta yksilöi matkaveneen kuin kilpaveneenkin, vaikka toisista syistä.
En ole ihan varma, mutta minulla on käsitys, että luokkaliittojen rekisterit (joista se päällekkäisyys johtuu) ovat ihan yhtä vanhoja kuin SPL:n rekisteri. Elleivät osin jopa vanhempia.
Veneilyliitolla oli omat purjenumeronsa, mutta minulla on semmoinen muistikuva, että niissä olisi ollut päällekkäisyyden estävä tunniste, olisiko ollut ensimmäisenä numerona ysi.
Melkein uskaltaisin väittää, että kaikilla nyt rekisterivelvoitteen piirissä olevilla purjeveneillä ei ole koskaan ollut nimeä. Ajattelen nyt niitä 5,5 metrin pituusrajan ylittäviä purjeveneitä, joita enimmäkseen on käytetty vain kilpailuihin, mutta ei välttämättä pelkästään.
Aiemmin SPL:n rekisterissä kaikilla veneillä oli nimi optareista alkaen.
Optarit eivät IKINÄ ole olleet SPL:n rekisterissä. Ne ovat luokkaliiton rekisterissä. Tästä nyt juuri oli kyse, että ne luokkaliittojen rekisterit ovat aina olleet erillisiä.
Ei sen silti tarvitse olla purjeessa. Rannassa lomakkeita täytellessä se ei purjeesta mihinkään näkyisikään.
Mutta missasit pointin joka tapauksessa, nimittäin sen, että tuo linkattu kuva ei ole mikään peruste.
Veneilyliitto käytti purjenumeroissa etunollaa. Ennen SPL:ää katsastajan intohimoista eri liittoja kohtaan johtuen on meidän vene SPL:n rekisterissä kahteen kertaan. Seurasta riippuen rekisterissä on myös haamuveneitä tai seuraan kuulumattomille myytyjä veneitä.
Tarkoitatkohan nyt, että vene on SPV:n rekisterissä kahteen kertaan? Eli sekoititko ajan ennen ja jälkeen liittofuusion? Utelias kysymys, mikä se "katsastajan intohimo" oli?
Eikö se linkattu kuva käy esimerkkinä siitä, että purjetunnus helpottaa veneen tunnistamista merellä?
Voi hyvin olla, että kuvan veneitä isommissa tulee käymään niin, että veneiden tiedot välittyvät AIS-järjestelmän avulla. Jo nyt on AIS b-luokan lähetin pakollinen eräissä kv avomerikisoissa. Se on myös nopeasti yleistynyt matkaveneissä.
Pointti on siinä, että tuo kuva ei millään tavoin perustele, miksi MATKAVENEILIJÄN tarvitsisi olla purjetunnuksen avulla tunnistettavissa. Jos virkamiehet haluavat tunnistaa, niin kyselevät radiolla tai käyvät vähän lähempänä lukemassa rekisteritunnuksen kyljestä tai nimen perästä.
Tuo kuva esitti kilpailua. En minä sitä ihmettele, että siinä puuhassa halutaan veneiden olevan vähintään tuomariveneeseen ja ehkä rannallekin tunnistettavissa.
Optarit ovat edelleen SPV:n rekisterissä. Luokkaliitto antaa juoksevan numeron, mutta ei pidä rekisteriä muusta kuin seuraavasta vapaasta numerosta. Ja sieltä vanhoista purjehtijankalentereista löytyvät nimineen. Ainoastaan SPL:lle olen itse monet kerrat toimittanut oman seuran venerekisteriä.
Ai niin, lisäksi tiedän optiliiton puolelta tilanteen. Siinäkin olen ollut mukana.
Edellä jo sanottiin, ettei purjenumeroa minkään lain voimalla vaadita. Mutta kaikki tunnistus, olkoon viranomaisen tekemä tai purjehtijatutun, on tuhannen kertaa helpompaa purjenumeron kuin minkään muun perusteella. Se näkyy siitä kuvastakin mitä mainioimmin.
Onko sinulla jokin erityinen tarve pysyä tunnistautumattomana?
Sinun asiasi perustella, miksi veneen pitäisi olla tunnistettavissa, etenkään muille kuin viranomaisille.
