http://nyt.fi/a1305870531097
Sattuiko kukaan lukemaan uusimmasta nytistä tuota juttua? Siis opettaako tuo jotain jälkeenjääneiden luokkaa vai onko noin aliarvioiva asenne tehnyt muksuista jotenkin tavallista tyhmempiä? Minkälaisella _kouluikäisellä_ ei ole kykyä erottaa nykypäivää ja ANTIIKKIA toisistaan? Täytyy olla kyllä todellisuudentaju hämärtynyt pahemman kerran, noille muksuille ei kyllä pidä kertoa satujakaan, luulevat vielä tosiksi.
Sitten opettaja kehtaa väittää, että lapsille pitäisi opettaa lähiseudun historiaa. Kyllä ei lapsia kyläkirkon historia kiinnosta, Suomenkin historia on melko tylsää. Omasta kokemuksesta tiedän, että just se antiikki ja muinainen Egypti ja kaikki semmonen kiinnostaa.
Mihin aikaan historianopetus muuten nykyään alkaa? Itsellä alkoi viidennellä ja jos ei 12-vuotias erota historiaa ja nykyaikaa toisistaan niin ei varmaan koulu ole sille oikea paikka.
Pulpetissa istuminen on toki tylsää, mutta se jumaliste kasvaattaa luonnetta. Lapsi oppii koulussa, ettei elämä aina ole kivaa vaan joskus on pakko purra hammasta ja kestää tylsiäkin tilanteita ja istua hiljaa paikallaan. Jos ei tätä koulussa opita niin missä sitten? Juu on kiva että lapsilla on koulussa kivaa, mutta se ei ole koulun tarkoitus. Kouluun ei mennä, jotta siellä olisi kivaa, kouluun mennään oppimaan.
Sattuiko kukaan lukemaan uusimmasta nytistä tuota juttua? Siis opettaako tuo jotain jälkeenjääneiden luokkaa vai onko noin aliarvioiva asenne tehnyt muksuista jotenkin tavallista tyhmempiä? Minkälaisella _kouluikäisellä_ ei ole kykyä erottaa nykypäivää ja ANTIIKKIA toisistaan? Täytyy olla kyllä todellisuudentaju hämärtynyt pahemman kerran, noille muksuille ei kyllä pidä kertoa satujakaan, luulevat vielä tosiksi.
Sitten opettaja kehtaa väittää, että lapsille pitäisi opettaa lähiseudun historiaa. Kyllä ei lapsia kyläkirkon historia kiinnosta, Suomenkin historia on melko tylsää. Omasta kokemuksesta tiedän, että just se antiikki ja muinainen Egypti ja kaikki semmonen kiinnostaa.
Mihin aikaan historianopetus muuten nykyään alkaa? Itsellä alkoi viidennellä ja jos ei 12-vuotias erota historiaa ja nykyaikaa toisistaan niin ei varmaan koulu ole sille oikea paikka.
Pulpetissa istuminen on toki tylsää, mutta se jumaliste kasvaattaa luonnetta. Lapsi oppii koulussa, ettei elämä aina ole kivaa vaan joskus on pakko purra hammasta ja kestää tylsiäkin tilanteita ja istua hiljaa paikallaan. Jos ei tätä koulussa opita niin missä sitten? Juu on kiva että lapsilla on koulussa kivaa, mutta se ei ole koulun tarkoitus. Kouluun ei mennä, jotta siellä olisi kivaa, kouluun mennään oppimaan.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Niin juu ja ehkä se piharatamo rupeais kiinnostamaan jos kerrottaisiin siitä, mihin sitä voi käyttää. On nimittäin mainio pikalaastari; jos tulee naarmu leikeissä niin ratamonlehti siihen ja homma hoidettu. Puhumattakaan ruodoista tehtävistä "ennustuksista" :D
Meillä alkoi historian opiskelu myös viidennellä. Niin siskollakin. Muistaakseni minulla ei ollut ongelmaa antiikin kanssa tai vastaavaa. Toisaalta olen pitänyt sitä mielenkiintoisena....
