Luetelkaa suurimmat elossa olevat suomalaiset tiedemiehet ja -naiset suuruusjärjestyksessä. Kymmenenkin suurinta on ihan sopiva määrä. Lisäksi voi olla lyhyitä perusteluja, jos huvittaa kirjoittaa.
suurimmat suomalaiset tiedemiehet ja -naiset
Urbanus
83487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lähtökohdaksi voi ottaa tieteen akateemikot http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/Suomalaiset-tieteen-akateemikon-arvonimen-saaneet/. Akateemikon arvon saa yleensä vasta myöhemmällä niin tietysti voi olla tieteellisesti ansiointuneempi joka ei ole vielä saanut akateemikon arvoa.
Akateemikoiden lisäksi voi tutkailla akatemiaprofessoreita.
Tieteen aloilla saavutetut tulokset ovat niin moninaisia ja moniulotteisia, ettei niitä voi panna järjestykseen kansan- tai huutoäänestyksellä. Eli kuuluisuutta ei tule painottaa liikaa. Nimittäin onhan näitä naistenlehtienkin palstoilla esiintyneitä professoreita ollut, jotka ovat saaneet yllättävän paljon arvostusta ilman kunnollista taustatietoa.
Mielestäni selvä ykkönen on melko tuntematon matalaa profiilia pitävä akateemikko Teuvo Kohonen, jonka päätulos - mutta ei läheskään ainoa - on matemaattinen oppiva neuroverkko nimeltä itseorganisoiva kartta. Nykyisin voi kysyä, millä aloilla itseorganisoivia karttoja ei ole sovellettu.
Pelkästään Teuvo Kohosen menetelmien teoriaan ja sovelluksiin liittyvien tieteellisten tulosten tietokanta sisältää yli 10000 artikkelia. Jos katsotaan aivan kaikki siteeraukset (Thomson Reuters Web of Science), tullaan useisiin kymmeniin tuhansiin artikkeleihin.
Yksi mielenkiintoinen hieman epätäydellinen mutta kuitenkin ilmainen sivusto on
http://citeseer.com
Teuvo Kohonen saattaa olla jopa koko Suomen kaikkien aikojen historian menestynein tiedemies. Tämän ovat useat ilmaisseet. Teuvo Kohonen tunnetaan nykyään maailmalla yli tiederajojen.
Sori vaan, että tässä tuli vain yksi nimi, mutta jäljessä tulee huikeita tutkijoita, kuten (näistä tutkijoista tiedän jotain) Risto Näätänen, Antti Kupiainen, Antti Niemi, Riitta Hari, Kari Cantell, Kari Kivirikko, Jorma Rissanen, Lea Pulkkinen, Arto Salomaa, Kari Alitalo, Aapo Hyvärinen, Kari Enkvist, Riitta Salmelin jne jne, joita en missään nimessä osaa laittaa järjestykseen.
Mainitsit KAIKKIEN aikojen suuruudet. Erityisesti tulee mieleen edesmennyt Leena Palotie, joka on kaikkien tiedebarometrien ykkönen. Ja julkaisuja tuli huikeat yli 600. Hän on merkittävän geenitutkimuksen kirkkain tähti! Geenit ovat AVAIN tulevaisuuteen!
Vaikee tietää, miten asiaa haluat mitata. Esimerkiksi jos henkilö tekee jollain kapealla teoreettisella alalla mullistavan uuden tuloksen, jolla ei ole paljoakaan käytännön sovelluksia, niin voiko tällaisen alan tutkija kuulua suurimpiin? Xenia Onatop viittasi Kohoseen, jonka tuloksista on tullut yli 10000 julkaisua. Mielestäni julkaisujen määrä ei ole oikea mittari.
Jos keksisin vaikkapa todistuksen Riemannin hypoteesiin tai ratkaisisin kasvihuoneilmiön, niin olisin varmasti hetken aikaa hyvin kuuluisa tiedemies ilman, että tulostani olisi siteerattu missään. Tosin varmasti aika nopeasti niitä viittauksia alkaisi tulemaan. Eli ainakin olisi hyvä mitata noita viittausten lukumääriä suhteessa aikaan.
Wikipedia: " Kohonen on maailman tunnetuimpia neuroverkkojen tutkijoita, ja hänet tunnetaan laajalti myös hahmontunnistusta sekä koneoppimista koskevista julkaisuistaan."
Eikö hahmontunnistuksella ole nykyään käytännön sovelluksia? Eikä koneälyllä?
No äh. En viitannut tuolla käytännön sovelluksella Kohoseen. Ajattelin ongelmaa yleisesti: On annettu kaksi suomalaista elossa olevaa tutkijaa A ja B, joiden CV:t ja julkaisut tiedetään. Määritä kriteeri, jolla vertaillaan, onko A tutkijana suurempi kuin B.
"Eikö hahmontunnistuksella ole nykyään käytännön sovelluksia? Eikä koneälyllä? "
Tietenkin on.
Julkaisujen määrää parempi mitta on julkaisureferointien määrä mutta sekin on kunnon mitta vain jonkin tutkimusalueen sisällä. Kansainväliset palkinnot on yksi kriteeri mutta nekin ovat yleensä tutkimusaluekohtaisia. Eri tutkimusalueiden kesken on vaikea tehdä vertailuja. Tutkimusalueen ajankohtaisuus myös ratkaisee. Jos AIV-rehu keksittäisiin vasta nyt, tuskin sitä pidettäisiin yhtä merkittävänä keksintönä kuin 86 vuotta sitten.
Arto Lauri, Jukka Savorinen, Kimmo Rouvari,...
Onhan näitä.