Miten vaaditaan lakiosaa?

Avopuoliso ei suostu vaan maksamaan hallintatestamentin alaisesta omaisuudesta lakiosaa rimtaperillisille vaan venyttää ja venyttää asian käsittelyä. Oli pakko palkata juristi ja asia menossa Käräjäoikeuteen. Oikeudenkäyntikuluineen kohtuu pienestä summasta tullee kohtuu paljon suurempi.

JääräMikäJäärä kirjoitti:

Avopuoliso ei suostu vaan maksamaan hallintatestamentin alaisesta omaisuudesta lakiosaa rimtaperillisille vaan venyttää ja venyttää asian käsittelyä. Oli pakko palkata juristi ja asia menossa Käräjäoikeuteen. Oikeudenkäyntikuluineen kohtuu pienestä summasta tullee kohtuu paljon suurempi.

Lue lisää

Mitä sinulle tapahtui, kun pyysit lakiosan?

Neljä aika huonosti kohdeltua lasta (aikuisia jo, asuvat eri puolilla pitäjiä, ei lähellä) pyysi jokainen toisen vanhempansa kuoleman jälkeen lakiosaansa. Leski raivostui, uhkaili, alkoi pitää vihaa ja levittää ilkeitä juttuja kaikista omista lapsistaan.

Ajallaan lakiosat maksettiin (summa noin 6 000 euroa/kärsä).Isoa maalaistaloa nyt yksin hallinnoiva leskiäiti jäi raivoamaan ja kuopimaan maata. Vihanpito jatkuu ja kaikenlainen kiusaaminen.

Miten teille muille kävi, kun pyysitte lain turvaamaa lakiosaanne? Annettiinko se mielellään vai suu vaahdossa?

Vastauksessa on vakavia puutteita. Myöhemmin nix_nax onkin vähän korjaillut vastaustaan, mutta tässä oikeat tiedot.

Alkuperäinen kirjoittaja ei kysynyt, miten tehdään lakiosailmoitus vaan miten vaaditaan lakiosaa. Ne ovat eri asioita, koska lakiosailmoitus tarvitsee tehdä vain testamentinsaajalle.

>>Lakiosa liittyy testamenttiin.

Lakiosaa voi vaatia testamentin saajalta tai lahjan saajalta. Jos lahjaa pidetään testamentiin rinnastuvana lahjana tai suosiolahjana, voi rintaperillinen vaatia lahjansaajalta lakiosa täydennystä, jos kuolinpesän varat eivät riitä laskennalliseen lakiosaaan.

>> Lakiosa on puolet lakimääräisen perintöosan arvosta. Jos perillisinä on kaksi lasta, kumpaisenkin perintöosa on 1/2 jäämistöstä ja lakiosa 1/4 jäämistöstä.

Tarkkaan ottaen lakiosa on VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Laskennalliset lisäykset voivat muuttaa lakiosan määrää.

>>Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaa omistukseensa ja hallintaansa.

Lakiosaa voidaan vaatia myös lahjan saajalta tai perittävän tekemän alihintaisen kaupan ostajalta.

>>Perillisen on ilmoitettava lakiosavaatimuksensa testamentinsaajalle todisteellisesti kuudessa kuukaudessa siitä lukien, kun testamentti on säädetyin tavoin annettu hänelle tiedoksi.

Vaadittaessa lakiosaa lahjansaajalta, ei tarvita lakiosailmoitusta. Lakiosaa on vaadittava viimeistään vuoden kuluttua kuolemasta ja lahjoituksesta tiedon saatuaan. Takaraja on kymmenen vuotta perittävän kuolemasta.

>>Jos lakiosan määrästä ja suorittamisesta perillisen ja testamentinsaajan kesken sovitaan, asia hoituu näin. Ellei sovita, perillinen voi vaatia, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan toimittamaan jaon. Tällöin pesänjakaja päättää, minkä on lakiosan suuruus ja määrää sen suorittamisesta.

