Ruotsin mallit tunkemassa Suomenkin kouluihin

Hiljattain esiteltiin lehdistössä opettajaa, joka halusi heittää opetussuunnitelman romukoppaan, ja valita itse lapsille opetettavaksi asiat, jotka hän koki kivoiksi.

Ruotsista tulee myös tämä oppi, että oppilailla ei testata osaamista mitenkään kokeilla, ja osaamisvaatimuksista ei välitetä. Valitettavasti todellisuutta jo joissakin kouluissa, esim. Käpylän ruotsinkielisellä ala-asteella, jollei ole lähivuosina rehtori vaihtunut.

Tämä ideologia tulee tulee sosialisteilta, erityisesti Ruotsin sosialistisista ja feministisistä piireistä, ja liittyy vahvasti monikulttuurisuusindoktrinaatioon, koska maahanmuuttajaoppilaat eivät noissa kokeissa yleensä kummoisesti pärjää.

Kannattaa siis selvittää tarkkaan ja ajoissa, millainen systeemi on koulussa käytössä, onko rehtori kenties vaihtumassa juuri, ja harkita onko syytä hakea johonkin muuhun kouluun.

Onko muilla vastaavia kokemuksia siitä, ettei opetussuunnitelman osaamisvaatimuksista (nämä löytää netistä googlella, joskin ainakin jokunen vuosi sitten sai tehdä hieman töitä löytääkseen yhtään yksilöidymmin) välitetä, tai ettei ainakaan kaikissa (jos yhdessäkään!) aineessa testata säännöllisesti oppimisen tasoa kokeilla.

Itse kannatan valtakunnallisia kokeita, ja numeroarvostelua vain ja ainoastaan niiden mukaan. Ongemanahan meillä on perinteisessäkin (puhumattakaan ruotsalaisilta kopioidussa) systeemissäkin se, että hyvätasoisen ja hyvien oppilaiden koulun kasin oppilas voi olla parempi kuin toisen koulun kympin oppilas. Lisäksi maahanmuuttajille ohjeistetaan jokaista opettajaa antamaan 1-2 numeroa ansaitsemaansa paremman numeron (verrattuna siis saman koulun tai luokan muiden oppilaiden tasoon).

Pärstäkerroinnumerot ovat myös joka koulussa arkipäivää, eli ne jotka käyttäytymisellään tai vanhemmillaan miellyttävät opettajia eniten, saavat paremmat numerot kuin koetulosten perusteella ansaitsisivat, ja ne jotka eivät, arvaatte varmaankin jatkon...

Myös ihan suomalaisten oppilaidenkin välillä tuo koulujen opetuksen, vaatimusten, ja oppilasmateriaalin suuri tasoero johtaa mm. siihen, että peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan valitaan oppilaat jatko-opintoihin, ja tällöin varsin kelvollinen oppilas kovatasoisessa koulussa saa vain keskinkertaisia numeroita, ja tulee siis helposti ohitetuksi haussa tasoltaan heikommilla oppilailla, koska he ovat heikkotasoisempien koulujen parhaimmistoa (ja siksi saaneet korkeat arvosanat).

Sama juttu tietysti, jos oppilaita valitaan yläasteen ("yläkouluun") kouluihin todistusnumeroiden perusteella.

Tuo joka koulussa harjoitettu pärstäkerroinarvostelu tarkoittaa myös käytännössä sitä, että tytöt saavat lähes poikkeuksetta koetuloksiaan paremmat numerot, ja pojat usein taas huonommat. Ja lukioissahan onkin tytöillä murskaenemmistö, ainakin osin tästä syystä.
3101
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

http://news.stanford.edu/news/2012/january/finnish-schools-reform-012012.html

Vertailemalla USAn ja Suomen koulujärjestelmiä voidaan huomata, että pisatuloksia ei paranneta pidentämällä päiviä ja pitämällä valtakunnallisia kokeita esikouluikäisentä lähtien, päinvastoin. En tosin kannata tämän (yksittäisen) luokanopettajankaan mielipidettä.

Tietenkin koulujärjestelmässämme on puutteita, joista mainittakoon erikseen Gaussin käyrälle lipsuminen, jolle pitäisi tekemän jotakin.

Äänestä
  • Kuka on puhunut päivien pidentämisestä (tai edes valtakunnallisista kokeista esikouluikäisestä lähtien), muu kuin sinä?

    Sitä paitsi logiikkasi ontuu muutenkin. Ei se, että jossain mainitsemassasi Pisa-testeissä Suomea huonommin pärjänneessä maassa jokin juttu tehdään toisin kuin Suomessa, _todista_ sitä, että juuri nuo poimimasi asiat vaikuttaisivat haitallisesti.

    No tässä muutamia ruotsalaisia vassaripiirien ajamia asioita kouluihin (eli kun näitä ehdotellaan Suomessa - ja osin jo ehdotellaankin - niin tiedätte sitten mistä ja millaisilta poliittisilta tahoilta ne ovat peräisin):
    http://hommaforum.org/index.php/topic,16595.msg1693768.html#msg1693768

    Tuolla "Gaussin käyrällä" ilmeisesti tarkoitat sitä, että joka luokalla (väitetysti) jaettaisiin arvosanat siten, että keskiarvo olisi suunnilleen tietyn arvosanan kohdalla, ja täten ei huomioitaisi luokkien, koulujen, oppilasmateriaalien jne. tasoeroja. Juurikin valtakunnalliset kokeet ainakin ylemmillä luokilla poistaisivat tuon väärin ymmärretyn "Gaussin käyrän ongelman".

