Mika Niikko (ps):
Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa kovasti väitetty, että mikäli avioliittolaki muuttuisi, se ei olisi keneltäkään pois. Mutta miten kävi Ruotsissa vuonna 2009, kun avioliittolaki muuttui? Siellä hallitus ryhtyi ensi töikseen uusimaan päiväkotien opetussisältöjä tavoitteena edistää lasten identiteettikäsityksen muuttumista, muun muassa satujen muodossa. Kyse ei ole enää siitä, että asiaan suhtaudutaan neutraalisti, vaan uutta aatemaailmaa ruvetaan ajamaan myös lasten ja nuorten maailmassa. Miten kävi Ruotsissa kolmentoista heteroperheen kohdalla, jotka olivat adoptoimassa lapsia? Korkein oikeus viime vuonna Venäjällä päätti, että Ruotsi ei saa ollenkaan lapsia adoptoitavaksi, jos on vaarana, että he voivat joutua seksuaalivähemmistöjen perheisiin. Joten tällaisella lainsäädännöllä, haluan sanoa sen, on hyvin monia ulottuvuuksia ja vaikutteita moneen asiaan, ja meidän lainsäädäntömme ja käytäntömme tulee myös Suomessa muuttumaan, mikäli tämä laki muutetaan.
Sille, että täällä väitetään, että tämä on tasa-arvokysymys, niin vielä en ole yhtään perustetta kuullut sille, millä tavalla tämä muka on tasa-arvokysymys, koska se täällä on osoitettu, että se ei sitä ole. Nyt on vain pelkkiä sanoja.
Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa kovasti väitetty, että mikäli avioliittolaki muuttuisi, se ei olisi keneltäkään pois. Mutta miten kävi Ruotsissa vuonna 2009, kun avioliittolaki muuttui? Siellä hallitus ryhtyi ensi töikseen uusimaan päiväkotien opetussisältöjä tavoitteena edistää lasten identiteettikäsityksen muuttumista, muun muassa satujen muodossa. Kyse ei ole enää siitä, että asiaan suhtaudutaan neutraalisti, vaan uutta aatemaailmaa ruvetaan ajamaan myös lasten ja nuorten maailmassa. Miten kävi Ruotsissa kolmentoista heteroperheen kohdalla, jotka olivat adoptoimassa lapsia? Korkein oikeus viime vuonna Venäjällä päätti, että Ruotsi ei saa ollenkaan lapsia adoptoitavaksi, jos on vaarana, että he voivat joutua seksuaalivähemmistöjen perheisiin. Joten tällaisella lainsäädännöllä, haluan sanoa sen, on hyvin monia ulottuvuuksia ja vaikutteita moneen asiaan, ja meidän lainsäädäntömme ja käytäntömme tulee myös Suomessa muuttumaan, mikäli tämä laki muutetaan.
Sille, että täällä väitetään, että tämä on tasa-arvokysymys, niin vielä en ole yhtään perustetta kuullut sille, millä tavalla tämä muka on tasa-arvokysymys, koska se täällä on osoitettu, että se ei sitä ole. Nyt on vain pelkkiä sanoja.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En lukenut muuta kuin otsikon:
Siksi koska me ei olla Venäläisiä, emmekä halua olla Venäläisiä, asialla ei ole muutenkaan mitään tekemistä valtioiden kanssa.
voit muuttaa venäjälle jos ei miellytä
Ymmärrän kyllä sen, että homoperheisiin ei voi antaa adoptiolasta. Ei se ole paras mahdollinen lähtökohta ja olosuhteet adoptiolapselle, joka on jo kärsinyt trauman, hylkäyksen. Lapsella tulee olla äiti ja isä, jotka rakastavat häntä.
Kannatan homoille avioliittoa, mutta laki tulee säätää sellaiseksi, ettei homoille adoptiolapsia. Uskoisin, että kaikki voisivat olla tähän avioliittolain muunnelmaan kompromissina tyytyväisiä.
Avioliitto ei takaa adoptioa edes heteroperheille. Jos oikeasti olisitte huolissanne lasten oikeuksista, ajaisitte lakeja, joissa aikuisten asiat ja lasten asiat ovat erillään. Miksi heteroiden avioliittolain pitäisi ottaa kantaa lapsiin? Lasten oikeudet erikseen.
Matti Nykänen on tehnyt loistavan palvelun meille homoille. Hän on tehnyt heteroiden avioiliitoista pelkän farssin.
"Avioliitto ei takaa adoptioa edes heteroperheille."
Ei se tietenkään automaatio ole. Jokainen perhe, joka hakee adoptiota, käy läpi pitkän prosessin, jossa sen sopivuus traumatisoituneiden lapsien sijoituspaikaksi tarkastetaan perin pohjin, ja hyvä niin.
"ajaisitte lakeja, joissa aikuisten asiat ja lasten asiat ovat erillään."
Lasten oikeudet toteutuvat parhaiten turvaamalla koko perheen hyvinvointi sekä adoptiolasten kohdalla tarkastamalla äidin ja isän sopivuus vanhemmiksi. Vai ajattelitko, että yhteiskunnan pitäisi kasvattaa lapset jonkinlaisissa laitoksissa...?
Laitoksilla on paha kaiku ja sitä käytetään keppihevosena. Todellisuudessa lapsikylät, joissa on pysyvät vanhemmat, ovat lapsen kannalta ihanteellinen ympäristö. Niissä vanhemmat ovat valkikoituja, jaksavat elää lapsiperheen arkea, ovat sitoutuneita ja heillä on resursseja siihen. Siksi laitospaikka voittaa monen eroperheen, alkoholistiperheen kodin, jokaisen mielenterveysongelmista kärsivän kodin ja on paras paikka vankien jälkikasvulle. Heteroperheisiin tarvittaisiin enemmän väliintuloja kuin tehdään nykyään.
Minusta adoptiolaki tulee eriyttää avioliittolaista, koska se ei heteroiden kohdalla takaa lasten hyvinvointia. Tulee säätää laki, jossa lapsen oikeuden taataan vanhempen erosta huolimatta.
Aikas julmaa, miten voit olla noin julma, että eväät suurelta osalta ihmisiä lapsien saamisen. Jos olet uskovainen, niin lue raamattusi uudestaa. Tämä julmuus vetää vertoja ihan kaikelle, mitä uutisista näemme ja kuulemme, huhhuh :(
Se ei ole Ruotsin vika, jos Venäjä tuollaisen takia laittaa adoptiot pannaan Ruotsin suuntaan. Ihan Venäjän omaa suvaitsemattomuutta, mitä se muutoinkin harjoittaa. Jos Venäjä on sitä vastaan, niin olkoon, ei muiden maiden tarvitse ihmisoikeuksiaan päättää heidän pillin mukaansa.
Ja siinä ei ole mitään pahaa, jos homoja esiintyy jo lasten saduissa. Jos sadut muuttaisivat lasten käytöstä homoseksuaaliseksi, tarkoittaisi se, että homous, sekä heterous olisivat opittuja ominaisuuksia. Todellisuudessa ne ovat sisäsyntyisiä. Homolapset elävät koko lapsuutensa siinä illuusiossa, että heteroseksuaalisuus on ainoa oike tapa elää. Onko sekään sitten oikein mullistaa heidän käsityksensä maailman todellisuudesta murrosiän kynnyksellä, kun seksuaalisuus kumpuaa pinnalle.
sen ymmärrän4.9.2014 23:400 SULJE
Ymmärrän kyllä sen, että homoperheisiin ei voi antaa adoptiolasta. Ei se ole paras mahdollinen lähtökohta ja olosuhteet adoptiolapselle, joka on jo kärsinyt trauman, hylkäyksen. Lapsella tulee olla äiti ja isä, jotka rakastavat häntä.
