Pistorasian pistokereijistä käy ilmavirtaus. sähköputkitusta pitkinhän ilma pääsee liikkumaan, mutta mihin viittaa kädellä tuntuva virtaus?
Pistorasioista käy ilmavirtaus
sähmä
145460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lähinnä siitä lienee kysymys.
Varsinkin jos putket on vedetty höyrysulun kylmälle puolelle. Kädellä tuntuva virtaus viittaisi korkeisiin lämpötilaeroihin sisäilman ja putkituksen sisältävän rakenteen kanssa. Voihan siellä suojaputkessa tietysti joku reikä tai halkeamakin olla, josta ulkoilma pääsee puhaltelemaan.
Olen vain oman taloni asiantuntija, joten suhtaudu varauksella näihin kommentteihin.
Voi olla että rasian kohdalta on hörysulku rikki ja siitä imetään ilmaa sisälle. Voi myös olla että höyrysulku on jostain muulta rikki, saumat teippaamatta ja huonosti kiinni nurkista ja läpi pääsevä ilma tulee levyn takaa ja kulkee rasian reijästä huoneeseen.
Jos ilma mahtuu liikkumaan levyn takana, niin jotain ilmavirtausta voi kulkea rasian reijästä, vaikka höyrysuku onkin ehyt, eli huoneilmaa kiertää reikien läpi. Itse huomasin että korotetun vinon sisäkaton levyjen reijistä kulkee jonkin verran ilmaa, eli huone ilmaa menee levyn taakse ja siellä jäähdyttyään se menee toisesta reijäsä pois.
Eräitten mielestä höyrysulku on vain rakennusmiesten kiusaksi keksitty. Sille tietenkin tehdänkaikenlaisia temppuja. Kuten ristiviiltoja välineenä viidakkoveitsi vähintään. Rasian kohdalla huolellinen väkästelijä pyöräyttää rasian sisäpuolta pitkin pyöreän läpyskän pois tapettiveitsellä höyrysulusta. Ja painaa höyrysulusta sitten rasian esiin. Siinä se on tiiviinä kuin...? Ei tuule sisään ei.
Entä moniosaisten rasioitten kohdalla? Aivan sama juttu. Jokaisen rasian sisältä pyöräytetään läpyskä pois ja sentin kannas mikä jää annetaan olla siinä. Se sopii olemaan ja oikea höyrysulkumuovi on niin sitkeää, että se ei katkea siitä.
Mutta ihmettelen sitä ettei rasioitten kohdalle ole vieläkään höyrynsulkukippoa, -kuppia, -muovikoloa saatika jotain muuta lerpaketta, joka voitaisiin teipata rasian kohdalle sen taakse.
laitetaan seinissä normaalisti 42...50mm sisäpuolisen eristyksen taakse, jolloin kojerasiat on perin helppo naulata koolaukseen höyrynsulkua rikkomatta. Yläpohjassa vastaavasti villanpidätyslaudan ja kattoverhouksen yhteispaksuus on riittävä (matalan) jakorasian asennukseen höyrynsulkua rikkomatta.
on juuri tässä.
Eli rikkonaisessa tai rikkonaisissa höyrynuluissa.
Jos vedellä on "notkeat niskat", niin ilmalla vasta onkin.
No ei varmasti normaalisti. Kastellilla on oma riskirakenne, jota jotkut kopioivat. Riskirakenne siksi, että vesi valuu aika ajoin Kastellin rakenteessa. Normaalisti höyrysulku on aivan levytyksen takana.
nykyisillä rakenteilla voidaan höyrynsulku asentaa 40...50mm sisäpuolisen eristeen taakse, edellyttäen luonnollisesti riittävää lämpöeristystä ja kylmäsiltojen hallintaa ulkopuolisessa rakenteessa. Voimaansaatetut rakenteiden k-arvovaatimukset antavat tähän hyvät lähtökohdat. Vrt. esim. Parocin mallirakenteet.
Toki saneerauskohteissa ja jollain 100mm ulkopuolisella eristyspaksuudella on höyrynsulku asennettava sisäverhouksen alle.
Väitteet mainitsemasi talotoimittajan seinärakenteen kosteusongelmista ovat lähinnä tietämämättömyydestä johtuvaa tai tietoista mustamaalaamista. Tietysti mikäli 30 asteen pakkasilla ilmanvaihto kokonaan pysäytetään tai jossain suljetussa huonetilassa paahdetaan ilmankostutinta täysillä siten, että huoneilman kosteus lähentelee 70% on kondenssivaara ilmeinen mainitulla rakenteella.
Raportoidut kondenssiongelmat kohdistuvat lähinnä tilanteisiin, joissa rakentaja on asentanut höyrynsulun ja sisäverhouksen ennen varsinaista lämmöneristystä ja tuulensuojaa. Rakentamisaikainen kosteus esim. lattiavaluista on näissä tapauksissa kondensoinut höyrynsulkuun syksyllä/alkutalvesta ja aiheuttanut ksteusongelmia. Saattoi olla mainitun valmistajan pakettikin kyseessä.
Normaalirakenne on höyrynsulku levytyksen alle. Jos normaalina pidetään sitä mitä käytetään eniten. Kastellirakennetta käytetään ehkä 5%.
semantiikkaa tuo tarttumisesi yksittäiseen normaaliin.
Mainitsemasi 'kastelli' -rakenne on alunperin esitetty RT-10820:ssa. Rakenteen osuus pientalojen uustuotannossa on luokkaa 15...20%.
Olisko sulla pelkkä koneellinen poisto ilman korvausventtiileitä ajalta ennen -90.
Jostain reiästähän sen korvausilman on tultava sisään. Villi arvaus vaan.
Talossa on kyllä koneellinen tulo ja poisto lämmöntalteenotolla, mutta venttiilit on säädetty vahvasti alipaineeseen. Eli poistot on auki ja tulot lähes kiinni. Makuuhuoneessa ei ikkunoita ole avattu eli tuloilmaa tulee ja märät-tilat kuivuvat nopeasti eikä haise. Tällainen on meidän säätö.
Tosin tuo vahva alipaineisuus voi olla jonkinmoinen vastaus. Tulisiko ilma sähköputkitusta pitkin jostain sähkökaapilta (ja näin ollen tuulikaapin oven raosta)
meillä sama tilanne yhdessä säkörasiassa (sähkökaapin kanssa sama seinä). meilläpoistoilmapumppu, ja venttiilit seinissä. vaiva poistui, kun huomattiin, että ilmastointi oli väärin säädetty (liika alipaine)
Meilläkin syynä oli huolimaton sähköputken läpivienti laatasta elementtiin. Homma horjaantui uretaanivaahdolla. Johan loppui veto.
Muutenkin suosittelen että tarkastat sähkömiehen jäljilta kaikki höyrynsulut. Meillä ainakin asentaja puhkoi sulkua reilulla marginaalilla, eikä teippaillut jälkiään.