Pomo lautasniittokoneessa on terälautasia käyttävä kaksoiskiilahihna HBB 4500.
Tämä on kuusikulmainen erikoishihna, kuten Pompmiehet sen tietävätkin.
Kysymys, mitä olette sen edullisimmin saaneet ostettua? Onko joku löytänyt edullisen ostopaikan vaikka ulkomailta?
Pomon
hihna
26
2530
Vastaukset
- Kustaa Lärvätsalo
Ei taida olla mikään halpa "remeli", se nimittäin joka on siihen tarkoitettu. Jos ostetaan sellainen kuin sen pitäisi olla , niin sen pitää olla kevlar-kuitu vahvisteinen. Tälle hihnalle ominaista on se, että se täytyy pitää aina oikeassa kireydessä. Näitä hihnoja on pilattu sillä että säätö on ollut pielessä, joka sitten syö sitä remmin kestävyyttä. Jos remmiä meinaat hyvää taikka halpaa ja huonoa, niin Vuorenmaa Lapualta on oikea osoite.
- Anonyymi
Ja kilo puuttinin paskaa
- Hihna
Mistä tunnistaa että kyseesä on kelvar hihna? Linkin tarjoushihnassa (71,40 €) on erkintä "Tuotekoodi: KHHBB4500", tarkoittaako tuo K kirjan että kyseessä on kelvar hihna?
http://www.virtasenkauppa.fi/?s=hae&hakusana=KHHBB4500&x=0&y=0- Anonyymi
Mikä HELVETIN ERKINTÄ
TAUNO
T. AVAAJA
- Kustaa Lärvätsalo
Ei sitten ole sattunut koskaan olemaan vehjettä missä ko:n tapaista hihnaa on käytössä. Ja tämäkin tieto on n.20vuoden takaa, minkä kuulin muinoin Keskon myyntimieheltä. - Mutta paa kysyen , kyllä luulis Keskon varaosamiehen tietävän taikka edelleen se Vuorenmaa siellä Lapualla. Viimemainittuhan päivystää puintiaikana nimenomaan hihnojen,ketjujen ja laakereiden kysynnän takia.
- Toinen Pomo
Ihan sivusta seuranneena kysyisin, on kaksi vaihtoetoa joko 17 mm leveä hihna, tai 22 mm. Kumpi parempi? Tuo 17 mm menee aika syvälle uraan, mutta 22 millinen jää liian ölös. Epäilen, että 22 mm kääntyy jossain vaiheessa kyljelleen koska ura on hiukan liian kapea. Toinen asia vielä, käykö 22 millinen ja 4500 pitkä lyhyeksi koska kulkee ylempänä. Seuraava koko on 70 mm pitempi, onko tämä sopivampi, koska kulkee ylempänä ja siksi oltava pitempi?
- 17 mm
Toinen Pomo kirjoitti:
Ihan sivusta seuranneena kysyisin, on kaksi vaihtoetoa joko 17 mm leveä hihna, tai 22 mm. Kumpi parempi? Tuo 17 mm menee aika syvälle uraan, mutta 22 millinen jää liian ölös. Epäilen, että 22 mm kääntyy jossain vaiheessa kyljelleen koska ura on hiukan liian kapea. Toinen asia vielä, käykö 22 millinen ja 4500 pitkä lyhyeksi koska kulkee ylempänä. Seuraava koko on 70 mm pitempi, onko tämä sopivampi, koska kulkee ylempänä ja siksi oltava pitempi?
Ei sille kiristysrulle mahdu 22 mm hihna.
- Juu ja ei
"Ei sille kiristysrulle mahdu 22 mm hihna. " Ei se ihan näin mene, vuosimalli ratkaisee, on valmistettu kahdelle eri levyisille hihnoille.
- Kaksoishihna
Moni puhuu Kevlar-hihnasta. Se on vähän sellainen markkinointinimike, jolla voidaan ottaa enemmän hintaa. Siinä ei välttämättä ole oikeasti mitään erikoista. Kaksoiskiilahihnan hintahaarukka hyvin laaja. Riippuu varaosatiskistä kuinka paljon kehtaavat pyytää. Pahimmillaan jopa yli 200 eur kpl. Moni ei pidä varahihnaa ja kun se ainoa katkeaa, niin hätä on suuri. Itse olen myynyt vuosien varrella satoja kaksoishihnoja. Tavallista laatua. Kestää sen mitä kalliimpikin. Suurin syy hihnan tuhoutumiseen on ruostuneet hihnapyörät, väärä kireys tai kuskin ajotyyli. Hiukan eroa koneissakin. Pomo haastavin. Ylö / Talkkari parhain. Kun kaikki kunnossa on hihna pitkäikäinen.
- perkule
Kaikki hihnavetoiset rimpula rämistimet joutaa romu-ukolle. Ei niillä oikeasti töitä tehdä. Harrastelu hommat sitten tietysti erikseen. Jotenkin pitää olla yltiö masokisti ja positiivinen persoona, jotta viittii pajan ja pellonlaidan väliä ajella siinä toivossa, että jos tuon hehtaarin läntin sais ennen lumia nyljettyä.. miksi näitä remmikoneita ei voitu aikanaan tehdä kunnolla rautaa säästämättä? Kai jopa 502 valmettikin ois kestäny 100 kiloo painavamman värkin perässään? No oppia ikä kaikki ja kaikki ei opi vaikka kuinka harjoittelee....
- Maono
Joo kyllä ne hihnavetoset on tarkkoja hihnastaan ja sen kireyvvestä. Meillä oli aikonaan hihnavetonen nokan kone. Monta hihnaa män sinä aikana,yks on vielä että paras pitää kunnon kierroksia ettei luista se hihna.
- Kaksoishihna
Itse pidän parhaimpana hihnavetoisena Ylö ja Talkkari koneita. Näitten ajajista löytyy tyytyväisimmät käyttäjät. Jopa kuullut kaadettavan 70-80 ha vuodessa. Eikä sitä palkin hihnaa edes vaihdeta vuosittain. Sitten on sellaisia, joilla remmi ei kestä kuin muutaman hehtaarin. Silloin on jossain vikaa..
Pomon ongelma on perus hempula rakenne. Voisi sanoa, että tästä puuttuu kunnon runko. Lautaset peltiä verrattuna esim. ylön käyttämiin vicon lautasiin. Palkin hihnan kiristyssysteemi outo. Se kuluttaa myös hihnaa. Ja yksi varaosapuolen mielenkiintoinen asia on palkin hihnan kolme eri mittavaihtoehtoa.
Nokan tekemät koneet taisi pääasiassa kärsiä myös laatuongelmista. Pelti myös ohutta ja pehmoista. - welger
perkule kirjoitti:
Kaikki hihnavetoiset rimpula rämistimet joutaa romu-ukolle. Ei niillä oikeasti töitä tehdä. Harrastelu hommat sitten tietysti erikseen. Jotenkin pitää olla yltiö masokisti ja positiivinen persoona, jotta viittii pajan ja pellonlaidan väliä ajella siinä toivossa, että jos tuon hehtaarin läntin sais ennen lumia nyljettyä.. miksi näitä remmikoneita ei voitu aikanaan tehdä kunnolla rautaa säästämättä? Kai jopa 502 valmettikin ois kestäny 100 kiloo painavamman värkin perässään? No oppia ikä kaikki ja kaikki ei opi vaikka kuinka harjoittelee....
Se kun ei se varsinainen ongelma, eli se hihnaveto sieltä palkista häviä vaikka pistäis 200 kiloa rautaa siihen runkoon. Palkin sisälle kun olisivat älynneet laittaa sitä rautaa niin siitä ois ollut hyvä aloittaa. Ja näitä sitten meikäläiset isännät nuukuuksissaan ostivat, voi itku.
- perkule
welger kirjoitti:
Se kun ei se varsinainen ongelma, eli se hihnaveto sieltä palkista häviä vaikka pistäis 200 kiloa rautaa siihen runkoon. Palkin sisälle kun olisivat älynneet laittaa sitä rautaa niin siitä ois ollut hyvä aloittaa. Ja näitä sitten meikäläiset isännät nuukuuksissaan ostivat, voi itku.
Juu ei niistä työkalua saa millään. Tarkoitin lähinnä raudansäästelyssä kolmipistelaitetta, runkoa ja hihnapyöriä. Hepposesta kamasta tehtyjä. Lisäksi ainakin ylön maanmainioissa laitoksissa käyttivät ryssäläisiä laakereita!! Paksummat ainevahvuudet, kunnon terästä ja valu hihnapyörät , avot! vähemmän värinää eikä väänny solmuun ensimmäisestä hipaisusta kiveen, mutta sitten se olisikin jo kallis. Omakohtaisia kokemuksia ehon lieriökoneesta. Skf:än laakerit sentään olivat tuohon laittaneet. Hihnapalkki koneista kuullut vain todella karmeita tarinoita.
- Ylöstä
perkule kirjoitti:
Juu ei niistä työkalua saa millään. Tarkoitin lähinnä raudansäästelyssä kolmipistelaitetta, runkoa ja hihnapyöriä. Hepposesta kamasta tehtyjä. Lisäksi ainakin ylön maanmainioissa laitoksissa käyttivät ryssäläisiä laakereita!! Paksummat ainevahvuudet, kunnon terästä ja valu hihnapyörät , avot! vähemmän värinää eikä väänny solmuun ensimmäisestä hipaisusta kiveen, mutta sitten se olisikin jo kallis. Omakohtaisia kokemuksia ehon lieriökoneesta. Skf:än laakerit sentään olivat tuohon laittaneet. Hihnapalkki koneista kuullut vain todella karmeita tarinoita.
Ylöstä: Alkuaikoina mm. teräpalkin pyörät koneistettuja. esim. lautasen akseli pyörä yhdestä kappaleesta sorvattu. Vähän myöhemmin hitsattu kahdesta osasta. Viimeksi peltipyörä akseli. Kustannussäästöä kai.. Kalliimpi ja parempi ei mennyt kaupaksi, joten asia ratkaistu näin. Itsellä 90-luvun niittokone. Laakerointi KOYO-merkkistä kauttaaltaan. Kestivät ainakin 25 vuoden ajot. Nyt ne toki ennakoivasti vaihdettu uusiin. Ehkä ensimmäisissä voi ollakin käytetty venäläisiä osia. Ei se olisi mitenkään epänormaalia, sillä koneita vietiin itään todella paljon. Paluukuormissa mm. laakereita ja muita osia.
Valmistusmateriaalit tuossa pääosin kai FE52, eli nykyinen S355. Ihan normaalia rakenneterästä, mitä on muissakin koneissa pääasiassa. Kone on suunniteltu heinän kaatoon, ei mihinkään muun. Huolettomalla kuskilla ei varmasti pitkään kestä.. - luoko
Mitekähän toimisi niittokoneessa jos teriä pyörisittäisi ketju? Ainakin ääni varmasti olisi raju.
- perkule
Ylöstä kirjoitti:
Ylöstä: Alkuaikoina mm. teräpalkin pyörät koneistettuja. esim. lautasen akseli pyörä yhdestä kappaleesta sorvattu. Vähän myöhemmin hitsattu kahdesta osasta. Viimeksi peltipyörä akseli. Kustannussäästöä kai.. Kalliimpi ja parempi ei mennyt kaupaksi, joten asia ratkaistu näin. Itsellä 90-luvun niittokone. Laakerointi KOYO-merkkistä kauttaaltaan. Kestivät ainakin 25 vuoden ajot. Nyt ne toki ennakoivasti vaihdettu uusiin. Ehkä ensimmäisissä voi ollakin käytetty venäläisiä osia. Ei se olisi mitenkään epänormaalia, sillä koneita vietiin itään todella paljon. Paluukuormissa mm. laakereita ja muita osia.
Valmistusmateriaalit tuossa pääosin kai FE52, eli nykyinen S355. Ihan normaalia rakenneterästä, mitä on muissakin koneissa pääasiassa. Kone on suunniteltu heinän kaatoon, ei mihinkään muun. Huolettomalla kuskilla ei varmasti pitkään kestä..Ilmeisesti nämä paluukuormassa tulleet laakerit sitten asennettiin näihin ylöläisiin.
Kuullut tarinaa, että ryssät tilas ylöltä aikanaan niittokoneita. No koneitten saapuessa aronpojille huomasivat, että laakereissa luki ussr. No vaativat sitten jälkilähetyksenä kuormalavallisen skf laakereita ,jotka sitten itse asentaisivat näihin niittimiin. Erikoisia veijareita nämä vanjat... Harva noita ylön tuotteita tosissaan kehuu. Romu-ukolle kelpasi nuo muutamat helistimet,mitä meilläkin pusikkoon oli sattunut jäämään. Toiset kehuu toiset haukkuu, niin se vaan menee..Onneksi kotimaisten vekottimien laatu on ainakin hitusen parantunut, ainakin joillain merkeillä. - perkule
luoko kirjoitti:
Mitekähän toimisi niittokoneessa jos teriä pyörisittäisi ketju? Ainakin ääni varmasti olisi raju.
Öljykylpyisenä voisi toimia. Venyy vaan pirusti pitkä ketju. Mukava korjattava, kun lyö jukeliin. Kaippa se ratastus on pitkälläjuoksulla vaan paras vaihtoehto.
- Ylöstä
perkule kirjoitti:
Ilmeisesti nämä paluukuormassa tulleet laakerit sitten asennettiin näihin ylöläisiin.
Kuullut tarinaa, että ryssät tilas ylöltä aikanaan niittokoneita. No koneitten saapuessa aronpojille huomasivat, että laakereissa luki ussr. No vaativat sitten jälkilähetyksenä kuormalavallisen skf laakereita ,jotka sitten itse asentaisivat näihin niittimiin. Erikoisia veijareita nämä vanjat... Harva noita ylön tuotteita tosissaan kehuu. Romu-ukolle kelpasi nuo muutamat helistimet,mitä meilläkin pusikkoon oli sattunut jäämään. Toiset kehuu toiset haukkuu, niin se vaan menee..Onneksi kotimaisten vekottimien laatu on ainakin hitusen parantunut, ainakin joillain merkeillä.Eikä tuo palkin hihnavetokaan mikään varsinainen ongelma pitäisi olla, jos vaan siellä on palikat kunnossa, säädöt kohdallaan ja osaava kuski ratissa. Pitäisi kestää satoja hehtaareita ajoa. Tietysti voi mennä tapaturmallisesti poikki esim. palkin sisälle pääsee pyörimään jotain ylimääräistä tavaraa tai vaikka lautanen jumiaa äkillisesti. Eipä ole yllätys, että joillain on mennyt koneen läpi paalimuoveja, pressuja jne. Ulkosäilytys on myös varma keino pilata kone. Palkki ei pääse kuivumaan ja ruoste tekee kepposet rakenteelle. Karhea hihnapyörä on remmin surma.. Toki ainakin ylön ja talkkarin kohdalla uutta palikkaa saa hyvin ja kohtuuhintaan. Hihnapyöräsarjatkaan ei ihan järkyttävissä hinnoissa ole. Saa eri versioita, sorvattuja tai peltipyöriä.
- luoko
Nuo hihnapalkkikoneet ei ole niitä varten jotka tykkäävät kaasutella kesken niiton, siinä hihna savuaa. Niittokoneen käyntiin kytkentä on myös tarkkaa ja kärsivällistä hommaa, jossa herkästi saa savua aikaan. Itse pistin hyvillä mielin oman Pomoni ladon perälle, kun löysin tilalle 185 Luokon lieriökoneen. Nyt pystyy sutimatta niittämään kosteaakin heinää.
- Ex_niittomies
Minkäsmoinen on Kosiarkan kone? On kuulemma vapaakytkin vakiona ja öljypalkissa rattaat. Myyjä meinas, jotta ei ole murheita näistä ollut. Menee kaupan kuin häkää vain.
- masinoli
Ex_niittomies kirjoitti:
Minkäsmoinen on Kosiarkan kone? On kuulemma vapaakytkin vakiona ja öljypalkissa rattaat. Myyjä meinas, jotta ei ole murheita näistä ollut. Menee kaupan kuin häkää vain.
Kaksi kosiarkaa olen kasannut asiakkaille. Työlaatu ei ole länsimaista tasoa, peltiset suoja"pressut" lähinnä vitsi. Teränkiinnitys puutteellinen, terälappuja menee normaalia enemmän, eikä kestä yhtään vesakonniittoa kuten vastaava estre. Terälapun kiinnikkeet vääntyy todella helposti. Ekoissa öljynvaihdoissa runsaasti metallisilppua öljyn mukana, ja käyntiääni karkea. En ostaisi itselle.
- Ex_niittomies
Olipas hyvä etten "pörpähtänyt" ostamaan moista rekkulesta. Potkiskelin Ylijäämätuotteella sellaista, kun vain olis niin mukava niitellä kesantoja ja pientareita jollain lieriö/lautaskoneella. Hinattava Kuhnin niittomurskain olisi, mutta sillä ei vedellä ojan pientareita ja saisi se kesannonniittoon olla lieriökoneen lipares. Mutta osaako muut tehdä teräpalkin kuin Kuhn tai löytyy siltä kai lieriökonekin. Onko tuo Estrekään nyt niin herrajee?
- B414
Halvin paikka ostaa on sellainen firma ulkomailla (Tsekki) kuin Gufero.
Tässä linkki:
http://www.gufero.com/eshop-303040.html
Jos tilaat yhden niin hinta on reilut 13 euroa ja jos kymmenen niin vähän yli 6 euroa kipale. Omaan Nokkaan tuolta tilannut joskus.
Postikulut kuriiripalveluna jotain 50 euron luokkaa, mutta tuodaan kotiovelle. - Hihna
Suomessa palkin hihna alkaen noin 45 eur. Toinen ääripää "alkuperäis varaosana" 250 eur. Molemmilla niittää.
Kiilahihnan tarve on monella niin äkillinen, ettei siinä kerkiä odotella. Se myyjä kerää pisteet kotiin, jolla on varastossa. Siinä kohtaa on myöhäistä enää tilata mistään.- Anonyymi
jA Myyjän siivooja kerää nesteet talonmies esteet
lisään edelliseeni
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1612617Selänteiden kommentit
Se on kesä taas. On alkanut Selänteen rouvakin antamaan lausuntoja ja ohjeita meille. Ei voi olla totta. Yksi Selännekki2181736- 1831649
- 791311
Kirkon kuoronjohtajalle varoitus
Oulun hiippakunnan oratoriokuoro johtaja on saanut varoituksen. Lähettänyt seksuaalissävytteisiä viestejä naiskuorolais281065Nyt kun pride on ohi on siks
Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä (1. Moos. 19:1-13; 3. Moos. 18:22;297976Miljonääri-Miehensä palkalla elelijä-Sirpa Selänne kertoo: lapsemme eivät osoita mieltä!
Miksi osoittaisivatkaan kun saavat kaiken isin miljoonilla? Luontoakaan ei kannata suojella niin kovin kun isin autotal51961Muistatteko itsenne vuonna 1986?
Millainen olit, mitä haaveilit? Ovatko haaveet toteutuneet, jäänyt vajaaksi vai oletko jopa saanut enemmän mitä olisit t179870- 79853
- 65818