Miksi sitä pitäisi yleensä perustella? Minusta ainakin on mukavaa tunnistaa tutut merelläkin ja viranomaisen tunnistuskin on pahassa paikassa minun etuni. Ei minulla ole tarvetta kulkea kaupungillakaan naamioituneena, miksi sitten merellä. Onko sinulla?
Jos SAR-aluksen tai helikopterin pitäisi tunnistaa suomalaisesta rungon numerosarjasta niin se on siihen tarkoitukseen täysin sopimaton. Täytyy tulla ihan viereen katsomaan ja sitten voi jo kysyäkin. Mitä R36722 kertoo maailmalla?. Mikä vene ja mistä maasta?. FIN 11662 kertoo enmmän ja näkyy kauemmaksi jos masto on vielä pystyssä.
No voi hyvänen aika, kuten sanoit, kilpaveneissä se purjetunnus näytetään TOISISTA SYISTÄ. Sen takia kuva kilpaveneistä ei mitenkään validoi purjetunnuksen tärkeyttä matkaveneissä.
Väitteesi purjetunnuksen näkyvyydestä ei tarvi tuekseen mitään kuvaa vaan se on perusteltu argumentti ilman kuvaakin. Jos sitä näkee siitä huolimatta tarpeelliseksi todistella kuvalla, niin sen kuvan olisi syytä sitten olla siitä käsittelemästäsi syystä (näkyvyys), eikä siitä toisesta syystä (kansallisuuden tärkeys urheilukilpailuissa).
Huono esimerkki harhaanjohtaa ja ohjaa keskustelun väärille urille.
Ai, että "virkamiehet käyvät vähän lähempänä lukemassa rekisteritunnuksen kyljestä tai nimen perästä"?
Edellä jo todettiin, ettei veneen nimi ole meidän viranomaisillemme pakollinen.
Käytännössä ne virkamiehet, joiden kanssa matkapurjehtija merellä joutuu tekemisiin, ovat Coast Guard ja tulli. Oman kokemukseni mukaan yleensä on kysytty veneen nimi (tai on kutsuttu VHF Ch16:lla veneen nimellä), kotisatama, seuraava satama, miehistön luku ja kansallisuudet, radiotunnus ja toivotettu hyvää matkaa.
Rekisterinumeroa ei ole kysytty koskaan, kansallisuus ja purjenumero ovat olleet näkyvissä. Yllättävän kaukaa viranomaiset ovat kutsuneet nimellä varmaankin siksi, että veneeni nimi on ollut helposti luettavissa. Avomerellä ei ole vielä sattunut viranomaisten lähelle tuloja.
Australian vesillä samat tiedot kysyttiin lentokoneesta käsin, joskus jopa useita kertoja yhden vuorokauden sisällä.
Niin, nimenomaan JOS on pystyssä. Tosin kaikissa niissä moottoriveneissä mitä kuitenkin on enemmistö, ei ole alkun alkaenkaan mastoa, ja siksi mainitsemiesi pelastusviranomaisten on useimmissa tapauksissa kuitenkin tarkistettava tilanne lähempää.
Vaikka ei olisi masto pystyssä, olisi silti vielä purjeenkulma näytettäväksi pelastajille. Ja jos moottoriveneillä ei ole näkyviä numeroita, ei ole heiltäkään pois, jos jollain muulla on.
Sekoitinpa hyvinkin, lyhenteet eivät ole kirkkaana mielessä.
Katsastajan intohimo liittyy tosi vanhoihin juttuihin, jossa Veneilyliittoa pidettiin moottoriveneilijöiden ja Purjehtijaliittoa purjeveneilijöiden järjestönä. Itseäni tituleeraisin mieluummin pelkkänä veneilijänä. Katsastajasta riippuen paatti katsastettiin eri liittojen rekisteriin, kun mulla ei ole niin väliä, millä veneellä katsastaja itse liikkuu.
Jokaisen ihmisen oma asia, haluaako olla tunnistettavissa vai ei. Yksityisyydensuojaa. SINUN pitää siis perustella, miksi yleinen tunnistettavuus olisi tarpeen. Sen sijaan kenenkään ei tarvitse perustella, miksi ei halua olla tunnistettavissa.
Saahan sitä olla känkkäränkkä, jos välttämättä niin haluaa. Laitonta se ei ole. Tunnistettavuuden hyödyt on jo kerrottu.