Olin eskarissa tetissä, ja sielläkin oli ihan oppitunteja ja innoissaan istuivat pöytien ääressä harjoittelemassa A-kirjaimen piirtämistä. Onnistuu kyllä kolmosluokkalaisiltakin. Eikä se kukkien tunnistus mitään hirveää ollut. Ihan kivaa, kun silloin kun yllissä opiskeltiin hyönteisistä, kuviksessa oli aiheena perhonen ja äidinkielessä saatiin kirjoittaa hyönteisaiheinen tarina.
Mites sitten jatko-opinnoissa, kun lapset eivät ole peruskoulussa oppineet istumaan pulpeteissa?
Ärsyttää. Heti kun laskuun ilmestyy kymmenpotenssit, minä en osaa.
Älä sinä siinä valita kymmenpotensseista. Ne ovat todella käteviä kun puhutaan oikeasti isoista tai todella pienistä luvuista. Kyllä kemmantunneilla aika äkkiä oppii, että kymmenpotenssit ovat parasta ikinä.
Mulla on tänä vuonna esimerkiksi matriisilaskentaa. Ei harmainta aavistusta, mitä se on, mutta eiköhän se ole tuskallista.
Jep, lukio on pääsääntöisesti istumista ja osa opettajista paasaa vian luentotyylisesti luokan edessä ja tehtävät tehdään kotona. Kukaan ei tule pitelemään kädestä. Sen jälkeenhän se istuminen on tietysti vapaaehtoista, luennoilla ei ole pakko käydä, mutta kyllä ne tylsyydestä huolimatta kannattaa. Töissä joutuu istumaan tappotylsissä kokouksissa. Istuminen on taito, joka kannattaa opettaa jo ekaluokalla, tekee matkustamisestakin mukavampaa kun lapsi osaa istua paikoillaan eikä potki selkänojaa jatkuvasti. Koulussa pitäisi opettaa myös jonottamista, monella aikuisellakin olisi paljon petrattavaa siinä lajissa.
Valitanpas. Opettaja väitti kirjassa olevan käytännöllisiä laskuja. Sitten täällä tehtävässä 330 selitetään vetyatomin painon olevan jonkin verran ja auringon paino jonkin verran ja sitten sanotaan, että Tiinan painon suhde atomin painoon on sama kuin auringon painon suhde Tiinan painoon.
Sitten kysytään Tiinan painoa ja tehtyäni kaikki hienot laskut, sain vastaukseksi jotain abouttiarallaa 16 tuhatta.
Sitten täällä kysytään kuinka monta vuotta maan vuotta on Saturnuksen vuosi. (Planeetan vuoden neliö on suor.verr. Auringosta mitatun etäisyyden kuutioon) Sain 866 ja oikea vastaus oli jtn. 29...
Joo. Näitähän lasketaan joka päivä ruokakaupassa. Minäkin menen Tiina-tyylillä ilmoittamaan painoni terveydenhoitajalle sitten tarkastuksessa. -.-
Ja aloituksesta: Hassua. Yleensähän opettajat käyvät aika paljon kouluja, ja hän väittää, ettei matikkaa tarvita (vai miten se meni?) Siinä sitten oppilaat ovat sormi suussa, kun joku Tiina tulee ilmoittamaan painonsa noin...
Olen ilmeisesti poikkeus, sillä en voisi kuvitella tylsempää aikakautta ihmiskunnan historiassa kuin muinainen Egypti ja antiikin Kreikka.
Penskat ovat tyhmiä, mikä ei ole yllätys.
No pystyt kuitenkin erottamaan ne nykyajasta, etkä luule egyptiläisten kävelevän kummallisesti ja kreikkalaisten pukeutuvan toogiin?
Kiinnostavaahan tässä olisi tietää, ovatko nämä lapset oikeasti tyhmiä, luuleeko opettaja lsten olevan vain tyhmiä vai onko opettaja tehnyt lapsista näin tyhmiä? Jutussa ei kuitenkaan oltu haastateltu oppilaita ja kysytty, kulkevatko nykyajan kreikkalaiset toogat päällä, joten emme voi tietää. Jotenkin tuli semmone kuva, ettei tällä opettajalla ollut ihan kaikki kotona.
Rooma on paras!
Nykykersat suututtaa... Siis för helvete; turkulaiset taitaa olla vuoden idiootteja! Eivät tiedä "mikä on nahkiainen" ja eivät erota antiikin Kreikkaa nyky-Kreikasta... Noille pitäisi opettaa Senecan stoalaisuutta niin aivot kasvaisivat!
En luule. Esihistoria on kaikista tylsintä maailmankaikkeuden historiasta puhuttaessa.
Minä opiskelen Rooman historiaa... Orjien asema ja moraali ovat kiinnostavia, mutta jumaltarut ja eepokset äärimmäisen tylsiä.
No, hehän ovat turkulaisia. Se selittää osan.
Parasta Roomassa on Gaius Mucius Scaevolan kaltaiset miehet ja suurimmat filosofit sekä valtakunnan tuho ja katolilaisuuden leviäminen valtakunnan sisällä, koska näen sen suurena ja kiinnostavana muutosvaiheena.
Santiny, täyttä asiaa joka sana. Siis jokainen sinun sanasi. Sen opettajan mielipiteitä en arvosta pätkän vertaa.
Olen lukenut tuon jutun aikaisemminkin ja ihmettelin samaa asiaa. Noin on opetettu koulussa jo iät ja ajat eikä ole ollut mitään ongelmaa. Ei kukaan voi olla noin tyhmä!
Minun mielestäni taas Suomen historia on todella mielenkiintoista :D Pääpiirteittäin ainakin, ei tosin jotkut ruotsalaiset piispat kiinnosta.
Mutta joo, mm. "lapsi ei tiedä mikä on puro".
Minä tiesin jo alle kouluikäisenä mikä on puro. Ja miten se eroaa joesta. Millainen on virta, koski ja oja. Lisääntymispaikka? Nahkiainen? Ehkä niiden lapsien pitäisi oppia ne silloin kolmannen luokan aikana.
Tuo historia oli kyllä naurettavaa :D Kyllä minä silloin vitosella tajusin, miten asiat siellä nykyään on ja miten ne on ollut joskus tuhansia vuosia sitten.
En kokonaan opettajaa tuomitse, sillä kyllä, minusta on mielenkiintoisempaa alkaa itse ajatella asioita. Niin, että lapset kysyy "mikä tuo on?" toisin kuin että opettaja kertoo sen heille suoraa ja lapset vaan passiivisesti ottaa tiedon vastaan (tai sitten ei), mutta tiedän kyllä, että asiat ei aina toimi näin. Ei ne lapset aina katso maailmaa uteliaina tiedonhalusta täristen.
Ja muistan kyllä, miten ärsyttävää nippelitietoa ala-asteen oppikirjat olivat pullollaan. Tämän nippelitiedon esittämisen voisi esittää juuri tuolla tavalla havannoistamalla ja tuomalla sen lapsen luo, mutta oletan nyt viitosluokkalaisten tajuavan historiaa, myös sitä muiden maiden.
Joten ala-asteella voitaisiin käyttää osassa aineita pulpetissa istumista ja osassa tälläistä vapaampaa opetustyyliä. Jotkut lapsistahan on ihan vieraantuneita luonnosta, joten mitä heitä liikuttaa kun he näkevät kirjasta jonkun korvasienen? Ei ne ennenmuinoinkaan puiden nimiä kirjoista opettajan johdolla oppineet, vaan ihan käytännön kautta, samoilemalla luonnossa, perimätietona vanhemmilta.
Ja tämän takia niitä metsäretkiä järjestetään ja kasvioita tehdään. Kyllä me pari kertaa vuodessa mentiin niin päiväkodissa kuni koulussakin lähimetsään puhumaan jokamiehen oikeuksista, siitä miten luonnossa ollaan (ei metelöidä tai roskata jne.) ja opeteltiin metsässä orgaanisen ja epäorgaanisen aineen erokin, samalla tuli kerättyä roskia, tölkit kun ovat mainio esimerkki epäorgaanisesta aineksesta. Mutta ei sitä koulua metsässä kuulu käydä, sen takiahan niitä kutsutaan retkiksi. Meidän luokalla muuten vain kolme oli nähnyt sinivuokon. Mutta että muksu ei tietäisi mikä on puro :O
En ymmärrä. Mehän osattiin lukea ja laskea ja uida ennen kouluun menoa, yleisimmät puutkin on hallussa, kyllä nyt lapsen pitää ainakin mänty, haapa, koivu, tammi, kuusi, kastanja, pihlaja ja vaahtera noin pääpiirteissään tunnistaa. Useimmat varmaan oppiikin vanhemmilta kysymällä. "Äiti mikä toi puu on?" Noin minä opi liikennemerkit. Vanhemmilta soisi nyt ainakin sen verran aikaa lapsilleen löytyvän, koska mitä järkeä lapsia on tehdä jos ei niiden kanssa edes tuon vertaa olla?
Myönnän oppikirjojen olevan aikalailla ahterista, mutta sitä varten on keksitty monisteet. Nippelitietopitoinen kirja toisaalta opettaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Olennaista on tietää, että kärpässieni on myrkyllinen. Epäolennaista on tietää sen latinankielinen nimi.
Okei oli ne kaikki aika tyhmiä. Mutta teittekö sitä turhan tiedon testiä? Aika paljon turhaa mutta hyvä se nyt on tietää mikä on piharatamo.
Monetkin koulussa opetettavat asiat saattavat vaikuttaa turhilta. Näin ei kuitenkaan ole. Koulussa opetettavat asiat ovat osa yleissivistystä, joka on yhteiskuntamme kantava tukipilari.
Tarvitsenko oikeasti tietoa siitä mitä kolme miestä sanoi jeesukselle? Sekä olen ateisti.
Moni asia on ihan oikeasti turhaa ja itse on tunnistettava ne olennaiset yleissivistyksen osaset. Mielestäni yleissivistys on kykyä olla vaikuttamatta tynnyrissä kasvaneelta tai muuten jälkeenjääneeltä. Jos ihminen ei tiedä milloin Suomi itsenäistyi (1917) niin vaikuttaa vähän tyhmältä, joten itsenäistymisvuoden tietäminen on yleissivistystä. Jos ihminen ei tiedä Trinidad ja Tobagon pääkaupunkia (Port of Spain), ei vaikuta tyhmältä: Trinidad ja Tobagon pääkaupungin tietäminen ei siis ole ainakaan olennainen osa yleissivistystä.
Yleissivistys antaa hyvän tietopohjan aikuisten ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Jos ei muuta sanottavaa keksi niin aina voi höpistä lämpimikseen Tuntemattomasta Sotilaasta ja Neuvostoliitosta ja voi olettaa keskustelukumppanin tietävän ainakin jotain em. aihealueista. Näistä jälkimmäinen eräillä suolistolaisilla on ihailtavan hyvin hallussa.
Miksi et valinnut elämänkatsomustietoa? Tosin pidän uskonnonopetusta koulussa vanhanaikaisena.
Ei tietenkään joka ikinen nippelitieto kuulu yleissivistykseen, mutta koulussa opetettavista asioista rakentuu pala palalta yleissivistystä ja opetuksen myötä lapsen ajattelu kehittyy. Ei ole mitenkään mahdollista opettaa vain tärkeitä asioita eikä ole mitenkään mahdollista määritellä, mikä on kenellekin tärkeää. Siksi koulussa on annettava lapsille monipuolisesti tietoa ympäröivästä maailmasta. Kukaan ei voi muistaa näitä asioita, mutta tietty osa niistä jää mieleen ja rakentaa lapselle yleissivistyksen ja maailmankuvan.
Jotain tuollaista yritin minäkin sanoa :D
Eh niin palaan aiempaan pointtiini siitä, että tiedon paljous opettaa erottamaan olennaisen epäoleellisesta.
Väitellään nyt kumminkin tästä vielä, siitäkin huolimatta että molemmat ovat samaa mieltä. Olen erikoistunut siihen väittelyn muotoon osana yleissivistystä.
Uskonnonopetus on minusta tärkeää, mutta sitä voitaisiin kyllä uudistaa roimasti. Uskonnonopetukseen pitäisi ottaa neutraalimpi asennoituminen heti ensimmäisistä luokista alkaen ja pitäisi tuoda PALJON enemmän muita uskontoja esille. Me elämme yhä kansainvälisemmässä maailmassa, lapsien on hyvin tärkeää alusta alkaen oppia ymmärtämään erilaisia uskontoja ja näkemyksiä, kuten ateismia, agnotismia yms. Miten lapset muka voisivat muuten oppia ymmärtämään? Kotona, tietenkin, mutta myönnetään se fakta, että kotona joskus ei saada asioista kattavaa tietoa. Jokuhan saattaa olla todella islam-vastainen ja puhuu muslimeista "rättipäinä" ja "terroristeina", kun taas joku fundamentalistikristityn lapset eivät saa kuulla ateismista ja tuntevat vain vihamielisen Jumalan, ilman tietoa, että Jumala voi edustaa myös rakkautta. Mielestäni on erittäin lapsellista sanoa, että "minä en halua kuulla noista asioista, koska minä en ajattele niin". Niin kuin lapsilla on oikeus kuulla miten sukupuoliyhteydestä, evoluutiosta ja matematiikasta, heillä on myös oikeus kuulla erilaisita maailmankatsomuksista, oli ne sitten miten tyhmiä tahansa. Niin, että heillä olisi vapaus valita, mutta myös taito ymmärtää muita ihmisiä.
Sen lisäksi, että uskonnossa voidaan oppia suvaitsevaisuutta, siitä ei vaan pääse yli eikä ympäri, että kristinusko on osa meidän länsimaista kulttuuria. Ei, heidän ei tarvitse rukoilla eikä laulaa hoosiannaa, eikä heille pidä tuputtaa uskontoa, mutta esimerkiksi kirjallisuudessa vilisee intertekstuaalisuutta Raamattuun, joten olisi ihan hyvä ne Raamatun peruskertomukset osata. Joskaan minä en kyllä muista mitä ihmettä kolme miestä sanoi Jeesukselle :D Uskonto voi näinollen olla osa sitä paljon puhuttua yleissivistystä.
- fnfn
Mielestäni uskonto voitaisiin kokonaan vaihtaa elämänkatsomustietoon. Uskonnon opetuksessa ilmenee lähitulevaisuudessa varmasti paljon ongelmia, sillä uskontojen kirjo kasvaa koko ajan ja kaikille eri uskontokuntien jäsenille pitäisi tarjota oman uskonnon opetusta. Niinpä kaikkien uskontojen opetus voitaisiin poistaa ja tilalle ottaa yksi aine kaikille, elämänkatsomustieto.
Maailmanuskonnot joo kehiin aikaisemmin. Varmasti varsinkin kansainvälisemmillä asuinalueilla voitaisiin jopa pistää kaikki samaan ryhmään ja voitaisiin tehdä lyhyitä esitelmiä omista uskonnoista sekä muista maailmanuskonnoista. Ilmeisesti et:ssä maailmanuskontoja opetetaan ihan eri aikaan kuin ev.lut. tunneilla. ET-opiskelijat tiesivät kaikenlaista sintolaisuudesta kun me vielä tankattiin Paavalin matkoja. Arvatkaa huviksenne, kummat menivät innoissaan tunneille.
Oikeastaan Paavalin matkojen tankkaaminen voitaisiin lopettaa kokonaan ja ryhtyä opettamaan uskontoa kaikille osin yhteisesti. Maailmanuskonnot, etiikka jne. voitaisiin käsitellä kimpassa. Raamatun kertomuksia voitaisiin ehkä käsitellä pääpiirteittään kaikkien kesken kulttuurinäkökulmasta. Uskonnollisista lähtökohdista niitä sitten pidettäisiin erillisessä uskonnonryhmässä, jotka olisivat sitten uskonto- tai uskomattomuuskunnittain. Äh en tiedä. Tämä, kuten kaikki ideani on vain tämmöinen raakile. Saa kehitellä pidemmälle. Ajattelin yhteisopetuksen tuovan säästöjä, mutta minun mallini taitaakin olla mykyistä kalliimpi. Jos sittenkin vain uusittaisiin ussan opetussuunnitelma ja tuotaisiin ne maailmanuskonnot aikaisemmin, koska ketään ei Paavalin matkat kiinnosta pätkääkään.
Öh... viidesluokkalainen ei tiedä mikä on puro? Mitäh? MITÄH??? Mistä hemmetistä näin tyhmiä lapsia sikiää? Minä tiesin kuusivuotiaana Antiikin Roomasta enemmän kuin nuo penskat nyt. Voi hyvä päivä, nyt alan ymmärtää mistä kaikki Rädyt ja Stubbit tulevat.
Hitto IT, toi meni suoraa tunteisiin. Joo, mä tiiän et turku on suomen persreikä jne. mut silti. Toi sattus
;_;
TPS TPS TPS TPS TPS
Höh. Se on vain vitsi. Oikeasti persereikä on Närpiö.
Mukavamman näköistä siellä oli kuin täällä.
Mutku turun murre on kaunista ;_;
Närpiössä ei puhuta Turun murretta... Enkä sano omaa mielipidettäni Turun murteesta.
Älä valita. Sinun kotipaikkasi ei ole uutisissa vain siksi, että siellä on joku narkki hakannut vaimonsa hengiltä tai joku nainen käyttänyt pakastinta lastensa katakombina....
-Ehdin justiin kirjautua ulos.
En valittanut. Turun yksi suurimmista ongelmista on se ettei ihmiset osaa ajaa sitä perkeleen autoa.
Punaset on valot mutta ajanpas silti eteenpäin sitä 120 km/h ja katos katos, joku lapsi yrittää kävellä suojatien yli luottaen vihreään valoon joka hänellä on ja minulla ei. No hälläväliä ajanpas yli ja en edes soita apua tai muuta. Sitten myöhemmin ihmettelen miksi fobbaloiset ovat vihaisena ovella.
Hienoa. Täällä muuten vain törttöillään tuola pohjan tiellä, koska porukka ei tiedä, että ennen moottoritietä olisi tarkoitus kiihyttää siihen satasen vauhtiin ja että ohituskaista on ohittamista varten. Lisäksi pyöräilijät ajavat kävelyteillä, vaikkei saisi. Ketään ei vain kiinnosta.
Yksi poika muuten viime talvena meni bussin takaa ylittämään tietä. Siinä siis ei ollut mitään suojatietä tms. Kävi hiukkasen huonosti, kun aura-auta ajoi pahki... Ei sillä muuta kuin käsi murtunut...
Kyllä siitä kasvien tunnistuksesta vaan olisikin ollut hyötyä jos oppilaat olisiva silloin kolmannella jaksaneet keskittyä siihen.. Nyt kun kasilla taas meidän piti mennä tunnistamaan niitä tuonne ulos niin kyllä siinä itse turhautui kun joku luulee peltosauniota saniaiseksi, toinen kiljuu innosta tunnistettuaan koivun ja kolmas tökkii peloissaan nokkosta saadakseen selville polttaako se eli onko se todella nokkonen.. ja vaikka mitä muuta mistä en nyt viitsi kertoa. Sanokaa että minut on sijoitettu normaalia tyhmemmälle kasiuokalle, älkää vain sanoko että tälläisiä ovat normaalit 14-vuotiaat!
Tässä vielä muutamia muilla tunneilla esitettyja kysymyksiä ja vastauksia parin viime vuoden ajalta:
"Kuuluuko Brasilia Afrikkaan?"
"Kuinka kauan maailma on ollut olemassa?" -> "2000 vuotta!"
"Muniiko hirvi?" (0ppilas oli ihan vakavissaan)
"Mitä on sora?"
Ja jokaikinen vuosi kuvistunnilla joku älykääpiö kysyy: "Miten sekoitetaan vihreä?"
olisin voinut laittaa enemmän mutta nyt en ehdi.
XD Minä olen kuullut kun naalia väitetään linnuksi ja kemiassa väitetään hapen olevan kiinteässä muodossa huoneen lämmössä. Puut kuitenkin on tietääkseni aina osattu tunnistaa (koivu, kuusi, mänty, nämä perus)... Nelosluokalla vanha "kaverini" kysyi minulta, miten viivotinta käytetään...
Ja kyllä. Aina kysytään, miten tehdään vihreää, oranssia tai ruskeaa. Muistaakseni ne opetettiin eskarissa...
"Muniiko hirvi?" XD
Itse olin varmaan keskimääräistä älykkäämmällä luokalla. Kaikki mainitsemasi tehtävät olisivat onnistuneet siltä poppoolta vuosia aiemminkin. Me ainakin kerättiin nokkosia jo päiväkodissa, joten on ihan käsittämätöntä, ettei kasiluokkalainen sitä tunnista, varsinkin kun nokkonen tuoksahtaa aika vahvasti! Nokkosletut on muuten parasta ikinä.
Älykääpiöihin kyllä törmää väkipakolla, varsinkin niihin neroihin, jotka eivät tiedä maan ja maanosan eroa. Siis miten joku voi luulla, että Afrikka on maa? Mitä ne sitten kuvittelee Egyptin ja kumppanien olevan? Kaupunkejako? Pieni on maailma tällä porukalla.
Olet ollut ainakin tyhmemmällä luokalla kuin minä, toisaalta minun luokkani saattoi olla spesiaalitapaus.
Mielenkiintoista, että te suhtaudutte noinkin kriittisesti opettaja Korhosen uudistusajatuksiin. En olisi arvannut sitä. Hesarin keskustelupalstalta laskin, että ehkä kolmannes aikuislukijoista tykkäsi hänen tyylistään, kaksi kolmannesta ei.
Itse en oikein tiedä mitä ajatella. Korhonen kritisoi "akateemisia aineita" ja sanoo, että vain kolmannes lapsista on "akateemisesti lahjakkaita". Minusta yksikään peruskouluaine ei ole akateeminen. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen eivät ole akateemista, vaan jokaisen tulee osata lukea, laskea ja kirjoittaa.
Sana akateeminen tarkoittaa korkeakouluun liittyvää. Peruskoulu ei ole korkeakoulu. Mitä ihmettä siis ovat peruskoulun akateemiset aineet?
"Maailma on muuttunut, mutta koululaitos pysynyt samana, hän sanoo.
”Hissa, äikkä ja matikka -linjalla on menty 200 vuotta.”
Korhonen haluaisi poistaa puolet pakollisista kouluaineista ja tuoda tilalle jotain sellaista, jota kohtaan lapset tuntevat intohimoa."
Eli ilmeisesti matikan, äidinkielen ja historian opetus pitäisi lopettaa. (Nämä ovat niitä akateemisia?) Voin kokemuksesta muuten sanoa, ettei sohvalla ole käytännöllistä tehdä tehtäviä tai piirtää. Varsinkin, jos siihen istuu muita ihmisiä.
Jää epäselväksi, haluaako hän muuttaa itse sisältöjä vai vaan tapaa opiskella niitä.
Hissa, matematiikka ja äikkä eivät ole akateemisia aineita ennen kuin yliopistossa. Jää myös epäselväksi, mitä hän tekee sille kolmannekselle, joka hänen mukaansa ON akateemisesti suuntautunutta.
Peruskoulussa äikkä ja matikka ovat tärkeimpiä aineita, joskin samalla ikuisia inhokkeja - mutta minkäs teet.
Kirjat ovat välillä pöllöjä, niissä on virheitä ja ne ovat vanhentuneita, mutta eihän niitä ole pakko seurata orjallisesti. Ope voi auttaa myös siinä, että miten niitä kannattaa lukea: mikä on oleellista ja mikä ei, mitä tehdä jos ei ymmärrä jotain.
Yeps. Sössin enkun kirjoitelman kanssa. Opettaja lähetti sen takaisin ja huomasin viestin vasta nyt. Kiva alkaa nyt korjailemaan huomiseksi...
Tuon Korhosen uudistusutopiat ovat haitallisia, koska "pulpettien tilalle sohvat ja säkkituolit", sekä "yleissivistävät aineet ovat liian vaikeita nykylapsille" -väitteet tekevät alakoululaisista kermapærseitä... Nykyään ne oppivat istumaan pulpettien ääressä, sekä opiskelevat aineita samalla tavalla kuten kaikki muutkin jotka ovat koulujärjestelmässämme hyvin pärjänneet PISAn tutkimuksissa.
Vapaa-kasvatus tekee nykylapsista eläimiä!
Minä olen saanut huomata, että en opi tylsiä aineita motivaatiostani huolimatta, ellei joku potki minua persuksille eli pakota opiskelemaan tiettynä kellonaikana. Jos asenne olisi "Ei sun oo mikään pakko opiskella just nyt! Omaan tahtiin hei!" en oppisi mitään.
Hyvä, nieriä! Tuon Korhosen omaan tahtiin opiskelu sohvalla makoillen ei toimi... Ei koulussa kuulu olla kivaa ja lääkkeen ei tarvitse maistua hyvältä!
Minæ rupesin opiskelemaan itsenäisesti yläasteella kun kiinnostuin itseni kehittämisestä ja ryhdyin lukemaan psykologiaa, pikalukuohjeita ja kreikkalaisten filosofiaa. Koskaan en olisi mitään oppinut jos opettajani olisivat alakoulusta saakka harjoittaneet tuollaista antautumislinjaa kuten Korhonen.
Minä osaan opiskella itsekseni vain kiinnostavia aineita. Aikarajan tullessa vastaan kykenen ihmeisiinkin.
Minäkin tarvitsen potkimista. Sen takia korkeakouluopinnotkin niin pelottaakin kun pitää itse ottaa vastuuta. Osaa kyllä arvostaa peruskoulun holhoomista ja vaatimista. Jos ei vaadita mitään niin miksi sitä sitten tekisi mitään? Sosiaalinen paine voi olla hyväkin asia.
Itte ainakin tykkään historiasta
Minun luokkani on kai keskiverto. Biologia ja äidinkieli ovat tosin vaikeita eräille luokkalaisilkeni. Olen kuullut mitä tyhmempiä äidinkielen taivutusmuotoja. Ja Biologiassa ei eroteta yksinkertaista lajia vaan sille keksitään joku tyhmempi nimi. Pakko sanoa, että tyhmimpiä ovat tytöt. Kaikkien ennakkoluulojen jälkeen, tytöt ovat olleet aina niitä, jotka sanovat tyhmimmät vastaukset. Esim."Onko Australia maa?"