Otsikon mukaisesti kaipailen kokemuksia keulapotkurin mitoituksen onnistumisesta raskaahkoon ja isoon klassikkopurteen. Itselläni on 14m, 14t, virtaviivainen S&S muotoilu, jaettu vedenalainen lateraalipinta.
Millainen on omassa veneessäsi ja millaisia kokemuksia on sen riittävyydestä? Itse tavoittelen voimaa päästä kympin (m/s) sivutuulesta irti laiturista. Se olisi siis mitoitusperuste, osaan kyllä nykyisinkin tilanteen selvittää köydellä, koneella ja peräsimellä. Nettilaskurit on nettilaskureita, nyt kysytään kokemuksia!
Millainen on omassa veneessäsi ja millaisia kokemuksia on sen riittävyydestä? Itse tavoittelen voimaa päästä kympin (m/s) sivutuulesta irti laiturista. Se olisi siis mitoitusperuste, osaan kyllä nykyisinkin tilanteen selvittää köydellä, koneella ja peräsimellä. Nettilaskurit on nettilaskureita, nyt kysytään kokemuksia!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuinka tästä selvitään koneella ,köydellä ja peräsimellä
Minulla on mielessäni sama asia ja olen päätynyt 11 t/12.5 m veneessä tehokkaimpaan 12 V jännitteellä toimivaan laitteeseen, eli noin 6 kW tehoiseen. Jos kerran pärjäät veneelläsi tuossa mitoitustilanteessa ilmankin keulapotkuria, teho ei varmaan ole samalla tavalla kriittinen kuin minulla, joka en saa venettäni vastaavassa tilanteessa irti laiturista tai laituriin. Tältä pohjalta arvioituna sama teho voisi riittää sinunkin veneeseen vaikka veneesi on isompi.
Minulla oli saman mittainen S&S, jolla purjehdin yli 45.000 nm, usein yksin. Keulapotkuria en pitänyt tarpeellisena, koska ilmankin pärjää ja koska sen vaatima tunneli voi heikentää purjehdusominaisuuksia. Keulapotkuri moottoreiden lisää myös painoa aivan väärään paikkaan. Sinua miettisin ennen kuin huonommat S&S klassikon ominaisuuksia.
Myös minusta tuollainen keulapotkurin asentaminen vanhaan S&S:ään on veneen raiskaamista.
Älä pilaa klassikkoa. Myy se ja osta vene, jossa on jo keulapotkuri, jos sellaista kaipaat.
Myös mielipide, ei se klassikko varmaankaan pahoita mieltään jos kiinnittyminen tulee turvallisemmaksi ja laidat pysyvät siisteinä - eikä kipparin verenpaine nouse liikaa.
Olen samaa mieltä keulapotkurin asentamisesta, eräänlaista klassikon raiskaustahan se on. Kuten sanoin, käytännön kokemukset kiinnostavat ja kiitän asiallisista vastauksista. 6kW veikkailinkin todennäköisimmin sopivaksi.
Jostain luin, että saatavilla on nykyisinkin pienikokoinen rungon sisään taittuva keulapotkuri, jonka potkurin ulkopuolinen kehä toimii staattorina ja roottori vastaavasti potkurina sellaisenaan. Ei siis kulmavaihteistoja tms. Nykyinen kovahko hinta asettunee sopivammalle tasolle kun isot keskieurooppalaiset veistämöt ryhtyvät asentamaan niitä massatuotantopursiinsa.
On niitä raskaampiakin manuveerattu ilman keulapotkuria. Jos tuuli painaa päin laituria, voi ajaa springi kiinni koneella perän ulos, fendari välissä, sitt pakkia ja köysi irti.
Ja kannattaa kokeilla hyvissä oloissa eestaas koneella ajoa pitämällä peräsin koko ajan ääriasennossa, molemmilla suunnilla erikseen.
Mutta harrastushan se purjeilu on vain. Kukin tekee mitä lystää.
Esittämäsi teoriat ovat tuttuja, mutta ainakin minun veneessäni potkuri vetää sivulle peruutettaessa voimakkaasti ja jos tuulen suunta sattuu olemaan sama, ongelmia tulee. Lisäksi vene ei ole ohjailtavissa peruutettaessa muutoin kuin kytkemällä vaihde välillä eteenpäin ja "potkaisemalla" perä oikeaan suuntaan. Tämmöinen peruuttelu vie tilaa enemmän kuin jos veneella voisi peruuttaa suoraan taaksepäin keulapotkurilla ohjaillen.
Hyvä "197", springin käyttö ei todellakaan ole "teoriaa". Minulla on sama käytännön kokemus kuin nimimerkillä " .. ..".
Edellinen veneeni oli 13 tn painoinen suuntavakaa klassikko, jota peruuttaessa potkuri veti sen perää vasemmalle. Nykyinen pitkäkölinen veneeni on myöskin yli 10 tn painoinen ja siinäkin potkuri vetää peruuttaessa voimnakkaasti sivulle (kunnes vauhtia on sen verran, että peräsin pupeaa vaikuttamaan). Laiturista lähdöissä käytän hyvin usein springin apua enkä koe keulapotkurin asentamista tarpeelliseksi.
Jos uskot keulapotkurin olevan oleellinen sinun veneessäsi, mikset asenna sellaista? Näytät hakevan henkistä tukea foorumi-keskustelusta. Yhden neuvon minäkin annan: jos asennat keulapotkurin, valitse riittävän tehokas! Satamissa näkee toisinaan aika onnettomia keulapotkurin surisuttajia. Pörinä käy, mutta juuri mitään ei näytä tapahtuvan...
Jos purjehtii Tanskan vesillä, voi katsoa mallia perinteisten kalatustroolareiden manöövereistä ahtaissa satamissa. Niitä näkee vaikkapa Bornholmin pikkusatamissa tai Gillelejessä ym.
Ammattilaiset käsittelevät raskasta kalustoaan ilman keulapotkuria. Tässä on Läsössä kuvattu esimerkki:
http://www.youtube.com/watch?v=uFjo_068YA0
1. Satama ei ollut ahdas.
2. Videossa meri oli täysin tyyni.
3. Veneelle oli laituripaikka vapaana.
Noilla edellytyksillä minäkin pyörittelen venettä kuten ammattilainen.
En vain sattunut löytämään parempaa videota youtuubista. Arvelin, että aluksen hallinnan ilman keulapotkuria ymmärtäisi tuostakin.
Poikkeapa ensi kesänä omalla veneelläsi ahtaisiin tanskalaisiin kalastussatamiiin, joissa on kymmeniä troolareita ja hyvin vähän tilaa. Siellä ne käsittelevät aluksiaan ilman keulapotkuria, vaikka tuuli vonkuu ja painaa sivulta. Näet sen omin silmin. Esim. Skagen on sellainen, jossa on usein tuulista ahdasta. Gillelejessä on lähes aina ahdasta, melko usein tuulistakin. Jyllannin länsirannikon kalastussatamissa (Esbjerg, Hvide Sande, Torsminde ym) on melkein joka kerran ollut tuulista, kun olen siellä purjehtinut (5 kesänä Jyllannin ympäri).
On hienoa, että osaat videon esittämissä olosuhteissa pyöritellä paattiasi "kuten ammattilainen". Minä en katso olevani ammattilaisten tasolla, vaikka olen seilannut yli 50 vuotta. Jokainen meistä aloittaa tai on aikanaan aloittanut opettelun silloin, kun on hyvää tilaa eikä tuuli paina. Kun hankit keulapotkurin, senkin käyttöä on syytä kokeilla hyvissä oslosuhteissa eikä heti ekalla kerralla mennä merenkäynnissä ja kovassa tuulessa satamaan, jossa todennäköisesti ei ole vapaata laituripaikkaa.