Odotan kärsivällisesti, kai.

Oot nakellu katseita ja hymyjä sitten ne loppu, päätimpä itse jatkaa niitä ja hups, niitä satelee taas. Siis katseita. Sinä yhtenä keväänä vaikutit oikeasti kiinnostuneelta, ja vähän sitä seuraavana syksynäkin. Talvena vähän laimeni. Ilmoiti, että sulla on jotain "säätöä" tai joku "kiikarissa". Mietin vaan, että onkohan enää.
Vai onkohan ne katseet vaan sattumaa. Kun katson sun suuntaan niin löydän sun silmät joka kerta. Onko se vaan sun tapa katsoa kaikkia silmiin. Haluaisin jotain oikeaa kontaktia eikä vaan katseita ja arvailuja. Mutta mistä sitä enää alottaa. Ollaan oltu samassa talossa jo 2 vuotta ja tuntuu tyhmältä alkaa tutustua nyt. Ehkä me jatketaan samaan suuntaan. Jos ei, niin ei kai sen ollut tarkotuskaan tapahtua. Joka tapauksessa koitan tässä päivien saatossa kerätä kärsivällisyyttä.
Tuntuu vaan oudolta, kun vaikutat niin kireältä tai jurolta aina kun oot mun lähellä. Ne on nää attribuutio erheet ja virheet, mutta silti tuntuu, että oot semmonen mun takia.
4379
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Mitäs jos itse tekisit asian edistämiseksi jotain?

Äänestä
  • Luotan deterministiseen näkökulmaani asiaan. (Tuskin oot tää mies kenestä puhun.) Molemmat ollaan uskovaisia. Uskon, että Jumala johdattaa joko tekemään aloitteen tai odottamaan, riippuen Jumalan suunitelmista. Ei-uskovaisen näkökulmasta hullua, tottakai, mutta sinä voisit sanoa sitä vaikka intuitioksi. Tämä on mun vakaumus ja asennoituminen tilanteeseen.
    Huomaa vielä, että mun "intuitio" voi myös käskeä tekemään aloitteen, mutta se ei sano sitä tällä hetkellä. Ja palaamme takaisin otsikkoon. Odotan kärsivällisesti, kai.

    Äänestä

Katseet on katseita mutta teot on tekoja.

Äänestä
  • Naseva oivallus

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


n>m kirjoitti:

Oot nakellu katseita ja hymyjä sitten ne loppu, päätimpä itse jatkaa niitä ja hups, niitä satelee taas. Siis katseita. Sinä yhtenä keväänä vaikutit oikeasti kiinnostuneelta, ja vähän sitä seuraavana syksynäkin. Talvena vähän laimeni. Ilmoiti, että sulla on jotain "säätöä" tai joku "kiikarissa". Mietin vaan, että onkohan enää.
Vai onkohan ne katseet vaan sattumaa. Kun katson sun suuntaan niin löydän sun silmät joka kerta. Onko se vaan sun tapa katsoa kaikkia silmiin. Haluaisin jotain oikeaa kontaktia eikä vaan katseita ja arvailuja. Mutta mistä sitä enää alottaa. Ollaan oltu samassa talossa jo 2 vuotta ja tuntuu tyhmältä alkaa tutustua nyt. Ehkä me jatketaan samaan suuntaan. Jos ei, niin ei kai sen ollut tarkotuskaan tapahtua. Joka tapauksessa koitan tässä päivien saatossa kerätä kärsivällisyyttä.
Tuntuu vaan oudolta, kun vaikutat niin kireältä tai jurolta aina kun oot mun lähellä. Ne on nää attribuutio erheet ja virheet, mutta silti tuntuu, että oot semmonen mun takia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu