Nyt on aika hylätä perinteinen Pohjois-Karjalan dieetti, jossa on makkataa ohrapirtelön välissä pitkin päivää ja krapula jo heti aamusta. Kuituyhteydellä on nopea hakea ihan oikean kaura- tai ruispuuron keitto-ohjeet vaikkapa Pohjois-Savon Marttojen sivuilta ja laittaa sinne kattilaan edes kerran jotain muutakin kuin maltaita ja hiivaa. Sitten terveellisen aamuaterian päälle reipas lenkki ihan oikeissa Prisman verkkokaupasta tilatuissa urheiluasusteissa eikä tosiaankaan missään peräkankaan pururadalla vaan näyttävästi pääkadun jalkakäytävää pitkin Suunnon sykemittari ranteessa.
Eipä kuulkaa tarvitse aikamiespojan monena aamuna tällä tavoin toimia, kun jo on perässä juoksijoita. Kauniita, hoikkia ja jänteviä PK-seudun naisia, joilla talous ja koulutusasiat kunnossa ja vakituinen työpaikkakin. Mutta heillepä eivät mokkulatuhnut löysine perslihaksineen ja löllyvine kiljumahoineen kelpaakaan. Ei löydy R-kioskin Lotto- ja Raviveikkaus jonosta muuta kuin kaljaan hukkumassa olevia karaoketähtösiä, joita valaanpyytäjätkin pelkäävät ison kokonsa takia. Sellaista on elämä mokkula-näppylällä.
Valokuidusta kudotaan tulevaisuuden verkko ja sitä pitkin pääsee vaikka maailman ympäri. Paljon on netissä halpoja peruutuspaikkoja matkoille aurinkoisiin paikkoihin, mutta niitäpä eivät hitaat mokkula-maket ehdi varaamaan. Niinpä kauniin, hehkeän, kiltin ja älykkään pk-neitosen seuraksi aurinkorannalle makoilemaan ja suolaisessa vedessä kellumaan pääseekin Kuitu-Kalervo tai Valopiuha-Pertti.
Ajatelkaapas tätä, ihan vakavasti.
Itse olen vajaa 30 v ravintoterapeutti Itä-Suomen yliopistolta ja joka aamu pyöräilen terveellisesti Savilahteen entisen Kuopion Yliopiston toimitiloihin töihin, joista saan ihan mukavan toimeentulon. Rikkaaksi en voi itseäni sanoa muuta kuin mieleltäni. Mutta kauniiksi ovat muutamat miehet sanoneet ja esimieskin osti kukkia syntymäpäivänäni. Pohjois-Karjalan tyttönä en kuitenkaan ole sutkien savolaisten perään, vaan odotan reippaiden ja rehtien pohjois-karjalan miesten yhteydenottoja, valokuitua pitkin.
Eipä kuulkaa tarvitse aikamiespojan monena aamuna tällä tavoin toimia, kun jo on perässä juoksijoita. Kauniita, hoikkia ja jänteviä PK-seudun naisia, joilla talous ja koulutusasiat kunnossa ja vakituinen työpaikkakin. Mutta heillepä eivät mokkulatuhnut löysine perslihaksineen ja löllyvine kiljumahoineen kelpaakaan. Ei löydy R-kioskin Lotto- ja Raviveikkaus jonosta muuta kuin kaljaan hukkumassa olevia karaoketähtösiä, joita valaanpyytäjätkin pelkäävät ison kokonsa takia. Sellaista on elämä mokkula-näppylällä.
Valokuidusta kudotaan tulevaisuuden verkko ja sitä pitkin pääsee vaikka maailman ympäri. Paljon on netissä halpoja peruutuspaikkoja matkoille aurinkoisiin paikkoihin, mutta niitäpä eivät hitaat mokkula-maket ehdi varaamaan. Niinpä kauniin, hehkeän, kiltin ja älykkään pk-neitosen seuraksi aurinkorannalle makoilemaan ja suolaisessa vedessä kellumaan pääseekin Kuitu-Kalervo tai Valopiuha-Pertti.
Ajatelkaapas tätä, ihan vakavasti.
Itse olen vajaa 30 v ravintoterapeutti Itä-Suomen yliopistolta ja joka aamu pyöräilen terveellisesti Savilahteen entisen Kuopion Yliopiston toimitiloihin töihin, joista saan ihan mukavan toimeentulon. Rikkaaksi en voi itseäni sanoa muuta kuin mieleltäni. Mutta kauniiksi ovat muutamat miehet sanoneet ja esimieskin osti kukkia syntymäpäivänäni. Pohjois-Karjalan tyttönä en kuitenkaan ole sutkien savolaisten perään, vaan odotan reippaiden ja rehtien pohjois-karjalan miesten yhteydenottoja, valokuitua pitkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lanttukukko,voi,mustikkasoppa ja kokkelipiimä se on korpien kätköistä nostanut naiset ja miehet esim. urheilun merkeissä maailman kartalle vaikeina aikoina sodan jälkeen. Siitä ei ruoka ja vitamiinit enää parane ja ihmiset jaksoivat rakentaa Suomea,jota EU nyt romuttaa. Kannattaisi nämä perinneruuat ottaa näiden kaiken maailman terapeuttienkin uudelleen esille.