Ostin kalvopaisunta-astian. Tyyppikilvessä lukee esipaine 0.5 ja suurin salittu käyttöpaine 6bar. Mikä mahtaa olla kyseisessä astiassa suurin salittu esipaine? onko se juuri tuo 0.5 vai voinko lisätä esim 1 bar?
Paisunta-astia
seppostin
32216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kyselet tuollaisia typeryyksiä mitkä kuka tahansa tervcejärkinen tietää. Yleistietoa. On aika niukkaa
Haha. Jollekin otti noin koville omiin typeriin kysymyksiin vastailu, että täytyy joka ketjussa jauhaa "toisen" nimimerkillä shittiä.
Esipainetta voit laittaa huoletta 1bar, säiliö kestää 6 bar paineen, oli se sitten kummalla puolella tahansa.
Joku tuossa edellä käyttää samaa nimimerkkiä, mutta eiköhän kohta seuraa alapäätarinoita ja jotain fobioita toisten suuntautumisesta, eli samaa mitä 14v tarinoivat pussikaljaa juodessaan keskenään. Säälittävä reppana kun on.
Aloittajan kysymykseen.
Vain valmistaja tietää suurimman esipaineen. Usein jos esipainetta täytyy lisätä paljon kannattaa ennemmin miettiä jos paisarin voisi siirtää ylemmäksi.
Eiköhän kaikki paisarit tuon 1bar kuitenkin kestä.
Sivu ei aukea, mutta kerro, mitä löytyy.
http://www.teknocalor.fi/fi/iv-tuotteet/teknoweb/teknoweb
Kyllä voi lisätä mutta vain jos siihen on tarvetta, eli jos sinulla on verkostopaine 1 bar niin esipaineeksi ~0.8bar. Verkostopaine jos on kohdallaan niin sen mukaan sitten esipaine. Mutta varmuuden vuoksi ei kannata paisariin ilmaa lisätä, jos tehtaalla on laitettu 0.5bar typpeä niin ei sinne kannata happea huvikseen työntää, saat vain ilmaa verkostoosi ajan kanssa kun happi läpäisee kumikalvon.
Täytyyhän esipaine laittaa kohdilleen siitäkin huolimatta, että verkoston paine olisi kunnossa. Ei kai kukaan happea säiliöön laita?
Siinä paineilman mukana on happea.
Missä kohtaa väitin, ettei esipainetta tarvitse säätää kohdalleen, en missään.
Joo et missään, mutta esipainetta ei laiteta verkostonpaineen mukaan, kuten väitit.
Rautalangasta, jos sinulla on verkostopaine kohdallaan, niin esipaine ei ole siitä kaukana. Eli käytännössä se menee niin että esipaine ja verkostopaine on oltava tasapainossa.
Sitten jos aletaan viisastelemaan miten esipaine virallisesti määritetään, niin voidaan jauhaa verkoston tilavuudesta ja staattisesta paineesta ja laskea siitä arvon. Toki kovilla pakkasilla paine verkostossa nousee veden lämmetessä.
Rautalankasi taitaa olla ruosteessa. Esipaine voi olla vaikka nollissa tai yli verkostonpaineen ja silti verkostonpaine on kohdillaan.
esipaine ei ole pienempi kuin verkostopaine missään vaiheessa. se kuitenkin mitatataan niin, että säiliö on verkoston puolelta paineettomana ja esipaineeksi asetetaan verkoston staattinen paine eli korkeusero paisuntajohdosta ylimpään kohtaan ja siihen lisätää 0,2bar ja tämän jälkeen täytetään verkosto niin että alin paine on suurempi kuin esipaine.
Huomaa ettet ymmärrä asiasta läheskään niin paljon kuin kuvittelet ja teeskentelet.
En ole myöskään väittänyt että jos verkostopaine on kohdallaan on esipainekin välttämättä kohdallaan. Mutta jos esipaine on nollissa, niin ei se sinun verkostopaineesikaan kauan ole kohdallaan, kun joko ilmojen kylmetessä verkostosta poistuu varon kautta vettä, tai sitten lauhtuessa paineet tippuu itsestään. Myöskin jos esipaine on yli verkostopaineen, ei vedellä ole optimaalista tilaa käytettävissään silloin, kun ilmat lauhtuu.
Taitaa olla muutama ruuvi pudonnut päästäsi.
"esipaine ei ole pienempi kuin verkostopaine missään vaiheessa."
Miten päädyit tähän tulokseen?
Älä nyt rupea muuttelemaan sanojasi, kun kaikki voivat kuitenkin lukea mitä olet kirjoittanut. Ei kyllä toisaalta yllätä, kun lukee tuon alempaa löytyvän viestisi. Asiatonta paskaa..
En ole muuttanut mitään sanomisiani, painu muualle siitä provoilemaan.
"jos sinulla on verkostopaine kohdallaan, niin esipaine ei ole siitä kaukana."
"En ole myöskään väittänyt että jos verkostopaine on kohdallaan on esipainekin välttämättä kohdallaan"
Melkoinen poliitikko. Vieläkö asiattomuudet jatkuu, vai ymmärrätkö itse pysyä poissa?
Niin kauan jatkan kunnes olen korjannut SINUN VIRHEESI. Miksi et provoilija lainannut kuin tuon yhden lauseen? Jätit siitä olennaisen jatkon pois, korjataanpa taas virheesi joka johtui puutteellisesta älykkyysosamäärästäsi.
Koko tekstini kuuluu näin:
"En ole myöskään väittänyt että jos verkostopaine on kohdallaan on esipainekin välttämättä kohdallaan. Mutta jos esipaine on nollissa, niin ei se sinun verkostopaineesikaan kauan ole kohdallaan, kun joko ilmojen kylmetessä verkostosta poistuu varon kautta vettä, tai sitten lauhtuessa paineet tippuu itsestään. Myöskin jos esipaine on yli verkostopaineen, ei vedellä ole optimaalista tilaa käytettävissään silloin, kun ilmat lauhtuu."
Et vaan näköjään tajua ilman että kaikki selitetään vähintään kahteen kertaan.
Niukkaa on kun on rautalangatkin ruosteessa
Tuo luki jälkimmäisessä viestissä, kun rupesit selittelemään.
Keskenkasvuisella teinillä otti noin koville, että pitää edelleen käyttää toisen nimerkkkiä.
Kun et tajua asioita, niin et vain tajua. Ehkä kannattaisi syyyttää vahempiasi, jotka ovat tiputtaneet sinut pienenä pari kertaa liikaa.
Olet vain säälittävä.
Esipaine asetaan korkeuden mukaan. 0.5 bar paine riittää n. 5m korkeuteen. Esim. puulämmityksessä verkoston paine vaihtelee 0.3-1bar välillä veden lämmön mukaan. 0.5 on yleisesti käytetty esipaine ok taloissa. Turha sitä on lähteä nostelemaan huvikseen, ei auta mihinkään mitään. Sitten jos viimeinen patteri tai lattia on yli 5m korkeudessa niin se on eria asia. Millään paineiden tasapainolla ei ole mitään merkitystä.
"Millään paineiden tasapainolla ei ole mitään merkitystä."
Kyllä on, kun haetaan optimaalista tilannetta vedelle laajentua/supistua, laitoksen keskilämpötila huomioiden. Korostan vielä että veden paine vaihtelee lämpötilan mukaan, eli paineet ei siis AINA olekaan "tasapainossa", kuten aiemmin jo mainitsin.
No kerro missä lämmössä on se tasapaino kohta esim. puulämmityksessä?
Laitoksen keskilämpötilassa, joka tietenkin on tapauskohtainen.
Paineiden tasapaino... Huh huh mitä tekstiä.
Ota kynä käteen ja piirrä ympyrä jos osaat ja siihen poikkiviiva ja mieti sen jälkeen onko ihan sama missä kohtaa tämä viiva sijaitsee kun haetaan optimaalista tilannetta, eikä vähän sinnepäin kuten silloin kun isäs sinua teki.
Tuollaiset idiootit tunkee nollatason kommenttejaan tänne, minkä takia? Huh huh mitä tekstiä.
Seo niin niukkaa
Käsi ylös niillä joilla on toimiva lattialämmitys. :D :D :D :D
Minun varaaja tyhjenee pakkasilla vrk, joten tasapainossa ei sitten kauaa olla vrk. Mutta hyvin on talvella lämmitys toiminut ilman paineiden tasapainoakin.
Kesällä kun lämmitän vain käyttövettä niin epätasapaino kestääkin sitten tosi kauan. Mutta hyvin lämminvesi on riittänyt.
Kerro vielä mitä haittaa on epätasapainosta ja mitä hyötyä tasapainosta?
Nyt kannattaisi varmaan piirtää se ympyrä, jotta saat selville optimaalisen ja tasapainoisen esipaineen.
Niin kerro nyt ne hyödyt ja haitat?
Ei ole