hallintaoikeus ja myynti

Eivät jos Erkki oli kaupan tehdessään täysissä sielun ja ruumiin voimissa - varsinkin jos kauppa on tehty käyvillä arvoilla.

Erkki on tehnyt sinänsä hyvän diilin, saanut sievoisen summan rahaa elämänsä loppuvuosiksi ja saanut silti pitää mökin hallussaan.

Mikä tässä oli ongelma?

Mökkiä perilliset eivät voi vaatia. Mutta Erkkihän sai mökistä rahaa. Jos Erkki sijoitti rahat hyvin, perittävänä on mökin sijaan sievoinen omaisuus.

Jos taas Erkki tuhlasi rahat, niin voi voi. Hänellä oli siihen täysi oikeus.

Jos taas haikaillaan nimenomaan mökin perään, voitte kysyä Liisalta, millä hinnalla hän myisi mökin.

Jokainen hiemankin talousasioita seuraava tietää, ettei mökin ostohinnalla 20 vuotta sitten ja käyvällä arvolla nyt ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Jos mökki myydään käyvällä hinnalla ja pidätetään hallintaoikeus, on kauppahinta tietysti alhaisempi. Mutta hinta on edelleen käypä eli mitään lahjaa ei tule. Eihän ostaja tietenkään maksa tällaisessa mökkikaupassa samaa hintaa kuin rasitteettomasta, jos joutuu odottelemaan hallintansa alkamista vuositolkulla.

Jos Erkki on mökin myynyt tai vaikka lahjoittanut, niin pääsääntö on se, että siihen ei voi enää puuttua.

Eri asia olisi jos perilliset olisivat Erkin lapsia, ja Erkki olisi lahjoittanut mökin toiselle lapselleen, eikä Erkin kuollessa olisi enää mitään perittävää.

654321 kirjoitti:

Jokainen hiemankin talousasioita seuraava tietää, ettei mökin ostohinnalla 20 vuotta sitten ja käyvällä arvolla nyt ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Jos mökki myydään käyvällä hinnalla ja pidätetään hallintaoikeus, on kauppahinta tietysti alhaisempi. Mutta hinta on edelleen käypä eli mitään lahjaa ei tule. Eihän ostaja tietenkään maksa tällaisessa mökkikaupassa samaa hintaa kuin rasitteettomasta, jos joutuu odottelemaan hallintansa alkamista vuositolkulla.

Jos Erkki on mökin myynyt tai vaikka lahjoittanut, niin pääsääntö on se, että siihen ei voi enää puuttua.

Eri asia olisi jos perilliset olisivat Erkin lapsia, ja Erkki olisi lahjoittanut mökin toiselle lapselleen, eikä Erkin kuollessa olisi enää mitään perittävää.

Esimerkki:

Erkki myy mökin 20.000 eurolla, mutta mökin käypä arvo onkin 100.000 euroa. Ostaja sai 80 % mökin arvosta lahjana ja maksaa sen mukaan lahjaveroa.

Erkin lapset voivat Erkin kuoltua vedota lakiosaansa ja vaatia ostajalta (so. lahjan saajalta) lakiosan täydennystä. Kauppaan sisältyvää lahjoitusta pidetään testamentiin rinnastuvana lahjana, joka voi loukata perillisten lakiosaa.

Erityisesti se, että myyjä on pidättänyt kaupassa hallintaoikeuden kuolemaansa asti, voi johtaa siihen, että oikeustoimi on testamentiin rinnastuva lahja.

Lakiosa kirjoitti:

Esimerkki:

Erkki myy mökin 20.000 eurolla, mutta mökin käypä arvo onkin 100.000 euroa. Ostaja sai 80 % mökin arvosta lahjana ja maksaa sen mukaan lahjaveroa.

Erkin lapset voivat Erkin kuoltua vedota lakiosaansa ja vaatia ostajalta (so. lahjan saajalta) lakiosan täydennystä. Kauppaan sisältyvää lahjoitusta pidetään testamentiin rinnastuvana lahjana, joka voi loukata perillisten lakiosaa.

Erityisesti se, että myyjä on pidättänyt kaupassa hallintaoikeuden kuolemaansa asti, voi johtaa siihen, että oikeustoimi on testamentiin rinnastuva lahja.

Jos Erkki myi muulle kuin rintaperilliselleen (tai tämän puolisolle jne. ?), lakiosavaatimusta ei voi esittää.

Lakiosaoikeudella tasapainotetaan rintaperillisten kohtelua toisiinsa nähden, joten jos lahjansaaja oli ulkopuolinen, ei silloin tietenkään ketään rintaperillistä ole suosittu kohtuuttomasti muihin rintaperillisiin nähden.

Vieras oli? kirjoitti:

Jos Erkki myi muulle kuin rintaperilliselleen (tai tämän puolisolle jne. ?), lakiosavaatimusta ei voi esittää.

Lakiosaoikeudella tasapainotetaan rintaperillisten kohtelua toisiinsa nähden, joten jos lahjansaaja oli ulkopuolinen, ei silloin tietenkään ketään rintaperillistä ole suosittu kohtuuttomasti muihin rintaperillisiin nähden.

Perittävä voi antaa testamenttiin rinnastuvan lahjan kenelle tahansa, myös muille kuin perillisilleen. Jos lahja loukkaa lakiosaa, lahjansaaja voi joutua maksamaan lakiosan täydennystä. Älä sotke testamentiin rinnastuvaa lahjaa suosiolahjaan, joka on ihan eri asia.

Testamentiin rinnastuvan lahjan saajana voi olla kuka tahansa niin kuin testamentinkin edunsaajana. Testamentti voi loukata lakiosaa ja niin voi lahjakin.

Esimerkkin tapauksessa lahjansaaja voi joutua maksamaan lakiosan täydennystä rintaperillisille 30.000 euroa.

Jos muuta omaisuutta kuin mökki ei kuolinpesässä ollut, lakiosan suuruus olisi 50.000 euroa (puolet mökin arvosta 100.000). 50.000 - 20.000 = 30.000.

Lakiosa kirjoitti:

Perittävä voi antaa testamenttiin rinnastuvan lahjan kenelle tahansa, myös muille kuin perillisilleen. Jos lahja loukkaa lakiosaa, lahjansaaja voi joutua maksamaan lakiosan täydennystä. Älä sotke testamentiin rinnastuvaa lahjaa suosiolahjaan, joka on ihan eri asia.

Testamentiin rinnastuvan lahjan saajana voi olla kuka tahansa niin kuin testamentinkin edunsaajana. Testamentti voi loukata lakiosaa ja niin voi lahjakin.

Esimerkkin tapauksessa lahjansaaja voi joutua maksamaan lakiosan täydennystä rintaperillisille 30.000 euroa.

Jos muuta omaisuutta kuin mökki ei kuolinpesässä ollut, lakiosan suuruus olisi 50.000 euroa (puolet mökin arvosta 100.000). 50.000 - 20.000 = 30.000.

Miten määritellään testamenttiin rinnastuva lahja?

Tietämätön kirjoitti:

Miten määritellään testamenttiin rinnastuva lahja?

Laki määrittelee sen näin: "sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin,"

PK 7:3,3