Lahjansaajalta lakiosan täydennystä vaaditaan viime kädessä kanteella tuomioistuimesta.

Lakiosan täydentäjä kirjoitti:

Vastauksessa on vakavia puutteita. Myöhemmin nix_nax onkin vähän korjaillut vastaustaan, mutta tässä oikeat tiedot.

Alkuperäinen kirjoittaja ei kysynyt, miten tehdään lakiosailmoitus vaan miten vaaditaan lakiosaa. Ne ovat eri asioita, koska lakiosailmoitus tarvitsee tehdä vain testamentinsaajalle.

>>Lakiosa liittyy testamenttiin.

Lakiosaa voi vaatia testamentin saajalta tai lahjan saajalta. Jos lahjaa pidetään testamentiin rinnastuvana lahjana tai suosiolahjana, voi rintaperillinen vaatia lahjansaajalta lakiosa täydennystä, jos kuolinpesän varat eivät riitä laskennalliseen lakiosaaan.

>> Lakiosa on puolet lakimääräisen perintöosan arvosta. Jos perillisinä on kaksi lasta, kumpaisenkin perintöosa on 1/2 jäämistöstä ja lakiosa 1/4 jäämistöstä.

Tarkkaan ottaen lakiosa on VÄHINTÄÄN puolet perintöosasta. Laskennalliset lisäykset voivat muuttaa lakiosan määrää.

>>Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaa omistukseensa ja hallintaansa.

Lakiosaa voidaan vaatia myös lahjan saajalta tai perittävän tekemän alihintaisen kaupan ostajalta.

>>Perillisen on ilmoitettava lakiosavaatimuksensa testamentinsaajalle todisteellisesti kuudessa kuukaudessa siitä lukien, kun testamentti on säädetyin tavoin annettu hänelle tiedoksi.

Vaadittaessa lakiosaa lahjansaajalta, ei tarvita lakiosailmoitusta. Lakiosaa on vaadittava viimeistään vuoden kuluttua kuolemasta ja lahjoituksesta tiedon saatuaan. Takaraja on kymmenen vuotta perittävän kuolemasta.

>>Jos lakiosan määrästä ja suorittamisesta perillisen ja testamentinsaajan kesken sovitaan, asia hoituu näin. Ellei sovita, perillinen voi vaatia, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan toimittamaan jaon. Tällöin pesänjakaja päättää, minkä on lakiosan suuruus ja määrää sen suorittamisesta.

Lahjansaajalta lakiosan täydennystä vaaditaan viime kädessä kanteella tuomioistuimesta.

Lue lisää

Höpöilijä taas elementissään! No siitä vaan, kun aikaa näkyy olevan. Tuliko olo paremmaksi?

nix_nax kirjoitti:

Höpöilijä taas elementissään! No siitä vaan, kun aikaa näkyy olevan. Tuliko olo paremmaksi?

Sinulla on itsetunto-ongelmia. Otan osaa. Selvennän vielä RAUTALANGASTA.

Et ollut ymmärtänyt, että lakiosaa voidaan vaatia kahdessa tilanteessa.

1) Kun perittävä on tehnyt inter vivos eli elävien kesken oikeustoimia, jotka loukkaavat mahdollisesti rintaperillisten lakiosaa.

2) Kun perittävä on tehnyt oikeustoimen mortis causa eli määrännyt testamentilla omaisuudestaan lakiosia loukaten.

Menettelytavat ovat mainituissa kahdessa tilanteessa täysin erilaisia keksenään.

Tapauksessa 1 rintaperillinen voi vaatia lakiosaa suoraan reaalisesta jäämistöstä tekemällä perinnönjaossa vaatimuksen laskennallisista lisäyksistä (esim. vaatimus lahjan arvon lisäämisestä lakiosalaskelmaan). Näin hän saa oikeutensa toteutettua.