    Äänestä

  • Varoittava esimerkki kirjoitti:

    Kuka on puhunut päivien pidentämisestä (tai edes valtakunnallisista kokeista esikouluikäisestä lähtien), muu kuin sinä?

    Sitä paitsi logiikkasi ontuu muutenkin. Ei se, että jossain mainitsemassasi Pisa-testeissä Suomea huonommin pärjänneessä maassa jokin juttu tehdään toisin kuin Suomessa, _todista_ sitä, että juuri nuo poimimasi asiat vaikuttaisivat haitallisesti.

    No tässä muutamia ruotsalaisia vassaripiirien ajamia asioita kouluihin (eli kun näitä ehdotellaan Suomessa - ja osin jo ehdotellaankin - niin tiedätte sitten mistä ja millaisilta poliittisilta tahoilta ne ovat peräisin):
    http://hommaforum.org/index.php/topic,16595.msg1693768.html#msg1693768

    Tuolla "Gaussin käyrällä" ilmeisesti tarkoitat sitä, että joka luokalla (väitetysti) jaettaisiin arvosanat siten, että keskiarvo olisi suunnilleen tietyn arvosanan kohdalla, ja täten ei huomioitaisi luokkien, koulujen, oppilasmateriaalien jne. tasoeroja. Juurikin valtakunnalliset kokeet ainakin ylemmillä luokilla poistaisivat tuon väärin ymmärretyn "Gaussin käyrän ongelman".

    Vähän jatkoakin on toisessa ketjussa feministisen vasemmiston vaatimuslistaan:
    http://hommaforum.org/index.php/topic,95680.0.html

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SelvitäKoulusiKäytän kirjoitti:

Hiljattain esiteltiin lehdistössä opettajaa, joka halusi heittää opetussuunnitelman romukoppaan, ja valita itse lapsille opetettavaksi asiat, jotka hän koki kivoiksi.

Ruotsista tulee myös tämä oppi, että oppilailla ei testata osaamista mitenkään kokeilla, ja osaamisvaatimuksista ei välitetä. Valitettavasti todellisuutta jo joissakin kouluissa, esim. Käpylän ruotsinkielisellä ala-asteella, jollei ole lähivuosina rehtori vaihtunut.

Tämä ideologia tulee tulee sosialisteilta, erityisesti Ruotsin sosialistisista ja feministisistä piireistä, ja liittyy vahvasti monikulttuurisuusindoktrinaatioon, koska maahanmuuttajaoppilaat eivät noissa kokeissa yleensä kummoisesti pärjää.

Kannattaa siis selvittää tarkkaan ja ajoissa, millainen systeemi on koulussa käytössä, onko rehtori kenties vaihtumassa juuri, ja harkita onko syytä hakea johonkin muuhun kouluun.

Onko muilla vastaavia kokemuksia siitä, ettei opetussuunnitelman osaamisvaatimuksista (nämä löytää netistä googlella, joskin ainakin jokunen vuosi sitten sai tehdä hieman töitä löytääkseen yhtään yksilöidymmin) välitetä, tai ettei ainakaan kaikissa (jos yhdessäkään!) aineessa testata säännöllisesti oppimisen tasoa kokeilla.

Itse kannatan valtakunnallisia kokeita, ja numeroarvostelua vain ja ainoastaan niiden mukaan. Ongemanahan meillä on perinteisessäkin (puhumattakaan ruotsalaisilta kopioidussa) systeemissäkin se, että hyvätasoisen ja hyvien oppilaiden koulun kasin oppilas voi olla parempi kuin toisen koulun kympin oppilas. Lisäksi maahanmuuttajille ohjeistetaan jokaista opettajaa antamaan 1-2 numeroa ansaitsemaansa paremman numeron (verrattuna siis saman koulun tai luokan muiden oppilaiden tasoon).

Pärstäkerroinnumerot ovat myös joka koulussa arkipäivää, eli ne jotka käyttäytymisellään tai vanhemmillaan miellyttävät opettajia eniten, saavat paremmat numerot kuin koetulosten perusteella ansaitsisivat, ja ne jotka eivät, arvaatte varmaankin jatkon...

Myös ihan suomalaisten oppilaidenkin välillä tuo koulujen opetuksen, vaatimusten, ja oppilasmateriaalin suuri tasoero johtaa mm. siihen, että peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan valitaan oppilaat jatko-opintoihin, ja tällöin varsin kelvollinen oppilas kovatasoisessa koulussa saa vain keskinkertaisia numeroita, ja tulee siis helposti ohitetuksi haussa tasoltaan heikommilla oppilailla, koska he ovat heikkotasoisempien koulujen parhaimmistoa (ja siksi saaneet korkeat arvosanat).

Sama juttu tietysti, jos oppilaita valitaan yläasteen ("yläkouluun") kouluihin todistusnumeroiden perusteella.

Tuo joka koulussa harjoitettu pärstäkerroinarvostelu tarkoittaa myös käytännössä sitä, että tytöt saavat lähes poikkeuksetta koetuloksiaan paremmat numerot, ja pojat usein taas huonommat. Ja lukioissahan onkin tytöillä murskaenemmistö, ainakin osin tästä syystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu