Kysymys 1: Jos joku tulee synnintuntoon ja haluaa tehdä parannuksen, niin miksi ei voi vain uskoa omalle kohdalleen, sille paikalle missä on? Miksi te VL:t vaaditte siihen TEON, pitää mennä ja etsiä rauhanyhdistys ja siellä pyytää joltain henkilöltä synninpäästö. Ei voida enää sanoa, että vain usko riittää, kun se ei teidän mielestänne riitäkkään, vaaditaan ENSIN teko ja sitten vasta voi USKOA. Aika kaksinaamaista väittää yhtä ja kuitenkin vaatia toista.
Kysymys 2: Maailmassa elää oikeasti sellaisia ihmisiä, jotka ottavat Jeesuksen käskyn: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" aidosti elämäntehtäväkseen. Miksi te tällaisille ihmisille halveksien nauratte, että tuokin yrittää teoillaan ansaita taivaspaikkaansa. Mitäs jos tämä henkilö haluaa tehdä lähimmäiselleen hyvää siksi, että usko on sen halun synnyttänyt?
Kysymys 2: Maailmassa elää oikeasti sellaisia ihmisiä, jotka ottavat Jeesuksen käskyn: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" aidosti elämäntehtäväkseen. Miksi te tällaisille ihmisille halveksien nauratte, että tuokin yrittää teoillaan ansaita taivaspaikkaansa. Mitäs jos tämä henkilö haluaa tehdä lähimmäiselleen hyvää siksi, että usko on sen halun synnyttänyt?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ihmiset tuomitaan tekojen mukaan.
1. Isien perinnäissäännöt
- ei TV
- ei meikki
- ei korvakorut
- ei hiusväri
- jne.
2. Teot
Pitää kipittää kiireenvilkkaa ihmisen luo, jos haluaa syntinsä anteeksi. Edelleen pitää vilkutella sunnuntaisin saarnamiehelle rauhanyhdistyksellä.
3. Muiden kuin oman väen uskon halveksiminen
4. Järjen käytön pitäminen saatanan eksytyskeinona.
5. Auktoriteettiusko ja omien käsitysten tukahduttaminen. Helvetinpelko, jos ajattelee jostakin asiasta eri tavalla.
6. Ylikorostuneet rajat ulospäin, mutta rajojen puuttuminen ihmisten väliltä yhteisön sisällä. Toisten elämää on oikeus kontrolloida, ja vastaavasti pitää suostua muiden kontrolliin. Kapinointi johtaa erottamiseen yhteisöstä.
Vilkaskaas vähän Raamatun esimerkkejä:
parannuksen armon kautta Jumala siirtää ihmisen pimeydestä Poikansa valtakuntaan ja siellä hoitaa häntä armolla ja totuudella. Uskovaisen tehtävä on saarnata parannusta ja syntein päästöä.
2.Kor.3:6. Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi.
Muutama esimerkki: Etioppialaisen hoviherran parannus (apt.8:26-40). Ei hän ominvoimin saanut henkeä, vaan Philippuksen synninpäästöstä.
Samoin Saul (Paavali: apt.9:1-9)
Korneluksen parannus (Kor.10)
Tuhlaajapojan parannuksen armo (Luuk.15:11-24).
ei se ole ihmisen teko, vaan Jumalan. Ei kukaan lihansa puolesta tee parannusta. Liha on aina synnin turmelema ja lihalla ei ole halua luopua siitä. Kun sanotaan, että hylkää tekosi, niin se tarkoittaa, että sinun on hyljättävä lihasta tulleet tekosi. Kun kadut syntejäsi ja haluat uskoa ne anteeksi, niin Jumala hoitaa lopun. Ei se ole lihan teko, kun menet pyytämään evankeliumia.