Jos reaalinen jäämistö ei riitä lakiosan maksamiseen, voi rintaperillinen vaatia lisäksi lakiosan täydennystä lahjan saajalta. Se tehdään viimekädessä tuomioistuimessa, jollei lahjan saaja maksa lakiosantäydennystä vapaaehtoisesti.

Tapauksessa 2 pitää tehdä lakiosailmoitus testamentin edunsaajalle. Silloin rintaperillinen saa lakiosansa reaalisesta jäämistöstä testamentin määräyksistä huolimatta.

Tapaukset 1 ja 2 voivat ilmetä myös yhtä aikaa, jolloin täytyy reagoida sekä testamenttia vastaan lakiosailmoituksella että vaatia lahjansaajien lahjoitusten huomioimista ja mahdollista täydennystä.

Perusteet_kuntoon kirjoitti:

Sinulla on itsetunto-ongelmia. Otan osaa. Selvennän vielä RAUTALANGASTA.

Et ollut ymmärtänyt, että lakiosaa voidaan vaatia kahdessa tilanteessa.

1) Kun perittävä on tehnyt inter vivos eli elävien kesken oikeustoimia, jotka loukkaavat mahdollisesti rintaperillisten lakiosaa.

2) Kun perittävä on tehnyt oikeustoimen mortis causa eli määrännyt testamentilla omaisuudestaan lakiosia loukaten.

Menettelytavat ovat mainituissa kahdessa tilanteessa täysin erilaisia keksenään.

Tapauksessa 1 rintaperillinen voi vaatia lakiosaa suoraan reaalisesta jäämistöstä tekemällä perinnönjaossa vaatimuksen laskennallisista lisäyksistä (esim. vaatimus lahjan arvon lisäämisestä lakiosalaskelmaan). Näin hän saa oikeutensa toteutettua.

Jos reaalinen jäämistö ei riitä lakiosan maksamiseen, voi rintaperillinen vaatia lisäksi lakiosan täydennystä lahjan saajalta. Se tehdään viimekädessä tuomioistuimessa, jollei lahjan saaja maksa lakiosantäydennystä vapaaehtoisesti.

Tapauksessa 2 pitää tehdä lakiosailmoitus testamentin edunsaajalle. Silloin rintaperillinen saa lakiosansa reaalisesta jäämistöstä testamentin määräyksistä huolimatta.

Tapaukset 1 ja 2 voivat ilmetä myös yhtä aikaa, jolloin täytyy reagoida sekä testamenttia vastaan lakiosailmoituksella että vaatia lahjansaajien lahjoitusten huomioimista ja mahdollista täydennystä.

Lue lisää

>>Et ollut ymmärtänyt, että lakiosaa voidaan vaatia kahdessa tilanteessa

nix_nax kirjoitti:

>>Et ollut ymmärtänyt, että lakiosaa voidaan vaatia kahdessa tilanteessa

Aloittajan kysymys oli ihan selvä. Turha sinun on aina muita syyttää omsita virheistäsi.

Miksi vasta nyt tuon oleellisen seikan kerrot?! Kysymys on siis lakiosan täydennyksen vaatimisesta muilta perillisiltä.

Lakiosasta ja myös sen täydennyksen vaatimisesta säädetään perintökaaren 7 luvussa. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L7

Tärkeä menettelysäännös on 10 §:ssä
"Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta."

Syytä on ottaa yhteys asiantuntijaan, täydellisesti pihalla olevalta omatoiminen hoitaminen ei onnistu.

Nostat kanteen käräjäoikeudessa lakiosan täydentämisestä vuoden kuluessa perittävän kuolemasta ja lahjasta tiedon saatuasi.

Lakimies voi hoitaa tällaisen jutun niin, että se ei maksa sinulle mitään. Mutta lakimies ottaa palkkioksi esim. 40 % siitä, mitä vastapuolelta voitetaan.