Moroo
Haluisin fetillä ohjata moottoria niin että moottori on jatkuvasti maissa ja positiivista jännitettä pätkitään.
Tarvitsenko nyt siis n-kanava fetin tähän kytkentään? Positiivisella jännitteellä pitää lopuksi ohjata mutta sen ajattelin kääntää NPN-transistorilla maadoittamalla fetin hilan.
Tämmöistä olen kaavaillut:
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/68156/IRF/IRF4905.html
Parempia saa ehdottaa, tarve on noin 100kpl
jännite riittää 30V, vastus pieneksi, virta suureksi ja hinta halvaksi :)
Haluisin fetillä ohjata moottoria niin että moottori on jatkuvasti maissa ja positiivista jännitettä pätkitään.
Tarvitsenko nyt siis n-kanava fetin tähän kytkentään? Positiivisella jännitteellä pitää lopuksi ohjata mutta sen ajattelin kääntää NPN-transistorilla maadoittamalla fetin hilan.
Tämmöistä olen kaavaillut:
http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/68156/IRF/IRF4905.html
Parempia saa ehdottaa, tarve on noin 100kpl
jännite riittää 30V, vastus pieneksi, virta suureksi ja hinta halvaksi :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Korjaus: ei N vaan P-kanava
Fettin source kytketään napaan ja ohjaus miinuksen suuntaan.
Pitää ottaa huomioon ettei ohjausjännite saa ylittää 20Vn jännitettä geitin ja sourcen välillä ( zener / vastus ).
Yleensä tuo tehdään kai H-sillalla, jossa siis molemmissa moottorin päissä on P- ja N-tyypin fetit. Mahdollistaa pyörintäsuunnan vaihdon. Myöskin hitaassa pyörimisessä on mahdollista käyttää isoa magnetoitumaa, jolloin vääntöä löytyy paremmin. Yhdellä fetillä se säätö on hankalammin toteutettavissa, koska kitka vastaa käytännössä moottorin hidastamisesta ja fetillä voidaan vaan antaa virtapulssi, joka pistää vauhtia masiinaan. Tästähän seuraa ongelmaa, kun vääntöä ei saada tarvittaessa vähennettyä kuorman vähentyessä.
Paljonko tarvitset tehoa, ts. aiotko käyttää valovirtaa vaiko 3-vaiheista ohjausta? Entä moottorin tyyppi, ihan DC-harja vaiko tehokkaampi? FETeillä taidetaan nykyään korvata tyristori ajoja jo aika isoillakin virroilla.
Kiitoksia vastauksista!
Luulin että S menee 0V ja kuorma D:lle. mutta näköjään kytketään kumminkin päin. Jos NPN-transistorissa laittaa kuorman emitterille niin kyseessä on käsittääkseni "emitteriseuraaja" -kytkentä. onko feteissä edes väliä onko kuorma sourcella vai drainilla?
Esimerkiksi tuolla sivulla: http://www.electronics-tutorials.ws/transistor/tran_7.html
Otsikko hieman ennen puoliväliä: An example of using the MOSFET as a switch
n-kanava fetti ja kuorma jännitteen ja drainin välissä, polttimon tilalle moottori ja ohjataan suoraan positiivisella jännitteellä, ei tarvi transistoria ohjausjännitteen kääntämiseksi. Onko tuo oikeaoppinen kytkentä?
Kyseessä on 12V maastoauton vinssin yleisvirtamoottori jota olen piristänyt käämimällä staattorin paksummalla langalla ja asentanut ostoskärryn kokoiseen rakennelmaan ihan vain harjoitusmielessä että arduinolla pääsen opettelemaan moottorin säätöä!
Ensimmäinen koe tehtiin tänään pelkällä auton pääkytkimellä käsiohjatulla pulssin leveydellä, tuli kiinteistön piha täyteen tummia rinkuloita ja 25mm2 johtimet lämpenivät tehokkaasti mukavasti! :)
Taidan tutustua h-siltakytkentään ennen kuin tilaan mitään fettejä, alkuperäinen jarrutus oli tarkoitus toteuttaa ajamalla virtaa väärinpäin staattorin läpi.
Jos laitat kuorman sourcelle, niin silloin tarvitset gatelle ohjausjännitteen, joka on suurempi, kuin Drain-jännite, jotta saat MOSfetin auki. Eli kytkentä on vastaava, kuin bipolaaritransistorin emitteriseuraaja.
Eli olisi parasta laittaa p-kanava fetti, source plussaan, kuorma drainille, ja nykiä hilaa maihin toisella transistorilla?
Pistä vielä diodi moottorin yli. Et saa muuten virtaa katkeamaan fetiltä PWM-ohjauksessa, vaan se moottori vaan käy.. ja jos yksi fetti ei riitä, niitä voi pistää mukavasti rinnan, kunhan vaan hoitaa gate-ohjauksesta tarpeeksi jykevän. Ihan sama, teetkö P- vaiko N- kanava fetillä: Ohjauksesta vaan tulee "invertoitu tai ei-invertoitu" ja fetti ja moottori vaihtaa toisella paikkaa verrattuna toiseen.