Otin hyllystäni kirjan, jonka MTK tulkaisi 1971 pitläaikaisen puheenjotajansa merkkipäiväksi.
Vuosikymmen aiemmin oln tutustunut tähän Isäntään ja talonväkeen.
Mielenkiintoisia keskusteluja sain myös käydä.
Tuskin Suomen historia tuntee ketään, joka olisi vaikuttanut maatalouspolitiikkaan
ja maatalouden kehitykseen yhtä merkittävästi kuin Histan isäntä Veikko Ihamuotila
omalla toiminnallaan viljelijänä ja heidän valtakunnallisessa järjestössään teki.
Vuosikymmen aiemmin oln tutustunut tähän Isäntään ja talonväkeen.
Mielenkiintoisia keskusteluja sain myös käydä.
Tuskin Suomen historia tuntee ketään, joka olisi vaikuttanut maatalouspolitiikkaan
ja maatalouden kehitykseen yhtä merkittävästi kuin Histan isäntä Veikko Ihamuotila
omalla toiminnallaan viljelijänä ja heidän valtakunnallisessa järjestössään teki.
Vastaukset 9
Vanhimmat
MAATILOJA PAKOLAISILLE
Olin mukana nuorena myös Asutusliiton järjestön toiminnassa.
Meillähän siirtolaiset asutettiin usein ns. "kylmille tiloille".
Talonpojan asialla oli V. Ihamuotila ainakin v. 2008 US:n tiedon mukaan
esittäessään annettavaksi maatiloja pakolaiosille.
Pari vuosikymmentä sitten kiersin useita pitäjiä "savu savulta" ja sain tuntuman maaseudun autioitumiseen.
Nykyväestömme ei kykene alkuunkaan pitämään maaseutua asuttuna.
Jotain tarttis teherä muuta kuin valitell pakolaisten saamia lastenrattaita.
US
http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/veikko-ihamuotila
ISOJOKI
Esimerkkinä otan kunnan,jonka lähes jokaisessa talossa kävin kolme vuosikymmentä sitten. Jo tuolloin huomasin, että harvassa talossa näkyi asumisen merkkejä.
Kunnan as.luku oli tuolloin >3200 ja viimeisin kertoo olevan < 2400
eli tuon jälkeen joka neljäs on poistunut.
Ikätilasto on näillä alueilla selkeämpi kertoma - valitettavasti.
Meillähän Helsinkiin muuttoakin estää lähinnä asuntopula !
DOKUMENTIT
jäi edellisestä. Niitä löytynee melkoisesti aiemminkin esittämäni tueksi kun klikkaatte haluamaaanne hakua.
Hesan merkittävin juttu on YKSINASUVIEN suuri määrä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Isojoki#V.C3.A4est.C3.B6nkehitys
AKKOJA RUOKOLAHDEN KIRKONMÄELLÄ
on Albert Edelfeltin kuuluisa taideteos.
Anlis3 ei tunne edes "uskovaisena" millaisia "juoruämmiä" on pitäjässä ollut jo ennen häntä. Panikohan väärän "jellonan" lihoiksi pataansa kun taisi joku pala juuttua "väärään kurkkuun". Miksi hän ei valittavine puskiksineen kykene avaamaan ainoatakaan hyvää keskustelua?
Veikko Vennamoko se puhui siitä talonpojan tappolinjasta? V.V:n sanontoja oli myös seteliselkärankainen.
Hän kuumeni kerran niin että eduskunnan järjestysmiehet kantoivat Veikon ulos jäähylle. Ministeri virolaisesta V.V oli kaikkein huvittavin tyyppi eduskunnassa.
Viljami Kalliokoskea Veikko Vennamo kunnioitti.
Veikko Ihamuotila meni hallituksen iltakouluunkin eikä häntä estelty.
Talonpojan asialla kun oli kiire.
Olimme kerran Hesassa ja lounaalle menimme. Yksi kaverini oli sarkahousuissa ja kumiteräsaappaissa kun Suomalaiselle Klubille Veikko-isäntä ohjasi. Portsarit eivät estäneet ja isäntä tarttui itse pöytään ja yhdisti ne tuoleineen, että sovimme kaikki samaan pöytään.
Kylässä jossa on yrityksiä, niin on elämää ja me yksineläjätkin näemme ihmisiä jotka menevät töihin. Ei ole tarvinnut laittaa lautoja ikkunoiden päälle.
Sitä minä en ymmärrä, miksi kaikki työpaikat laitetaan ruuhkasuomeen, kun halpoja tontteja on pilvin pimein. On tyhjiä teollisuushalleja, jos vaikka kimpassa lähtisivät yrittäjiksi maaseudulle ja lisätyövoimaa saisivat ahkerista maanviljeliöistä.
50 VUOTTA KULUNUT
kun toimin mm. silloisen Asutusliiton palveluksessa ja sain tuntumaa myös pohjoisen Keski-Suomen syrjäkyliin. Pihtiputaalta Kivijärven ja Kinnulan kautta Perhoon on
jäänyt erityisesti mieleeni.Kymmeniä km sain ajella metsäautoteitäkin näkemättä ainoatakaan asuttua taloa. "Kylmät tilat" olivat jo tuolloin todella kylmiä tiloja.
Tuo Isojoki tuli sitten pari vuosikymmentä myöhemmin ja naapuripitäjä Karijoki Susiluolineen aiemmin 1967-70 Asuklasluku on sielläkin supistunut 1/3-4 verran.
Myrkyssä oli ruotsinkielinenkin kansakoulu, mutta nykyisin muunkielisiä lienee enemmän oissakin pitäjissä.
Kun olin ollut aiemmin mm. Histan renkinä niin voit kuvitella "kulttuurishokin". Espookin oli tuolloin 15.000 asukkaan kauppala ja Histan yli tuhannen hehtaarin alueella vain yksi tilan ulkopuolisen huvila. Nyttemmin sillä alueeella oli Ämmässuon kaatopaikka pitkään?
Asukkaita lienee kartanon mailla nyt jopa enemmän kuin koko Espoossa puoli vuosisataa sitten.
SIIRTOLAISET
on minulle mieluisampi nimitys muuttajista kuin "pakolaiset".
Suomesta muutti USAen puoli miljoonaa parin vuosikymmenen aikana ja tiedän pitäjiä joista jopa puolet työikäisistä miehistä mahdollisesti perheineen muutti
"puuveitsellä kultaa vuolemaan"
Ruotsiin 1950-60-luvulla saman verran ja vain pieni osa on paluumuuttanut kotiseudulleen takaisin.
Nykyisin Hesan nuorista muunkielisten osuus kasvaa yllättävän nopeasti
ja useat ovat kaukioidästä tulleita. Taannoin asiisissa oli pohjalaisen yrittäjän haastattelu, jossa hän kertoi hyvin mielellään ottavansa heitä töihin.
Pitäisi toimia kuin aikanaan siirtolaisten asuttamisessa. Saman pitäjän ihmisiä aina samoille seuduille - näin tiedän tapahtuneen ainakin E-P:lla.