Kalevassa olevassa arvioinnissa kriitikko kysyy: "Ongelmaksi muodostuu pieni aineisto. - - Tätä kyselylomaketta ei esitellä, vaikka haastateltavien vastauksista voi päätellä kysymysten muotoilun. Myöskään sitä, mistä tekijät ovat haastateltavat löytäneet, ei kerrota. Vaikka kyseessä on - -, ei niinkään tieteelliseksi tarkoitettu objektiivinen tutkimus, kyselylomakkeen puuttuminen ja haastateltavien mysteeri jää vaivaamaan. - - Tarkoituksensa mukaisesti teos käsittelee suurperhettä negatiivisiin vaikutuksiin keskittyen. Mikäli otanta olisi ollut suurempi, joukkoon olisi mahtunut myös positiivisempia kertomuksia."
Niinpä niin. Kriitikko on osunut kerralla asian ytimeen. Vuokon ja kumppaneiden motiivit ovat selvät. Jos aineistoksi otetaan 30 suomi24- tai kotimaa24-palstan lukijaa, jotka itse ottavat yhteyttä "tutkijoihin", on selvää, että otos on vinoutunut.
Vanhemmuus ja väsymys ja väkivalta ym. ovat asioita joista saa ja pitääkin keskustella, eikä hankalia asioita saa lakaista maton alle. Ongelmia ei pidä vähätellä, mutta toisaalta niitä ei kyllä tarvitsisi liioitellakaan. Valitettavasti nämä lehtijutut ja "tutkimukset" antavat pohjaa hyvin karkeille yleistyksille.
Niinpä niin. Kriitikko on osunut kerralla asian ytimeen. Vuokon ja kumppaneiden motiivit ovat selvät. Jos aineistoksi otetaan 30 suomi24- tai kotimaa24-palstan lukijaa, jotka itse ottavat yhteyttä "tutkijoihin", on selvää, että otos on vinoutunut.
Vanhemmuus ja väsymys ja väkivalta ym. ovat asioita joista saa ja pitääkin keskustella, eikä hankalia asioita saa lakaista maton alle. Ongelmia ei pidä vähätellä, mutta toisaalta niitä ei kyllä tarvitsisi liioitellakaan. Valitettavasti nämä lehtijutut ja "tutkimukset" antavat pohjaa hyvin karkeille yleistyksille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Täytyy muistaa, että suuri osa lestadiolaisista perheistä on tyytyväisiä ja tasapainoisia ja pitävät uskoaan elämänsä kalleimpana asiana. Moni on kasvanut itse suurperheessä ja heille se elämänmuoto on valtava rikkaus. Sitä puolta ei saa ohittaa ja väheksyä."
Näin sanoo Aila Ruoho Kotimaa24-palstalla. Olen muuten samaa mieltä, mutta sanat "suuri osa" kirjoittaisin kyllä "suuriN osa". Pieni mutta merkittävä ero.
Jo kirjan nimi pilkkaa uskovaisia ja mautonta on myös muuttaa kaikkeuden Lähde Rakkaus *raskaudeksi*
Törkeää pilkkaa ja vainoa. Ja kaikki tämä syystä että IHMISEN järki masentaa ihmisiä ja kun myös uskovaisia on masentunut ja väsynyt niin siitä syytetään liikettä joka päin vastoin vähentää masennusta.
Milloin yhteiskunta herää ja nämä vaiheeseen jääneet aivopestyt mielenterveys potilaat viedään suljetulle osastolle ja vahvalle lääkitykselle KIUSAAMASTA KUNNIALLISIA IHMISIÄ???
Olen samaa mieltä siitä, että teoksen nimi on aika mauton ja sen voi kokea jopa loukkaavaksi.
Synnyttäminen ei ole vanhurskauden ehto.
Jeesus sanoo:
Matt. 7:21
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. [Luuk. 6:46, Luuk. 13:25-27 : Hoos. 8:2; Matt. 25:11
Tämä taivaan tahto selkeimmin rakkauden käskyssä.
Mark. 12:33
Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit." [Ps. 40:7]
Ja lisäksi tämä omin teoin taivaaseen pyrkiminen on turhaksi julistettu.
Room. 9:16
Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. [Ef. 2:8,9]
Jokainen tositarina on jonkun kokemus, koko kirja antaa varmasti omanlaisensa kuvan lestadiolaisuudesta, eikä sitä pidä sillä lailla yleistää.
Sensijaan jokaisen ihmisen kohdalta ratkaisevaa on jokaisena alkavana päivänä, onko se mitä tänään ratkaisen kokonaisuutena viemässä Jumalan tahdon suuntaan meidän elämäämme. Sellainen synnyttäminen, joka tehdään epätoivossa niin, että toivotaan lapsen kuolemaa kohtuun. Että Jumala armahtaisi kuolemalla.
"Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa."
Tämä on Roomalaiskirjeen luvusta jossa puhutaan Jumalan ennaltatietämyksestä ja valinnasta. Tämän alle luterilainen usko asettuu. Jumalan ennaltatietämys pitää sisälllään sen että yhtäkään ihmistä ei jää syntymättä. Ratkaisevaa on se onko ihminen nöyrä Jumalansa edessä, se on paljon paljon vaikeampi asia kuin "pakkosynnytysoppi". Sisältääkö se sen, että Jumalalle voi tunnustaa, että minä en selviä tästä, ja silti luottaa tähän edellä olevaan lauseeseen. Ratkaisevaa ei ole se että kaiken ehtii ison perheen äitinä, että selviää tehtyinä tekoina raskauksista ja synnytyksistä, vaan se että Jumala armahtaa. Ihmisellä on lupa rakastaa lapsiaan todella ajan kanssa.
Kirjan nimeä minäkin pidän halpahintaisena kalasteluna.
Niin paljon enemmän on kuitenkin se sisältö mikä on
Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13
Kieltämättä, kirjan nimi ei ole oikein osuva.