Luennon jälkeen alkoi sataa lunta.
Menin Hallituskatua alas Mikonkadulle. Asfaltissa oli jää ja kirjoitin mielessäni runoa. Siinä olivat nostokurjet ja kaupunginvalot ja kuuman kadun tuoksu eikä muuta. Se riitti.
Tuuli puski vastaan. Jäähileitä lensi pehmeille huulilleni ja kauniille kasvoilleni, joita niin monet taiteelliset miehet palvoivat. Vatsassa kierähti. Hapan maku tuli suuhun. Askelsin päättäväisesti tuulta vastaan.
Rautatieaseman kivirappuset olivat liukkaat sirojen kenkieni alla. Liukastuin. Jos olisin kaatunut ja taittanut käteni tai niskani ei olisi tarvinnut avata suuria ovia, liikahtaa kosteantunkkaiseen asemahalliin, kulkea sen läpi tuhansien askelten kaiussa ja mennä junaan.
Menin kuitenkin.
Laukku oli raskas. Painoi olkapäätä. Se kaikki tieto siellä ja minun viisauteni. Ja huulieni ja kasvojeni kauneus. Junassa otin penkille viereeni kolme kirjaa, vaikka matkaa oli vain yksi asemanväli. Vastapäätä istuva mies käänsi päätä miltei ylösalaisin. Koetti lukea, mitä minä luin. Vaistomaisesti livautin kielenkärjen huulien väliin sen nostaessa katseensa. Kostutin suuni ja sen pielet. Pehmensin silmät. Mies oli varmasti taiteilija. Sillä oli sellainen palttoo ja sellaiset hanskat. Se jäi tuijottamaan minua hetkeksi. Levitin jalkojani ja työnsin toisen käteni haarojeni väliin. Mies katsoi pois. Se rypisti otsaa ja siristi silmiä. Ei katsonut enää kohti.
Pasilassa kuljin asemalaiturin päähän, menin liukuportaat halliin ja sen läpi pakkaseen. Sillan pitkällä suoralla huurutti tuuli minun kauniit tummat hiukseni ja pajumainen runovartaloni värähteli.
Sillan päässä menin toimistorakennukseen ja hissiin. Ajoin kolmanteen kerrokseen, kävelin kirjoituskoneen äänen ja vahatun lattian lävitse käytävän päähän ja koputin ovelle.
Mies suuteli minua heti oven avattuaan. Työnsin kieleni syvälle sen suuhun. Se maistui tupakalle ja taiteilijalle. Hyväilin sen pakaroita. Se työnsi kätensä minun kireän paitani sisään pienille, napakannöpöille rinnoilleni. Annoin kieleni olla sen suussa kuin osterin. Se nuoli ikeniäni ja kitalakeani. Turpea maku sen kielen päällä olevasta valkoisesta katteesta sekoittui omaani.
Sykin sille, että se oli maalannut taulua. Siinä oli monia värejä. Runonkin se oli kirjoittanut. Siinä oli sanoja. Se oli taiteilija.
Laskeuduin polvilleni sen eteen ja otin sen kyrvän huulieni väliin. Nuolin sen esinahan alapuolen puhtaaksi ja imin sitä. Vapisin. Niin kiihottunut olin. Pilluni oli niin märkä, että lattian vihreään kokolattiamaattoon jäi iso kostea läiskä miehen kaataessa minut ja nuollessa. Se työnsi kätensä pienten, söpöjen pakaroitteni alle. Nosti minua parempaan asentoon, jotta kieli pääsisi syvemmälle. En ollut pessyt itseäni. Mies yökkäsi kerran, mutta sylki sitten vittuni huulet puhtaiksi.
Huusin kovalla äänellä kun sain orgasmin. Pää oli aivan tyhjä.
Käännyin huohottaen miehen kyrvän puoleen ja imin häntä kauniilla huulillani, joita niin monet taiteilijat palvoivat. Annoin miehen ruiskuttaa tahmean spermansa kauniille kasvoilleni.
Sitten suutelin miestä ja maistoin hänen suussaan oman pistävänhappamen makuni.
Menin Hallituskatua alas Mikonkadulle. Asfaltissa oli jää ja kirjoitin mielessäni runoa. Siinä olivat nostokurjet ja kaupunginvalot ja kuuman kadun tuoksu eikä muuta. Se riitti.
Tuuli puski vastaan. Jäähileitä lensi pehmeille huulilleni ja kauniille kasvoilleni, joita niin monet taiteelliset miehet palvoivat. Vatsassa kierähti. Hapan maku tuli suuhun. Askelsin päättäväisesti tuulta vastaan.
Rautatieaseman kivirappuset olivat liukkaat sirojen kenkieni alla. Liukastuin. Jos olisin kaatunut ja taittanut käteni tai niskani ei olisi tarvinnut avata suuria ovia, liikahtaa kosteantunkkaiseen asemahalliin, kulkea sen läpi tuhansien askelten kaiussa ja mennä junaan.
Menin kuitenkin.
Laukku oli raskas. Painoi olkapäätä. Se kaikki tieto siellä ja minun viisauteni. Ja huulieni ja kasvojeni kauneus. Junassa otin penkille viereeni kolme kirjaa, vaikka matkaa oli vain yksi asemanväli. Vastapäätä istuva mies käänsi päätä miltei ylösalaisin. Koetti lukea, mitä minä luin. Vaistomaisesti livautin kielenkärjen huulien väliin sen nostaessa katseensa. Kostutin suuni ja sen pielet. Pehmensin silmät. Mies oli varmasti taiteilija. Sillä oli sellainen palttoo ja sellaiset hanskat. Se jäi tuijottamaan minua hetkeksi. Levitin jalkojani ja työnsin toisen käteni haarojeni väliin. Mies katsoi pois. Se rypisti otsaa ja siristi silmiä. Ei katsonut enää kohti.
Pasilassa kuljin asemalaiturin päähän, menin liukuportaat halliin ja sen läpi pakkaseen. Sillan pitkällä suoralla huurutti tuuli minun kauniit tummat hiukseni ja pajumainen runovartaloni värähteli.
Sillan päässä menin toimistorakennukseen ja hissiin. Ajoin kolmanteen kerrokseen, kävelin kirjoituskoneen äänen ja vahatun lattian lävitse käytävän päähän ja koputin ovelle.
Mies suuteli minua heti oven avattuaan. Työnsin kieleni syvälle sen suuhun. Se maistui tupakalle ja taiteilijalle. Hyväilin sen pakaroita. Se työnsi kätensä minun kireän paitani sisään pienille, napakannöpöille rinnoilleni. Annoin kieleni olla sen suussa kuin osterin. Se nuoli ikeniäni ja kitalakeani. Turpea maku sen kielen päällä olevasta valkoisesta katteesta sekoittui omaani.
Sykin sille, että se oli maalannut taulua. Siinä oli monia värejä. Runonkin se oli kirjoittanut. Siinä oli sanoja. Se oli taiteilija.
Laskeuduin polvilleni sen eteen ja otin sen kyrvän huulieni väliin. Nuolin sen esinahan alapuolen puhtaaksi ja imin sitä. Vapisin. Niin kiihottunut olin. Pilluni oli niin märkä, että lattian vihreään kokolattiamaattoon jäi iso kostea läiskä miehen kaataessa minut ja nuollessa. Se työnsi kätensä pienten, söpöjen pakaroitteni alle. Nosti minua parempaan asentoon, jotta kieli pääsisi syvemmälle. En ollut pessyt itseäni. Mies yökkäsi kerran, mutta sylki sitten vittuni huulet puhtaiksi.
Huusin kovalla äänellä kun sain orgasmin. Pää oli aivan tyhjä.
Käännyin huohottaen miehen kyrvän puoleen ja imin häntä kauniilla huulillani, joita niin monet taiteilijat palvoivat. Annoin miehen ruiskuttaa tahmean spermansa kauniille kasvoilleni.
Sitten suutelin miestä ja maistoin hänen suussaan oman pistävänhappamen makuni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuinka monta vuotta oot?kannattas alkaa vaikka kutomaan,oot selvästi tehny tän kännissä ai jotai
BUU
Hmmm.. voihan nenä. Taiteilija oikein.
selvästikin miehen kirjoittama, joka elää puutteessa vailla kokemuksia!
Toi oli se runo mitä sä olit tehny ku olit kävelly sielä jossain?? no en tiiä, mut runo kai toi oli ja hieno sellane.
mitä sä oikein ajoit tos takaa?tosta ymmärtäny yhtään mitään ja eikä ees kiihottunu..
älä jaksa noita sun "taiteilija, runoilija"-juttujas...ne on oikeesti surkeita!!!!!!!!!
Tunnistitko itsesi?
Kerronko nimesikin?