Koiran suuri ego!

Auttaisikohan, jos ajattelet koirasi toimintaa resurssiaggressiivisuutena? Aina hieman hämää, kun koiran käytöksestä puhutaan luonteepiirteinä tai laitetaan ajatuksia koiran päähän, niistä kun ei pääse puusta pitkälle, koska kukaan ei tiedä mitä koira oikeasti ajattelee, joten turha niitä on edes miettiä.

Resursseihin liittyvä aggressiisivuus taas saa pontta, kun ko resurssista aletaan kilpailemaan, kuten olet jo huomannutkin. Hännän heiluttaminen ei automaattisesti tarkoita iloista koiraa, koirat usein heiluttavat häntää juuri ennen tappelua ja harva koira on iloinen päästessään pöllyyttämään toista tai saadessaan itse turpaansa, häntä kertoo tässä tapauksessa koiran kiihtymyksestä. Ihmisillä on toki monenlaisia mieltymyksiä, mutta jos et itse pureskele luita, niin miksi kilpailet koiran kanssa? Näytä koiralle, että sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, tee resurssista merkityksetön hankkimalla kasa luita, ei koira niitä kaikkia viitsi vahtia, kun resurssia on tarjolla yllin kyllin ei siitä tarvitse kilpailla. Murina taas kertoo epävarmuudesta, koira murisee nyt herkemmin kuin aiemmin, olisiko kyseessä kuitenkin se, että murinaan on reagoitu väärin kuin se että koira on isoegoinen? Murina ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että koira haluaa tilaa ja totta kyllä riittävän pahassa tilanteessa koira kyllä puree, jos sille ei tilaa anneta... Murinaan tuntuu olevan monella melko outo suhtautuminen, murina ei missään nimessä ole toivottavaa, mutta se on osa koiran käyttäytymistä halusimme tai emme.. Parempi suhtautuminen on miettiä, miksi koira kokee olonsa niin tukalaksi lähelläsi, että se murisee, kuin se että teet koiran olon entistä tukalammaksi.. Murina loppuu, kun tarve siihen poistetaan.

Koirien kohtaamisesta, miten teillä on tapana toisia koiria tavata? Voisiko koiralla mennä kierrokset överiksi ja se reagoi kertomallasi tavalla, päättömästi? Kokeile seuraavalla kerralla rauhallisempaa kohtaamista. Koiria ei päästetä ryntäämään toistensa luokse kuin päättömät kanat. Ensin tehdään lenkki niin että kaikki koirat ovat hihnassa, kun koirat ovat rauhoittuneet, otetaan hihnat pois, mutta koirat edelleen kulkevat omistajiensa kanssa. Ihmiset pysyvät koko ajan liikkeessä ja alkavat tämän jälkeen kulkemaan lähempänä toisiaan, missään vaiheessa ei pysähdytä, jolloin ne kierrokset lähtevät karkaamaan ja rähinä tulee herkästi. Tavoite on että kun koirat sitten ottavat toisiinsa kontaktia ne eivät ala jäykkinä häntä pystyssä kiertämään toisiaan, aloita painileikkiä tai lähde villiin takaa-ajoleikkiin.. Kohtaaminen pitäisi olla rauhallinen, ei jännittynyttä tepastelua. Jos kierrokset nousevat ja koirat alkavat rähistä, aloitetaan koko homma alusta, mieluiten jo ennen rähinää kun koirat alkavat kulkea jännittyneinä ja tuijottelemaan toisiaan. Jos koira jo rähisee ja hyökkäilee, ollaan todella pahasti myöhässä.. Kerroit, että koirallasi ei ole huonoja kokemuksia, joten sinun tuskin tarvitsee kovinkaan pitkään pitää koiraa lähelläsi, kunnes tämä rauhoittuu. Omistani yhdellä oli useita huonoja kokemuksia ennen minulle tuloa ja tämän tapauksen kanssa yhteislenkeillä vietettiin alussa useita tunteja, ennen kuin se oli riittävän rentoutunut ja varsinainen tutustuminen voitiin aloittaa..

Mä en rupeis taistelemaan ainakaan luista koiran kanssa. Ajattelen tilanteen niin, että minä hallitsen resursseja, enkä kilpaile niistä koiran kanssa. Jos koira murisee luusta, niin se ei luota että se saa pitää sen, vaan puolustaa sitä muilta.

Ehkä vahvistaisin sitä, että kaikki hyvä tulee ihmiseltä, ja koira luottaa ihmiseen. Syöttäisin koiralle jonkun aikaa ihan vain kädestä ruoat, en kupista. Saattaisin puruluun antaessani jopa tehdä siten, että menen vaikka lukemaan lehteä siihen koiran viereen kun se syö, ja kehun sitä kun syö rauhassa, enkä yritä ottaa koiralta luuta pois. Jos se murisee, niin en välittäisi (en siinä vaiheessa mene pois, mutta en mene ottamaan luutakaan pois), vaan jatkaisin rauhassa lehden lukemista.

Jossain vaiheessa tekisin sitä, että kun koira on tottunut ihmisen läsnäoloon puruluun lähellä (useamman päivän jälkeen), niin sitten riippuen koirasta joko antaisin koiran syödä puruluuta kun pidän sitä kädessä, tai sitten kosketan puruluuta ottamatta sitä pois, riippuen siitä kokeeko koira vielä uhkaa puruluun ottamisesta.

Mulla on siis resurssiagressiivinen koira, jolle olen opettanut ihan että raakaluun päältäkään ei tarvitse murista lähellä käveleville kissoillekaan. Välillä käyn pitämässä puruluusta kiinni, kun se sitä syö, ja hyväksyy senkin. Mutta mun koira luottaa siihen, että en ota siltä sen jo saavuttamaa luuta pois eikä kissatkaan siihen koske, koska katson että kissat eivät mene liian lähelle.

Meillä on opetettu vähän eri tavalla molempien kissojen kohdalla, kun koira reagoi vähän eri tavalla näiden kissojen lähistöllä olemiseen.

Ensinnäkin meillä on opetettu ns luopumista, eli jos kissa saa vaikka jotain namia tai ruokaa lattialle, niin on opetettu koiran pysymään tietyn matkan päässä kun kissa syö, ja kunnioittamaan kissan tilaa. Myös saavat samaan aikaan ruoan.

Meidän vanhempi kissa on paljon kiinnostuneempi raakaluista ja kun koira syö raakaluuta keittiössä. Silloin alussa yleensä olin siinä vieressä, ja siirsin kissan aina kauemmas jos se tuli liian lähelle mun mielestä. Koira oppi että mä hoidan tilanteen. Jos selkeästi turhaan koirani murisi kissalle tai rupesi tuijottamaan, kun se vaan meni vaikka ohi, niin silloin vähän ärähdin koiralle.

Nuorempi kissa taas ei ole kiinnostunut luista, mutta on enemmän kiinnostunut koiran lähellä olemisesta (tykkää hirveesti meidän koirasta), ja tälle jostain syystä koira murisi herkemmin ettei tule kiehnäämään. Tästä on vain ärähdetty. Ei siis ole korotettu koskaan ääntä tai huudettu, tai koskettu koiraan, vaan ihan vaan ärähdetty ja kun koira lopettaa, niin on siirretty kissa kauemmas.

Joka tapauksessa on aina reagoitu ennemmin siinä vaiheessa kun koira aloittaa tuijotuksen, tai alkaa vilkuilemaan kissoja kohtaan. Siinä vaiheessa on jo aika myöhäistä jos koira murisee ihan kunnolla, tai hyökkäilee.

Nyt meidän koira ei huolestu edes siitä, että tuo vanhempi kissa käy kävelemässä sen ympäri kun raakaluuta syö, kun se luottaa siihen, että tarvittaessa mä hoidan homman.

Sun tilanteessa tilanne on vähän eri, kun sulla on terrieriä koirassa. Mikä tarkoittaa että siinä voi olla kivasti taisteluhalua, ja syttyy nopeasti toimintaan. Sille sun äänen korottaminen on todennäköisesti tarkoittanut sitä että yhdyt sen murinaan, ja ns. kannustat murisemaan ja sitten se siinä kiihtyessään hyökkää. Sun koiralla varmaan kannattaa panostaa rauhallisuuteen. Kaikille koirille toimii vähän eri tavat, ja mullakin on pennusta asti opetettu tietyllä tavalla koiran reaktion mukaan käyttäytyminen luulla.

Koska kani on saaliseläin, en pitäisi sitä silloin samassa tilassa kun koira järsii jotain. Jos pitäisin, niin tarkkailisin tilannetta, ja ensimmäisestä vilkaisusta siirtäisin kanin kauemmas, tai katsoisin yleensäkin että kani ei mene lähelle koiraa sen syödessä. Se alkaa olla jo aika vaarallista kanille. Muutenkin kun menet väliin, niin ei ehkä kannata korottaa ääntä, tai muutenkaan suuttua, vaan rauhallisesti näytät koirallesi että menee toiseen suuntaan, koska koirasi selkeästi saattaa kiihtyä juuri sinun kiihtymyksestäsi.

Koirani on myös kaikista kepeistä yms ollut resurssiaggressiivinen ja miehen perheen uroskoiralle oli ennen aina murisemassa kepeistä yms eikä mitkään kiellot yms auttaneet. Ainoa mikä auttoi oli se, että kun näin että nyt se on menossa vaatimaan keppiä, ja siinä vaiheessa kutsuin koiran luokse ja palkkasin luoksetulosta, niin sen jälkeen koira on kääntynyt pois jos toinen koira on syönyt keppiä, ja olen aina siitä kehunut.

