Surullisten

Miten te ajattelette jos kaivattunne kuolisi nyt niin millaisin ajatuksin teistä hän olisi
lähtenyt tästä elämästä?

Tällaisten asioiden äärellä näin kauniina päivänä mutta kuolema ei katso aikaa eikä säätä. Niin hirveä hätä miten hän koki minut enkä voi enää kysyä, en puhua, en selvittää.
12220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Saipa pohtimaan ja vastaus on: en tiedä.

Äänestä

Ei näin ikäviä ajatuksia. Tällä säällä ylös ulos ja lenkille.

Äänestä

Joku aina vetäisee ton säälikortin. Hohoijaa. Rakkaus se on joka tätä maailmaa pyörittää ( rahan lisäksi ). Ei sääli.

Äänestä
  • Ei toisten ajatuksia todellakaan voi tietää.

    Kysymyksesi on tälle palstalle "sen verran outo", että epäilen sen todenperäisyyttä.

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Ei toisten ajatuksia todellakaan voi tietää.

    Kysymyksesi on tälle palstalle "sen verran outo", että epäilen sen todenperäisyyttä.

    Aloitus saa miettimään, miten kohdella toisia ihmisiä, rakkaudessa ja muussakin. On myöhäistä enää pyydellä anteeksi omaa typerää käytöstä, kun toinen on kuollut.

    Äänestä

minulle kävisi samoin, kuolisin pian suruun. Vaikka emme olisikaan yhdessä. Sieluun sidottuna.

Äänestä

en voi tietää, mutta itse olisin kyllä todella järkyttynyt tapahtumasta.
Kerran jo kokenut sen, niin toinen kerta voi viedä jonnekkin mitä en tiedä, enkä oikeastaan halua edes tietää mikäli noin käy.

Äänestä

En todellakaan tiedä millaisin miettein hän lähtisi. En tiedä hänestä tätä nykyä enää mitään.

Äänestä

How we treat the vulnerable is how we define ourselves as a species.
Russell Brand

Äänestä

Kaipaamani ihmisen enneaikaiseen kuolemaan on noin 100% todennäköisyys eli eli..mitäs tuohon nyt sanoisin varmaan samana kun kuolemaan aina ennekin,eli onneksi se en ollut minä.

Äänestä

Elämäni menettäisi merkityksensä, jos häntä ei enää olisi...

Kenties säilyisin hengissä, mutten kuitenkaan eläisi... Siis kuten nyt, kun en häntä näe...

Äänestä

On suhde toiseen ihmiseen sitten tärkeä ystävyys, päivän piristäjä, hämmentävä ihastuminen tai rakastaminen; mieli on rauhallinen, kun sen kertoo hänelle. Ihmistä ei voi pitää tärkeänä, jos ei luota häneen sen vertaa, ettei uskalla olla jopa haavoittuvainen, luottavainen.

Sydänystävyys kantaa ja puhuminen selkeyttää omiakin tunteita. Toisen poismeno tuo juuri nämä asiat esiin, miksi en koskaan sanonut..... vaikka isälle, että rakastan häntä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mietteiden keskellä kirjoitti:

Miten te ajattelette jos kaivattunne kuolisi nyt niin millaisin ajatuksin teistä hän olisi
lähtenyt tästä elämästä?

Tällaisten asioiden äärellä näin kauniina päivänä mutta kuolema ei katso aikaa eikä säätä. Niin hirveä hätä miten hän koki minut enkä voi enää kysyä, en puhua, en selvittää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu