Onko masennus tarttuva tauti?

Masennus ei tartu siten, kuin me yleensä ymmärrämme sairauksien tarttumisen toisiin (vaikka tuhkarokko).

Masentuneella on kuitenkin vaikutusta läheisiinsä ja erityisesti vanhemman masentuneisuus vaikuttaa kehittyvään lapseen. Vanhempi ei esimerkiksi jaksa/voi iloita lapsestaan niin kuin ehkä iloitsisi ilman masennusta.

jos vietät suljetussa tilassa masentuneen kanssa aikaa ilman ulkoisia häiriötekijöitä niin kyllä tarttuu. tarttuuhan hymykin.

kun yks sairastuu koko kylästä tulee hullu, seinähulluja.... hyikakkaahyiiiiiiiiiii

Tarttuu kosketuksessa ja seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Kyllä masennus tarttuu. Siksi terveet ihmiset eivät halua olla missään tekemissä masentuneen kanssa.

Ihmisaivot ovat herkkä laitos. Otollisissa oloissa kenen tahansa päässä voi syntyä harhaluulo tai pakko-oire. Ne tarttuvat helposti ihmisestä toiseen, ja outo käytös leviää.

Me ihmiset olemme pohjimmiltamme laumaeläimiä – kuten vaikkapa lampaat tai marakatit.

Sujuva laumaelämä edellyttää, että lauman jäsenet osaavat lukea toistensa tunnetiloja ja myös reagoivat niihin nopeasti. Kun yksilö havaitsee vaaran, pelästyminen laukaisee siinä lihasreaktion. Se saattaa hypähtää takajaloilleen tai vääntää naamansa irvistykseen. Kun muut näkevät lajitoverinsa liikkeen tai ilmeen, niiden lihakset automaattisesti toistavat reaktion. Reaktio aiheuttaa niissä saman pelkotilan, ja näin pelko leviää salamannopeasti koko laumaan, vaikka vain yksi sen jäsen havaitsi uhkan. Tämä on tehokas tapa saada kaikki lauman jäsenet pakenemaan samanaikaisesti.

Laumaeläinten taipumusta reagoida nopeasti toistensa tunnetiloihin kutsutaan suggestioherkkyydeksi. Meille ihmisille se kehittyi aikana, jolloin esimuotomme elivät laumoissa ja hengissä selviytyminen oli kiinni siitä, miten nopeasti tunnetilat siirtyivät yksilöstä toiseen.