mitä teen?

huijauksen katkua ilmassa.

Todella tekaistu tarina. Neuvoksi antaisin
kirjoittajalle, että, jos sinulla ei ole mitään kirjoitettavaa, niin älä kirjoita.

Mahtaako olla kristityn nimeäkään enää tuollaista elämää viettävillä? Tunnetaanko kotisiionissa?

Ohjehan on, että pitää puhua ensin kahden kesken, ja jos se ei auta, niin sitten pyytää muita mukaan neuvomaan vikaan joutunutta. Voithan pyytää jotain yhteistä tuttua tekemään sen, jos et itse koe osaavasi.

Tällainen kyttääminen ja raportointi ylemmille tahoille ajaa ihmiset siihen, että asioita joudutaan alkaa salailemaan. Ihmisistä tulee kaksinaismoralisteja, jotka kovaan ääneen joutuvat tuomitsemaan esimerkiksi nuo luettelemasi asiat, mutta kuitenkin tekemään niitä kun valvova silmä ei näe.

Herää vain kysymys, että mikä uskonto on sellainen, jossa ihminen opetetaan (käytännössä joutuu) valehtelemaan tekemisistään helvettiin tuomitsemisen pelossa.

Tekevätkö he julkisesti tuollaista? Eikö niiden, jotka ovat nähneet, pitäisi jotenkin reagoida? Vai onko todistajat ja kertojat epäuskoisia? Miten luotettavia tietosi ovat?

Tiedän, että tämä "etelä-pohjoinen" raja on olemassa. Jopa n 10v sitten eräs vl pohjanmaalainen opiskelija sanoi, että hän haluaa muuttaa Etelä-Suomeen, koska siellä ollaan näissä uskon asioissa paljon löysempiä. Kaikki asiat (poisluettuna alkoholi), jotka mainitsit olen kuullut ja nähnyt itsekin joidenkin tekevän, vaikka sanoavat edelleen olevansa vl:ia. Mutta kukaan heistä ei jostain syystä ole asunut Keski-Suomea pohjoisemmassa :o Itse kun aloin hyväksymään mm. joitain luettelemiasi asioita, mietin pitkään mitä tehdä. Joissakin piireissä niistä asioista ei voinut puhua, eikä olla oma itsensä ja joissakin piireissä taas pystyi olemaan. Tämä ahdisti elämää silloin tosissaan. Ahdisti myös se, että vl:n keskuudessakin oli niin paljon sitä, että toiset sallivat toiset asiat ja toiset ei. Oli paljon epäselviä säveleitä. Mutta kun sain rohkaistua itseni ja kerrottua vanhemmilleni, että en enää halua olla vl, koska jotkut ajatukseni ovat jotain muuta kuin siellä hyväksytään (olen kasvanut pohjanmaalla). Ja sehän helpotti minua. Oletko kysynyt ystäviltäsi onko heillä tämmöistä ahdistusta siitä että yrittävät "kulkea kahta tietä"? Vai uskovatko he oikeasti sydämessään siihen, että he voivat hyvillä mielin olla vl:a vaikka käytös olisi sitten tuollaista kuin mainitsit? Minä en ymmärrä sitä itse, että miksi pitää sanoa olevansa vl, jos oikeasti tietää ettei sitä ole. Ja älä ihmeessä heidän RY:lle ota yhteyttä. Se olisi liian paksua juoruilua! Siitä loukkaantuisi moni ihminen, vaikka kuinka olisi hyvä tarkoitus takana.

1.
Entä katsovatko digi-tv:tä, jos sitä ei ole vielä kiellettyjen listalla, niin voit ehdottaa sitä perinteisen sijaan.

2. Ehdota heille omia suosikkejasi. Toivottavasti sentään lemmikeiltä ovat korvat suljettu.

3. Juu sitä ei kannata tehdä (oikeasti, olen sitä mieltä).

4. ehdota, että käyvät pallopeleissä.

5. kerro kuinka he tappavat siittiönsä ja munasolunsa, kuinka julmia he ovat niille. Sillä onhan lapsia synnyttävä, vaikka talous ei sitä kestäisi. Ja kun talous ei kestä, ajautuu perhe sisäiseen kriisiin (nykypäivänä, ei ehkä ennen).

6. Se onkin kauhiaa, jos yhden oluen juo silloin tällöin. Siinä voi pienempi mies vaikka sammua tai tehdä muita typeryyksiä. Eikä auta selittää, että join pullon olutta ja olin kännissä, en mä muuten niin ois tehnyt.

No joo huono vitsi ehkä, jos olet kirjoituksesi kanssa aidosti liikkeellä. Toivottavasti et loukkaannu, mutta omasta mielestäni tuo kiekkopeli on ihan ykkönen.

Yleispätevänä neuvona voisin (vitsi), että kaikki vl-oppineet eivät tekisi muuta kuin istuisivat paikallaan silmät suljettuina. Ja silloinkin se olisi synti, luulisin.

Voi olla, että olette oikeassakin noine tiukkoine sääntöinenne, mutta muistakaa miten YKSINKERTAISTA oli alkukristillisyys, miksi sen tarvitsisi olla tänä päivänä monimutkaista. Sillä jos se olisi monimutkaista, niin ei kukaan siitä selviäisi, nyt kun se on yksinkertaista (toivon niin), niin edes jotkut hyväksytään (vaikka vaivoin nekin, Jeesuksen ansiosta). Ehkä olen väärässä, en halua omalletunnolleni, että kukaan omista sanoistani tai ajatuksistani joutuisi väärille teille. Sen suhteen saa olla aina tarkkana.