Kannatan homoille avioliittoa, mutta laki tulee säätää sellaiseksi, ettei homoille adoptiolapsia. Uskoisin, että kaikki voisivat olla tähän avioliittolain muunnelmaan kompromissina tyytyväisiä."
""Syvästi uskovaisena homona ymmärrän,että minä en voi rakkani kanssa saada lapsia,Jumala on määrännyt sen.
Sen on myös Jumala määrännyt suuressa viisaudessa,jos mies ja nainen ei saa lapsia keskenään,heidän ei tule saada lapsia.
MIkä on vähäpätöinen ihminen muuttamaan Jumalan tahtoa.""
(ed.joke)
Adoptiolapsi on vain sairaan avioparin/ ihmisen toive saada olla normaali perhe ja he/hän ajattelee vain omaa etuaan siinä.
Kuten postaaja "sen ymmärrän" ei ymmärrä juuuri mitään kokonaisuuuudesta.
"sen ymmärrän" kirjoitti,että lapsella pitää olla isä ja äiti,jos lapsi adopdoidaan se ei TEE adoptiovanhemmista ISÄÄ ja ÄITIÄ. Heille hän on edelleen toisen lapsi ja tulee olemaan aina.
Biologinen lapsi on eri asia kuin adoptiolapsi.
Ei lapsi ymmärrä,että pitää olla isä ja äiti ,jos aina on ollut äiti ja äiti,niin se lapselle ok. Ympäristö vasta ne kysymykset heille asettaa eli me "AIKUISET JA TEIDÄN LAPSET JA ETUNENÄSSÄ LAPSENNE SEURAAVAT TEILTÄ OPITTUA MALLIA"
Ei lapsi ymmärrä miksi nainen ja nainen tai mies ja mies ei voi saada keskenään lapsia,kuin myöskään sitä jos kaksi "äitiä" tai "isää"
Hän on oikeassa lasten oikeuksista "Veggsu5.9.2014 10:24"
Sitten hyväksyn adoption kun se on tasa-arvoinen jokaiselle.
En ole homo,bi,lesbo,hetero olen IHMINEN.
Eiku hoonaamaan vaan! Kunnon toimintaa eikä mitää ämmien juttuja.
En tykkää sinänsä yhtään termistä "homo", koska se luo saman tien oman ryhmän/lokeron. Esimerkkinä aijemmin mainittu termi "homolapsi" ja mitä homoseksuaalisuuteen tulee, niin se on oikeastaan tyyliin: "tykkääkö kahvista vai teestä" eli pitäisi ajatella sukupuoleen katsomatta että "Tämä ihminen kokee olevansa kiinnostunut miehistä, tämä naisista ja tämä molemmista" kun tuolla tavalla toisi asian esille, niin ei synny mitään lokerointia - koska kyseessä on aina ihminen, kuten olet sinäkin.
Ainahan ihmisillä on erilainen maailmankatsomus. joku on traditionaalinen (perinteitä kunnioittava), toinen idealistinen (ihanteet ja periaatteet tärkeitä), kolomas konkreettinen (maalaisjärkeä pitää olla) ja nelijäs universaalinen (antaa kaikkien kukkien kukkia) ja itse olen tuota jälkimmäistä, koska mitä minä olen tuomitsemaan esimerkiksi samaa sukupuolta olevien adobtiota - ja sen vaikutusta adobtiolapsen, koska minulla ei ole mitään kokemusta asiasta, niin miksi vauhkota? Se on hyvä, että esim. Ruotsi on sallinut adobtion samaa sukupuolta oleville pareille, koska se on askel vastausta kohti: Mitä siitä seuraa lapselle?
Ei pidä antaa ennakkoluulojen ja omien ihanteiden estää muita olemasta onnellisia, esimerkiksi itse haluan todella oman perheen, joka sisältää miehen ja lapsia, mutta ikävä kyllä vanhempani ja isovanhempani joutuvat elämään ilman lapsen lasta tai lapsen lapsen lasta, koska Suomessa ei ole sallittu samaa sukupuolta olevien adobtio ja tämä tuottaa surua vanhemmilleni, koska eivät välttämättä koskaan pääse olemaan isovanhempia - kiitos ihmisten jotka antavat ennakkoluulojen sokaista!!
Jos avioliittolaki kirjoittettaisiin lapsen näkökulmasta, isällä ja äidillä ei olisi oikeus erota kunnes lapsi kasvaa aikuiseksi. Tietenkin se merkitsisi myös moniavioisuutta. Ai miten niin? Koska avioliitto tarkoittaa isää ja äitiä ja aikuiset ihmiset voivat olla isiä ja äitejä myös avioliiton ulkopuolella, kristittyjen vaatimuksen ainoa looginen seuraus on moniavioisuuden salliminen.
Siihen soppaan sopii ihan mainiosti homoavioliitot.
Adoptiokeskustelusta tuossa:
Rikkonaisen, perheväkivallasta kärsineen perheen jälkikasvuna, terapeuttini sanoi pari taianomaista asiaa: "valitettavasti kaikista ei ole vanhemmiksi" ja "uskotko että asiat olisivat olleet paremmin jos sinut ja sisaresi olisi huostaanotettu ja viety johonkin sijaisperheeseen?"
Valitettavasti kaikki lapsista eivät pääse pakenemaan kodistaan, vaan ovat vuodesta toiseen ansassa, koska kaikki eivät tiedä mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Jos minut ja sisarukseni olisi joku homopariskunta ottanut huostaansa, olisin ollut kiitollinen. Olisin ollut kiitollinen mistä tahansa avusta silloin. Ja nyt kun ajattelen onnetonta lapsuutta, ja seurailen joidenkin perheiden läheisiä ja rakastavia välejä, se kaikki järsii jotakin sisimmässäni. En edes tiennyt että sellaisia perheitä voi olla, joissa ollaan läheisiä ja onnellisia.
Eihän tämmöiset asiat ketään kiinnosta, mutta ei se ihmisen sukupuoli määritä sitä, millainen vanhempi tämä on. Eikä ihmisen seksuaalinen suuntautuminen estä tätä olemasta rakastava isä lapselle, jolla ei ole ollut edes yhtä rakastavaa vanhempaa. Harmi etteivät monetkaan tuota asiaa käsitä. Meitä rikkonaisia aikuisia tulee aina vaan lisää jatkuvana virtana yhteiskuntaan mukaan, ja osa meistä hajoaakin aika nopeasti. Loput sitkuttelevat ja kenties aloittavat uuden väkivallan ja kärsimyksen kierteen.
Taas on saatu esimerkki erään heteronaisen ylivertaisesta kyvystä rakastaa jälkikasvuaan....traaginen sellainen, ainakin lasten kannalta ajatellen,mutta heitähän ei enää ole sitäkään kokemassa.
Entäs sitten se nainen ,joka (Oulussa taisi muistaakseni olla) synnytti ensin lapsensa,tappoi sitten ,pani hillopurkkeihin ja vei sitten kellariin . Olihan tuo aikamoinen uutissensaatio sekin .Taisi olla vielä joskus alkuvuoden puolella. Kuka vielä muistaa ne lehtiotsikot?
Kuka vanhoja muistaa, sitä Niikolla silmään...
Mikä se niiku on ?
3 pisteen vihje, löytyy ihan ketjun aloituksesta...
Ai ,en tiennytkään hänen edustav an sillä silmällä silmäätekeviä
Tämä ei tosiaankaan ole ainoa asia mikä siellä on ihan päin p... (tai sanotaan nyt vaikka :päin puuseetä)