Ohituksissa panikoiva koira kaupungissa

tarkoitat tällä: "joten jatkuva kannoillaan kääntyminen on hankalaa, "?

Toivottavasti et sitä että pakenisit paluusuuntaan. Entäs kun sieltäkin tulee joku vastaan? Ja edellisestä käännöksestä taaksesi jäänyt tulee edelleen takananne? Minne sitten? Katolleko? Elämä on surkeaa jos ikuisesti suunnittelet pakenemista.

Ei sitä hihnaa tarvitse hermostuneena lyhyeksi kiristää. Pidät sen koko ajan kireällä kaupungissa kulkiessanne. Ja päästät vapaaksi vain sopivassa paikassa notta tekee tarpeensa. Ja takaisin vierelle. Kuljette yhdessä, rinta rinnan. Sinä pidät ilmeesi kuin toteemipaalulla ja käskytät tai ohjeistat koiraasi, riippuen kumpi menee perille.

Mutta, mieti myös sitä vaihtoehtoa soveltuuko koirasi lainkaan kaupungissa pidettäväksi. Kaikki yksilöt eivät. Harkitkaa siis muuttoa maalle jossa koiran ehkä parempi olla. Ellei muutto perheenä mahdollinen, silloin voisi olla rakkaudellista luovuttaa koira uuteen kotiin maaseudulle.

Pelkäävään koiraan pätee yleisohje, että rauhallisesti mennään vaan. Talutusote niin luja, ettei rimpuilut auta, mutta heti valmis myötäämään hihnasta kun koira seuraa kiltisti. Koiran pelkoa ei pidä vahvistaa myönteisellä huomiolla, ja oma mielentila pitää olla leppoisa. Jos olet kääntyillyt pois koiran reagoidessa, olet vahvistanut koiran mielentilaa. Oma stressaaminen pitää lopettaa, jos aiot ongelmasta päästä.

Et kerro koirasi ikää, sukupuolta, kokoluokkaa, etkä sitä, miten olet jo yrittänyt ongelmaa ratkaista.
Onko koira muissa tilanteissa pelokas?
Kauanko se on räyhännyt?
Oletko opettanut kontaktin koirallesi?

Pidä hihna lyhyellä mutta löyhällä... Pidä vaikka kahdella kädellä ja toisessa kädessä kunnolla käärittynä nyrkin ympärille ja kunnon ote ettei koira pääse irti jos jotain sattuu. toisella kädellä - sillä jolla talutat koiraa - vain ihan keveä ote hihnasta mutta tarvittaessa otat tiukalle jos koira alkaa säntäillä ja rimpuilla. Se on tärkeää että kuitenkin pyrit pitämään hihnan mahdollisimman löyhällä koko ajan... Mutta vaikka se on löyhällä ei sen tarvi olla pitkällä, vaan pyrit siihen että koira kävelee vieressäsi.

Ja ota yhteyttä ongelmakoirankouluttajaan. Jos kerrot mistäpäin olet, ehkä joku palstalainen tietää hyvän kouluttajan sieltä suunnalta...

Jos koiran hermorakenne on sitä luokkaa,että sen elämä on jatkuvaa säikkymistä niin ehdotan lopetusta.Ei ole oikein koiraa kohtaan,että sen pitää stressata koko ajan.Tai stten alat palkata sen nameilla tai lelulla,ennekoit tilanteet, muutat ulkoiluaikaa sellaiseksi,että on hiljaista ja otat yhteyttä johonkin kouluttajaan.

rukoilemme koiran terveyttä esivalta on Jumalalta ja Herra on siunauksensa .... mukaan ...... "Jumala auttaa myös eläimiä" ----------------------------->

Jos se ei meinaa purra vastaantulijoita, sanot vaan PUSKII

Sanoit, että koirasi reagoi pahasti erityisesti silloin, kun ihminen tulee liian lähelle. Sujuvatko ohitukset ok siis kun ihminen on tarpeeksi kaukana? Nyt vaan palkkaamaan kavereita, puolituttuja ja tuntemattomia koirankoulutusavuksi. Alussa kaverin kanssa ohituksia niin, että se tuttu on pirun kaukana ja koiran palkitseminen aina, kun osaa olla rauhassa. Pikkuhiljaa sitten sitä tuntematonta ihmistä lähemmäksi ja lähemmäksi.

Omalla koiralla oli joskus suhtautumisongelmia hiihtäjiin, skeittaajiin ja muihin kovalla vauhdilla ja kummallisilla varusteilla meneviin. Se meni sillä ohi, että menin istumaan koiruuden kanssa hiihtoladun viereen. Siinä sitten katsottiin ja haukuttiin kimeästi ja pelättiin hiihtäjää, joka hiihti ympyrää. Minä olin rauhassa ja vaan istuin enkä reagoinut koiruuden tekemisiin, koira sai pelätä ja riehua niinkuin parhaaksi näki. Lopulta se sitten rauhoittui, kun huomasi että hiihtäjä vaan jatkaa hiihtämistään eikä mitään tapahdu. Toimi myös bussien ja junien kanssa, istuttu asemilla syöden puruluuta, jippii. Autoilun kanssa sama. Mennään autoon, joka ei ole menossa mihinkään ja kun koira on rauhassa, saa jotain hyvää ja sit mennäänkin pois siitä ikävästä autosta eikä matkusteta mihinkään.

Saattais ehkä toimia sunkin koiran kohdalla? Kaveri kävelemään ohi, kun koira alkaa pelkäämään niin kaveri pysähtyiskin siihen viereen eli koira ei riuhtomalla saavuttais sitä, mitä haluaa (ihmisen menemistä kauemmaksi eli ohitusta). Sit vaan seisoskellaan niin kauan, että koiruus on rauhassa, juttelet kaverin kanssa niitä näitä ja kaveri antaa vaikka koiralle jonkun herkun. Jatketaan matkaa kun on rauhotuttu.

Hei!
tuossa tulikin muutama hyvä neuvo. Mutta viimeseen asti vältä tilanteita joissa joudut remmin kiristämään, koska se kiristää sekä koiran että sinun mielialaa. Jos näitä tilanteita tulee paljon ja niitä vaikea välttää, niin ennakoi reittejäsi ja käänny usein toiseen suuntaan silloin kun ns, vaaraa ei ole näkyvissäkään että koira oppii että käännöksiä tehdään muuten vaan. Koska nykytilanteessanne koira on oppinut että "vaaran" ilmestyessä saa palkinnon pelollensa ja käännytte poispäin pelon kohteesta!

Nyt pitäisi opettaa koiraa kohtaamaan pelkonsa ja pikkuhiljaa pääsemään niistä yli!

Minullakin on erittäin arka ja pelokas koira, kodinvaihtaja. Tai voisi sanoa että nyt 1-2vuoden treenamisen jälkeen koira on enään vain varovainen ja hiukan varautunut, joskus pelko saa vielä yliotteen, mutta enään vain harvoin!

Pitkäjänteisyyttä ja vauvannäköä se sinulta vaatii ja paljon!!!!!!

Nameja taskuun ja positiivistä ja iloista mielialaa mukaan joka lenkille. Jos sinulla ei ole tuttuja jotka voisivat sinua auttaa niinkuin edellä neuvotaan, niin:
Rohkeasti vain juttusille vaikka jokaisen vastaan tulijan kanssa.
Aloita vaikka näin: Olisko sulla hetki aikaa?
Kerrot että koirasi on tosi pelokas ja että yrität opettaa siitä pois. Varmasti ainakin osa jää edes hetkeksi juttelemaan, jolloin et kiinnitä huomiota koiraasi ennenkuin jollaintapaa rauhottuu, ja kun rauhottuu, kehut hyvin rauhallisesti!
Osa vastaantulijoista voi olla sen verran tietoutuneita että jopa menevät kyykkyyn ja kääntävät kyljen koiraasi kohti ja se auttaa koiraa. Vastaantulija voi myös antaa antamiasi herkkuja!

Toinen mitä voit tehdä niin kun pelotukset ovat menneet ohitsesi niin käännyt seuraamaan, niin koirasi saa nuuhkia toisia kauempaa ja takaapäin, jolloin se ei ole niin uhkaavaa! Muista kehua kun haistelee, ja varsinkin jos lähtee edellesi kulkemaan muiden perässä, koska koira on silloin positiivisesti kiinnostunut!

Ja tuo HASSUTERAPIA, se toimii. Vaatii sinulta vain hyvää pokkaa!
Jos pokka ei riitä ihastella asioita iloisesti rupatellen kun ihmisiä on lähellä, niin odottelet kun ketään ei näy, tai ihmiset menevät kauemmaksi.
Esim. Silittelet vieraita kilttejä koiria ja lässytät niille söpöjä ja kehut itseäsi että kun mammakin näin hienosti uskaltaa jne, varmasti koirasi kiinnostuu! jos hyökkäilee, niin pidät pannasta toisella kädellä kauempana. Ja pelottavia kiviä tms menet tervehtimään iloisesti, silität ja taputtelet kiviä, kehut niitä söpöiksi ja aivan kuin kivi olisi tehnyt jtn hyvää, kehut: hyvä kivi, hieno reipas kivi jne...
Jossain vaiheessa koirasi kiinnostuu niin että tulee varovasti lähemmäksi(älä vedä hihnasta, mutta et päästä koiraa kauemmaksi).Ja kun lähestyy pelottavaa kiveä tms niin kehut hiljaa ja rauhallisesti! Pikkuhiljaa koira rohkaistuu jos teet hassuterapiaa usein!

Heippa,
tässä muutama vinkki, jota olen omilla koirilla käyttänyt sekä ennalta ehkäisevästi, ettei nuori koira ala jännittämään että silloin jos joku koirista on alkanut joskus esim. päälle käyneen koiran vuosi jännittämään ohituksia.

- opeta koira kulkemaan kaupungissa löysällä remmillä vieressäsi, silloin et joudu kiristämään remmiä ja koira saa aina turvaa sinusta ohitustilanteissa. Koira ei myöskään ole yksin edellä kohtaamassa tilanteita, vaan kuljette yhdessä.

- ohita aina riittävän kaukaa vastaan tulija, jolloin koirasi ei ahdistu liian lyhyestä välimatkasta. Monelle epävarmalle koiralle toimii myös jos väistää reilusti pientareelle ja antaa toisen ohittaa teidät. Jos koira kykenee syömään stressaavassa tilanteessa voit palkata sitä maahan pois päin ohittavasta koirasta. Maasta namien etsintä toimii usein rauhoittavana.

- älä koskaan laita koiraa ohittamaan pelottavia asioita niin, että koira on sinun ja pelottavan asian (ihminen/koira) välissä. Kulje tien reunaa niin, että koira on penkereen puolella, jolloin pääset väistämään aina sinne suuntaan. Joskus jos tulee tosi kahjoja vastaan tulijoita olen väistänyt autotien toiselle puolen. Koirat oppivat nopeasti luottamaan, että reilu omistaja ei laita niitä ikinä ahtaisiin ohituksiin, joissa on riski saada vieras koira niskaan.

- ehdollista koira positiivisesti pelottaviin asioihin, eli kun kaukaa koira bongaa ihmisen/auton/koiran kehu/naksuta palkkaa erityisen hyvillä palkoilla. Aikanaan oma arka koira oppi tällä pois pelostaan eikä nykyään kiinnostu vastaantulijoista.

Kannattaa lisäksi opettaa koiralle paljon itsehillintää ja malttia, rauhallisesti käyttäytyvä koira pystyy suhtautumaan pelottaviin asioihin järkevämmin kuin jo valmiiksi kiihtyneessä tilassa oleva koira.

Haulikko tai nukutuspiikki toimii tehokkaasti myös säntäilyyn.

Ole itse se malliesimerkki..

Ei ihme että koira pelkää ihmisiä kun meidän poliittiset johtajammekin näyttävät muuttuvan päivä päivältä sotahulluimmaksi. Koira vaistoo sen että olemme pian helvetin esikartanossa.

Meillä on harjoiteltu rauhallisesti ohittamista siten, että aina kun joku tulee vastaan, koira istumaan ja saa namin ottaessaan katsekontaktin. Molemmat on sen verran ahneita, että aina keskittyvät vain muhun kun tietävät että mulla on nameja mukana. Jos koira ei huomaa namia niin vien sen nenän eteen ja kappas, vastaantulijaa ei ole sille enää olemassakaan. En tosin yhtään tiedä miten tuo toimisi pelokkaalla koiralla.

Kysy koirakouluttajalta ja työtä, työtä se teettää mutta pääset tavoitteeseesi jos vain jaksat olla kärsivällinen.
Asiantuntijalta vain apua kysy, älä täältä.
Jos et jaksa olla kärsivällinen niin ehkäpä joku muu lemmikki olisi parempi ja koirankin parempi muualla. Nopea päätös nyt vain.

Moi! Onko koirasi ollut sinulla pennusta asti vai onko myöhemmin tullut perheenjäseneksi? Miten vain, pidätkö häntä (joku nyt varmaan ulahtaa että pitäisi sanoa sitä?) pelkkänä kivana "näyttelyesineenä" vai rakastatko todella??? Koiralle pitää jutella ja pitää tasa-arvoisena kaverina, sillä, usko tai älä, ymmärtävät puhetta ja varsinkin rakkautta. Pussaa, pyrskytä, halaile ja näytä että RAKASTAT, jos todella tunnet niin. Miksi muuten sinulla on
koira?

Olen koko ikäni puuhastellut koirien kanssa. Kouluttanutkin muutamaa. Siksi ehdotankin että etsit rauhallisen paikan. Leiki ja syötä makupalojas sovi tuttavasi kanssa että hän kävelee ohitse, ehkä antaa makupalan. Vaikeus astetta lisätään koko ajan.Voit myös mennä paikkaan jossaon paljon ihmisiä istu rauhallisena kadulla meneviä ihmisiä koirasi kanssa. Rapsuttele syötä makupaloja. Kun koira rauhoittuu lähde pois . Toista tätä, vaikeusastetta lisäten. Esimerkiksi jalkapallokenttä, koulun piha ovat sopivia tälle harjoitukselle. monen toiston jälkeen voi olla mahdollista että voit kulkea ihmisten keskellä ilman että koirasi panikoi. Tämä on siis pitkäaikainen kärsivällisyyttä vaativa menetelmä. Kun onnistut saat sosiaalisen koiran ja tunteen että olet itse saanut sen aikaan.

No vttu käsket sitä rakkia. kato ettei se hauku. Minua ainakin vtuttelee koiran räksytys. Ihmisapina kun on ylentänyt eläimistä koiran..

Helppo juttu- kuinkas vanha koirasi onkaan...entäpä onko sinulla ennen ollut koiraa? Tuo kaikki vaikuttaa asioihin.Voit antaa koirasi minulle niin et ahistu ainakaan ja varmasti saan koirasi kulkemaan onnellisena rinnallani.Koska koirasi on arka niin palkitse aina kun joku asia menee edes sinnepäin ja kehu ja rohkaise.

Eipä se hihna voi muutenkaan olla pitkänä, muualla kuin autiomaassa. Koira täytyy pitää hyvässä ojennuksessa sivulla, ettei ole vaaraksi kellekkään/millekkään. Ja usein omistajan eli ihmisen omat tunnetilat vaikuttavat koiraan. Voi tapahtua myös projisointi, siirretään omat pelot koiraan.

luin jostakin jotta eläimistäkin huolehtii Jumala auttaa eläimiäkin.......... paljolti senkin varassa minäkin olen mailman sukupuoli elinten mailmassa - kiinnostaa oikein Hyvä Elämässä

mä itse olen opettanut koirani kulkemaan sivulla lyhyessä hihnassa kaiken aikaa. välillä päästän haistelemaan ja tekemään tarpeitaan. liian pitkä hihna mielestäni altistaa kaiken maailman säntäyksille ja houkutuksille. Ei tekisi varmaan pahaa mennä istuskelemaan koiran kanssa jonnekkin vilkkaaseen puistoon tai kaupungille missä on paljon ihmisiä ja liikennettä. siinä vaan istutte ja odotat että koira rauhoittuu kun itsekkin olet rauhallinen. ei mitään ylimääräisiä silityksiä yms. Toki voi nameilla tehdä jotain malttiharjoituksia myös. meillä ne on ainakin toimineet.
mutta stemppiä sinne. hyvä siitä tulee kunhan pidät omat hermot kurissa. :)

Vinkkinä, pistä multiin, se on mielenvikainen ja pahimmillaan käy jonkun lapsen kimppuun. Tai maksa 50000 euroa Cesar Milanille, se ku kuiskaa rakkisi korvaan niin se o kunnon koira het eikä melkein

http://vartiopaikka.blogspot.fi/2013/02/hohoo.html

Kannattaisi pyytää avuksi kokenut koirankouluttaja,joka kädestä pitäen neuvoisi ja opastaisi.Koirakoulujahan on ainakin isommilla paikkakunnilla.Täällä' kyllä vaikea auttaa.Missäpäin asut?

---

Minulla on koira joka oli todella säikky kun tuli meille. Häntä oli kaltoinkohdeltu ja myös aliravittu. 3 kuukautta meni, namipussi mukaan ja HUOM ***juuri ennen*** kuin tulee tilanne missä koira voisi säikähtää annat namin. Sitten pyydät jonkun kenellä on todella rauhallinen koira että tulee treffeille koirasi kanssa VAPAANA. älä missään nimessä laita koiraasi tutustumaan hihnassa, eikä kummankaan koiran kotona. Näin toimi meillä ja nyt on niin ihmis ja eläinrakas koira kun vaan olla voi :)

Totuta koira ympäristöön vaikka makupaloilla tai jollakin lelulla niin, että koira tuntee olonsa turvalliseksi.

Minun koirani aristi ennen vastaantulevia ihmisiä aivan kaikkialla mm. kadulla, pimeässä ja rappukäytävissä. Kaikissa hiemankin "yllättävissä" tilanteissa (ulkona nurkan takaa tulee ihminen) koira alkoi haukkumaan ja murisemaan.

Lisäksi koira pelkäsi asuntoon tulevia kavereitani joita hän ei ollut ennen nähnyt. Saattoi näissä tilanteissa jopa pissata alleen. Huomasin, että mikäli yrittää yksinkertaisesti vetää koiran pois tilanteesta ennenkuin se on edes alkanut, koira aistii että jotain on meneillään ja aloittaa räyhäämisen. Huomasin myös, että kun ei reagoi vastaantuleviin ihmisiin eikä panikoi siinä tiedossa, että koira tulee haukkumaan, hänkin alkoi pikkuhiljaa tottumaan tilanteisiin.

Lisäksi koiralle kannattaisi hankkia yksi '"luottoystävä" niin ihmisistä kuin koirasta. Luottoystävä on joku kuka aina leikkii koiran kanssa, mutta osaa kuitenkin olla sopivan jämäkkä ja asettaa rajat. Koirakaveriksi kannattaa etsiä rauhallinen samanhenkinen koira, jota oma koirasi ei koe uhkaksi vaan leikkikaveriksi.

Facebookissa sain juuri mainoksen sivusta missä voi etsiä koiralleen kavereita. Eipä siellä montaa ilmoitusta ollut, mutta ainakin itse lisäsin sinne ilmoituksen jossa etsin koiralleni juurikin kavereita!
Linkki sivulle http://www.koirakumppanit.fi