On mielenkiintoista nähdä sitten se dokumentti maahanmuuttajista.
Jos kaikki ohjelman tekijät suhtautuvat positiivisesti maahanmuuttoon, saammeko realistisen kokonaiskuvan Lieksaan kotoutettaviksi otetuista maahanmuuttajista?
Toivotaan dokumentissa peilataan maahanmuuttoa eri näkökohdista. Että myös mahdolliset negatiiviset näkökulmat tulevat esiin, kuten pitkälle tulevaisuuteen näyttävä huono työllistymisen mahdollisuus.
Jos dokumentista tulee saamaan yltiöpositiivisen kuvan lieksalaisesta maahanmuutosta, niin parantaako se kantaväestön suhtautumista maahanmuuttoon? Vähentääkö se päätäjiä vastaan kohdistuneita negaatioita? Tuskinpa.
Jos kaikki ohjelman tekijät suhtautuvat positiivisesti maahanmuuttoon, saammeko realistisen kokonaiskuvan Lieksaan kotoutettaviksi otetuista maahanmuuttajista?
Toivotaan dokumentissa peilataan maahanmuuttoa eri näkökohdista. Että myös mahdolliset negatiiviset näkökulmat tulevat esiin, kuten pitkälle tulevaisuuteen näyttävä huono työllistymisen mahdollisuus.
Jos dokumentista tulee saamaan yltiöpositiivisen kuvan lieksalaisesta maahanmuutosta, niin parantaako se kantaväestön suhtautumista maahanmuuttoon? Vähentääkö se päätäjiä vastaan kohdistuneita negaatioita? Tuskinpa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sos.ministeriön valiokunnan ps jäsenet
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Hanna Mäntylä /ps
Monet kielteiset asenteet johtuvat epätietoisuudesta, koska joistakin asioista ei kerrota avoimesti ja se tuntuu salailulta. Maahanmuuttajien tuomista tuloista tai aiheuttamista kuluista ei esitetä missään todellisia lukuja, vaan vetäydytään muka salassa pidettävien asioiden taakse. Niin kauan kuin tällainen salailu jatkuu ja siitä johtuva eriarvoisuuden tunne pysyy yllä, maahanmuuttajiin ei voida suhtautua postiivisesti. Kaikki laskelmat pitää esittää dokumentissa oikein ja asiallisesti. Koska kantalieksalaisten rahankäytöstä tiedetään tarkalleen jokainen sentti, ei liene vaikeaa esittää samat laskelmat myös maahanmuuttajien osalta.
Dokumentille on varmasti jo luotu käsikirjoitus jonka uskon menevän jotakuinkin näin.
Kuvaukset alkavat Esko Lehdon toimistosta. Taustalla näkyy joki ja pätkä kaarisiltaa: Esko kertoo kuinka maahanmuuttajat ovat meille lieksalaisille rikkaus ja voimavara. Väliin muutama kommentti kuinka nämä työn sankarit pelastivat puistopuolen ahkeroimalla säässä kuin säässä kesällä sankoin joukoin lieksan puistoja siistimässä. Puistopuoli on matalapalkka-aloja ja paikallisia ei saa työskentelemään sinne. Kerrotaan kuinka lieksassa on vain kaksi sataa somalia ja vain muutama rasisti. Muu kaupungin väestä on suhtautunut maahanmuuttoon suvaitsevasti.
Seuraavaksi siirrytään Soile Syrjäläisen toimistoon jossa Soile pitää luennon yhdenvertaisuudesta. Taas kuullaan kuinka työn sankarit on kesän ahertaneet puistossa. Lieksassa on vain muutama rasisti jotka on pilanneet lieksan maineen (tilintarkastaja on mukana laskelmissa). Perssut on kiusanneet ja estäneet työnteon. Soilen vastapäätä istuu asioimassa Somaliperhe ja Soile kirjoittaa maksusitoomusta paikalliselle kirpputorille lasten rattaita varten, summan jälestä uhondetaan tällä kertaa yksi nolla (nolla on aivan arvoton numero). Pieni kehu monikulttuuriselle päiväkodille (jossa ei ole yhtään valkoista lasta) ja Soilen ajama kuljettajan tutkinto, josta valmistuu pian 600 bussikuskia helsinkiin (vaikka edelleen kerrotaan meillä olevan vain 200 somalia).
Siirrymme kaupungintalon käytävälle jossa Tarja Lehto kävelee vastaan paperinimmu kainalossa. Kuullaan sama tarina kuin Soilelta.
Kuvaukset siirtyvät somalien pariin. Ajellaan päivä pitkin lieksan raittia. Somalit asiovat paikallisissa liikkeissä jonottaen kiltisti vuoroaan (myös pankissa ja tervsyskeskuksessa). Kaupoissa kassahenkilöstölle heitetään keventävä vitsi maksun yhteydessä ja rahat annetaan kauniisti myyjien käteen. Maksun yhteydessä somali taputtaa leppoisasti myyjän kättä ja virittää sellaisen hymyn ettei hangon keksi ole enää mitään. Pari haastattelua somalimiehiltä ja taas sivutaan rassistit sekä perssut.
Iltapäivästä siirrytään reunatien perille. Somaliäidit istuvat lasten kanssa hiekkalaatikolla sulassa sovussa. Unohdettu on pankin edessä tapahtuneet vanhat kaunat. Somaliäiti näkee kuinka joku paikallinen pottunokka kävelyttää koiranpentua ja menee lapsen kera tekemään tuttavuutta koiran ulkoiluttajan kanssa (äiti kertoo harkinneensa koiranpennun hankintaa)
Nyt meillä on leppoinen kaupunki jossa somalit työskentelevät ja ovat saman arvoisia paikallisille päättäjille kuin suomalaiset pottunokatkin. Julkaistut tiliotteet on rassistejen valheita, perssulit on etsineet roskista bensatikettejä, joita ei ole edes myönnettu kenellekään. Somaliaan lähetetyt rahat on vain pankin virheitä.
Hyvä asia, että tulee oikein yliopisto ihmisten näkökulmaa somaliasiaan. Toivottavasti saadaan objektiivinen kuva näistä asioista. Mutta ennen kuin teilataan niin annetaan nyt sitten dokumenttinsa tehdä, kun valtiolta tulee vielä rahat filmin tekoon. Hyvä asia on se, että ihmisten vähenemisestä, vanhenemisesta ja pois muutosta kärsivä kunta saa julkisuutta. Mitä oli ennen mamuja? Oli vissiin aika helppo tehdä prognoosi, milloin ihmiset täältä loppuvat eli viimeinen samhauttaa valot. Nyt on epävarmaa milloin. Mamut saattavat lähteä isolla joukolla tai sitten ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulevaisuus on näillä seuduilla taattu, koska lapsia todennäköisesti syntyy kiihtyvällä tahilla joka vuosi.