Hei!
Opiskelen luokanopettajaksi ja opinnoissani teen työtä, johon tarvisin vasta- tai muutama vuosi sitten valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden luokanopettajien tuntemuksia ja mietteitä työnsä alkamisesta.
Toivon saavani asianmukaisia vastauksia henkilöiltä, joilla on kokemusta ja jotka oikeati tietävät kyseisestä asista.
- Mitä haasteita/vaikeuksia koit opettajanurasi alussa?
-Mihin seikkoihin oli erityisesti keskityttävä?
-Ja miten kaikesta kuitenkin selvittiin?
-Mitä neuvoja ja rohkaisua antaisit tulevalle opettajalle ensimmäistä työvuotta ajatellen?
Kiitos vastauksista :)
Opiskelen luokanopettajaksi ja opinnoissani teen työtä, johon tarvisin vasta- tai muutama vuosi sitten valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden luokanopettajien tuntemuksia ja mietteitä työnsä alkamisesta.
Toivon saavani asianmukaisia vastauksia henkilöiltä, joilla on kokemusta ja jotka oikeati tietävät kyseisestä asista.
- Mitä haasteita/vaikeuksia koit opettajanurasi alussa?
-Mihin seikkoihin oli erityisesti keskityttävä?
-Ja miten kaikesta kuitenkin selvittiin?
-Mitä neuvoja ja rohkaisua antaisit tulevalle opettajalle ensimmäistä työvuotta ajatellen?
Kiitos vastauksista :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Huomionarvoista on se tosiasia, että luokanopettajan koulutus on myös kasvatustieteen maisterin tutkinto, jota itsekin lähdin oppilaitoksestani hakemaan - en niinkään luokanopettajan tutkintoa, vaikka sekin ihan mukava "kaupanpäällinen" on pahojen päivien varalle. Ongelmia, joita tieteelliselle uralle suuntautuva luokanopettaja-KM kohtaa on ainakin:
- tutkinto ei ole tieteellisesti riittävän suuntautunut kasvatustieteeseen, vaan opinnoissa painotetaan turhan paljon käytännön taitoja
- yliopiston rakenne jää epäselväksi, kun okl on laitoksena koulumainen
- jatko-opintomahdollisuuksista ei tiedoteta erityisen selkeästi, vaikka toisaalla luokanopettajan tutkintoa mainostetaan nimenomaan ylempänä tiedekorkeakoulututkintona ja jatkajia olisi
- perustutkinto-opiskelussa ei painoteta riittävästi tieteellisen ajattelun merkitystä ylempään korkeakoulututkintoon tähdättäessä, vaan useimpien luokanopettajien gradu on pitkälti muusta irrallinen kokonaisuus
Näistä ongelmista selvisi selvittämällä. Ei toki palvele opintoidesi työtä, mutta kunhan pauhasin. :)
Tätä lähinnä tarkoitin, kun pyysin asianmukaisia vastauksia.
Mutta ihan hyvä jos sait taakkaasi keveämmäksi.. :)
Niin no. Olen suhteellisen vastavalmistunut luokanopettaja ja siirtynyt kunnolla työelämään pätkittäin viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana. :) Tarkoituksenakaan ei erityisemmin ole ollut puuhata opettajan hommia kehdosta hautaan, mutta ehkä joskus, jos "pakko" on.
Taakka ei paina, työt joskus.
Ihan vinkiksi vaan jatkon varalle, että vittuilemalla vastaajille ei välttämättä saa kaikista tieteellisimpiä tuloksia... Ainakaan tämmösessä foorumissa, jossa noi kuittaukset jää näkyville.
Moi!
Kysyit eka työvuosien haasteista. Itse opettaminen on haaste sinänsä, miten saada lapsi oppimaan.Vaikeudet ovat lähinnä suuret luokkakoot ja erilaiset oppijat. Keskity vain siihen opettamiseen. Ja jos materiaalia on liikaa ,pelkistä. Älä yritä olla kaikkensa antava ikuinen tietolaari, vaan keskity olennaiseen. Ja tärkeää on, että jaksat itse. Lepää hyvin ja suo itsellesi omaa aikaa. Työnantaja kyllä keksii koko ajan lisätehtäviä ja yhteiskunta huutaa opttajia apuun. Mutta muista sinun tehtäväsi on se opettaminen. Suhteet esimiehiin ja vanhempiin kannattaa pitää kunnossa. Ja jos tulee vaikeita tilanteita, ota yhteyttä kolleegoihin tai vaikeimmassa tapauuksess ammattiliiton pääluottamusmieheen. Työ opetusalalla on antoisaa joskus jopa rankkaakin. Mutta missäpä työssä ei olisi. Ja lapset ovat mahtavia!!! T. Ope for ever
Kiva, että löytyy myös opettajia, jotka eivät ole lopettaneet/lopettamassa opettamista...
Kannustaa meitä tulevia opettajia :)