Heips,
Olen puntaroinut ajatusta, kun oppilas usein samaistuu opettajaansa ja usein jopa ihastuukin, niin tapahtuuko tätä päinvastoin? Puhun nyt siis saman sukupuolen edustajista (naisista). Tiedän tapauksen, jossa näin on käynyt ja naisten välille syntyi pidempikestoinen suhde. Mutta onko tämä yksi tapaus miljoonasta vai onko muilla tietoa/ kokemuksia aiheesta?
Itse olen reilut parikymppinen amk-opiskelija ja samastun usein joihinkin opettajiini, joka on pidemmän päälle henkisesti raskasta, mutta toisaalta taas pitää koulupäivät virkeinä. :)
Olen puntaroinut ajatusta, kun oppilas usein samaistuu opettajaansa ja usein jopa ihastuukin, niin tapahtuuko tätä päinvastoin? Puhun nyt siis saman sukupuolen edustajista (naisista). Tiedän tapauksen, jossa näin on käynyt ja naisten välille syntyi pidempikestoinen suhde. Mutta onko tämä yksi tapaus miljoonasta vai onko muilla tietoa/ kokemuksia aiheesta?
Itse olen reilut parikymppinen amk-opiskelija ja samastun usein joihinkin opettajiini, joka on pidemmän päälle henkisesti raskasta, mutta toisaalta taas pitää koulupäivät virkeinä. :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
En nyt tiedä, mitä tarkoitat samastumisella, vai puhutko ihastumisesta? Kyllä minulle on aikoinaan käynyt monestikin niin, ja vielä aikuisenakin ;) mutta mihinkään suhteeseen asti en ole koskaan ajautunut. Tuskinpa ovat edes tienneet tunteistani.
Samaistumisella tarkoitan ehkä lievempää versiota ihastumista. Yleensä yläasteikäiset 'samaistuvat' opettajiinsa, joka ei niinkään ole ihastumista fyysisesti, vaan jonkin sortin ulkoista ihannointia.
Humm.. hankalaa. :D
Samaistuminen on ihan eri asia kuin ihastuminen.
Minä kouluaikoinani rakastuin yhteen opettajaani, ja kun sen hänelle ilmaisin liian voimakkaasti, esim. kävin hänen luonaan USEIN,(hän oli oppilaanohjaaja) ei hän halunnut olla kanssani enää missään tekemisissä..=( Hän siis oli nainen myös. Traaginen nuoruus mulla..=)
..itse juuri taistelen tunteideni kanssa. Olen ihastunut hmm..no erääseen opettajaan. Tapaamme äärimmäisen harvoin, enkä tiedä hänestä paljoakaan. Tämä kaikki on niin tuskallista. Olisi niin parempi olla ihastumatta keneenkään, mutta minkäs teet?! Niin, ja puhun tosiaan ihastumisesta. Samastuminen on niin paljon lievempää. Tässä on jo vahvasti tunteet(tosin yksipuoliset) mukana.
olen siis parikymppinen yliopisto-opiskelija. Teinivuodet jo takanapäin, mutta nähtävästi epätoivoiset ihastumiset eivät lopu koskaan. :(
Minä ihastuin 18-vuotiaana korviani myöten erääseen naisopettajaani, joka näytti myös pitävän minusta. Ainakin hän silitteli hiuksiani, halaili ja kutsui kultasekseen, pikkuisekseen ja milloin miksikin...Edelleen olen ihastunut häneen, mutta hän sattuu olemaan naimisissa :(
Ihastuin joskus kahdeksannella luokalla tanssiopettajaani.. ja se ihastus kestikin sitten yli kaksi vuotta. En onneksi enää nää tätä ihmistä, se oli niin tuskallista;)
Ei se mihinkään johtanut, kun sillä oli mies ja lapsi ja kaikkea, olihan se mua 17 vuotta vanhempi. Mutta tämä tuskin oli samaistumista... Olisin niin halunnut suudella ja olla lähellä kyseistä ihmistä.