Kuitenkin koirasi murisee poikaystävällesi, niin silloin ei kai koirasi oikein luota hänen läsnäoloon. Voit joko vahvistaa sitä että koirasi saa poikaystävältäsi (yleensä jonkun tehtävän tekemisen jälkeen) puruluut, tai sitten itse puutut murisemiseen. Tai pyydätte koiran syömään puruluuta siihen teidän lähelle vaikka sohvan viereen, jotta se tottuu syömään ihmisten lähellä, ja ihmiset liikkuu normaalisti, ja sen pitää vaan tottua siihen että kaikki lähellä liikkuminen on normaalia eikä siihen pidä reagoida.

Noi on hyviä tapoja rauhoittaa koira. Tärkeintä varmaan on että omalla käytöksellä ei kiihdytä koiraa enempää, ja sille puhuu rauhallisella ja matalalla äänellä. Parhaitenhan menee, jos pystyt keskeyttämään koiran ennen kuin se kiihtyy, koska kiihtynyttä koiraa on tosiaan vaikeampi saada rauhalliseksi. Ja hyvä olisi opettaa koira käyttäytymään monissa tilanteissa rauhallisesti, niin se lisää sitten rauhoittumisen helpottumista vaikeissa tilanteissa.

Meidän koiralle on opetettu pennusta asti rauhoittuminen siten, että se on sisällä otettu hihnaan, ja lähellä ei ole ollut mitään puuhattavaa pennulle, ja itse on alettu lukemaan vaikka lehteä. Mihinkään koiran kontaktiyrityksiin ei reagoida, enintään voi sanoa että rauhoitu vain. Koiran pitäisi itse oppia rauhoittumaan ja jopa nukahtamaan hihnan päähän. Alussa voi mennä pidempään rauhoittumisessa jopa tunnin verran, mutta pikkuhiljaa koira oppii nopeammin rauhoittumaan. Jos koira saattaa alkaa pureskelemaan jalkoja huomion toivossa, niin voi laittaa jalkaan kumpparit. Tämä on siis pentukurssilla opetettu.

Lisäksi on hyvä harjoitella sitä rauhoittumista, odottamista ja malttia ihan kaikissa arkipäivän asioissa missä koira vähänkin kiihtyy, ennen kuin käyttää vaikeammassa konfliktitilanteissa. Eli ruokaa saadessa, puruluun saadessa, ulos päästessä, kaikessa missä koira haluaa jotain. Näissä tilanteissa sanotaan rauhoittumissana, ja odotetaan että koira rauhoittuu ennen kuin se saa haluamansa.

Koiralle on hyvä opettaa myös luopumista, varsinkin puruluusta. Eli usein puruluiden kanssa voi harjoitella vaihtokauppaa. Koiralle tarjotaan toista puruluuta, ja kun koira irroittaa ensimmäisestä puruluusta, niin kehutaan ja annetaan toinen, ja itse otetaan ensimmäinen puruluu haltuun. Tähän voi liittää irroitussanan, joka sanotaan rauhallisesti ja ystävällisesti. Koiran pitää irroittaa puruluusta ennen kuin se otetaan. Jos koiran suusta otetaan puruluu, niin sitten siitä voi tulla aika taistelu.

Luopumista voidaan harjoitella myös siten, että nyrkissä on sisällä nami, jota koira haluaa, ja heti kun koira kääntää kuonoansa/katseensa/päänsä poispäin tai liikkuu poispäin nyrkistä, kehutaan ja annetaan toisesta kädestä palkka/nami. Sitten kun koira oppii tekemään tämän, niin voidaan lisätä vaikka "jätä" sana. Tätä harjoitellaan siten, että lopulta voi pitää nyrkin auki nami kädellä ja sanotaan "jätä" sana, ja koira katsoo poispäin, ja siirtyy pois ja saa toisen namin siitä hyvästä. Tätä voi pikkuhiljaa käyttää vaikka kaniin, tai johonkin mihin koira ei saa koskea. Tai vaikka puruluuhun. Turhaan ei kannata käyttää sitä puruluun ottamiseen, mutta olisi hyvä että koira oppisi automaattisesti antamaan

Kanin kohdalla kannattaa varmaan tehdä siten, että kun kani on vapaana, niin silloin koiralla ei olisi mitään puolustettavaa/pureskeltavaa juuri silloin. Silloin koirallakin on ruokarauha, eikä kanin tarvitse olla varuillaan kokoajan. En välttämättä luottaisi minkään koiran kanssa siihen, että mitään yllättävää ei kävisi kanin kanssa, joten pyrkisin kyllä pitämään kanin puolia tässä.

Kannattaa kokeilla eri tapoja, ja katsoa mikä toimii teidän koiran kanssa.

Toivon mukaan koira alkaa tuon myötä sietämään aina vain enemmän kanin läsnäoloa, ja lopulta ei tarvitse enää sinunkaan vahtia.. vaikka siis muuten aina pitäisin silmällä koiraa ja kania, kun kani on aika altavastaaja.