että isä ja äiti ovat antaneet lainaa (molemmat ovat lainan antajia) tyttärelleen ja hänen miehelleen.Isä kuolee. Miten käy velan, eli lähinnä miten velan lyhentäminen jatkossa tapahtuu?
Velan määrä esimerkiksi. 10 000e jonka isä ja äiti lainasivat tyttärelleen hänen miehelleen.
Kiitos vastauksista.
Velan määrä esimerkiksi. 10 000e jonka isä ja äiti lainasivat tyttärelleen hänen miehelleen.
Kiitos vastauksista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tytär perii velan, joten tytär mies maksaa 5 000 euroa edelleen äidille eli lyhennykset ja velat puolittuvat. Mies lyhentää 2 500 euroa puolisolleen. Tytär maksaa perintöveron 2 500 eurosta.
Itseasiassa ihan tarkasti ottaen juttu ei mene noin. Tytär toki perii kokonaan isänsä (ilmeisesti) ainoana lapsena. Tällöin sinänsä velkakin periytyy eli tytär on velkaa periaatteessa itsellensä. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen vaan niinkauan kuin ositusta ei ole tehty äidin ja isän välillä isän osuus velasta pitää maksaa isän jakamattomaan kuolinpesään. Sitten kun ositus tehdään niin kuolinpesä samalla lakkaa olemasta (kun on vain yksi perijä niin perintöä ei erikseen tarvitse jakaa) niin edellisen kirjoittajan esittämä menetelmä toimii.
Toisaalta jos kuolinpesälle ei velkaa maksa niin ei se pesä vois sitä tyttäreltä karhutakaan mitenkään ;-)
>>Tytär perii velan, joten tytär mies maksaa 5000 euroa edelleen äidille >>
Sikäli asia on näin. Tytär saa perintöosuuteensa kuolinpesäään kuuluvan saatavan (eli tyttären kannalta velan). Saatavan voidaan ajatella jakautuvan velanantajien kesken tasan, joten kuolinpesän saatava on siis 5000 euroa. Lesken saatava on myös 5 000 euroa.
Tämä kuolinpesän saatava lisää jäämistövarallisuutta 5 000 eurolla ja sen mukaan perintöverokin lasketaan (ei siis 2500).
>>Mies lyhentää 2 500 euroa puolisolleen.>>
Näin voidaan tehdä. Mies voi ottaa myös vastatakseen kokonaan äidille maksettavasta osuudesta velkaa 5 000 euroa. Näin molempien puolisoiden ei enää tarvitse pyöritellä rahaa eri suuntiin. Tyttären osuus on siis tavallaan tullut suoritetuksi kuolinpesän saatavan perimisen myötä ja loput hoitaa mies.
Olen ainoa lapsi.
Isäni kuoli ja perukirja on tehty syyskuussa.
Olen isäni ainoa lapsi.
Äidilläni ja isälläni oli yhteinen asunto.
Äitini käytti tasinkoprivilegiään, joten kuvio on mielestäni selvä, eli tasinkoa ei ole tulossa.
Eikö osittaisen ositus ja perinnönjakokirjan tekeminen ole selvin ratkaisu (rahat ja arvopaperit), koska asunto jää jakamatta vai kannattaisiko asunto jakaa jo nyt puoliksi minun ja äitini välillä, jolloin ositus/jako saataisiin hoidettua loppuun?
Ilmeisesti perunkirjoituksessa leski on osoittautunut varakkaammaksi ja kun hän käyttää tasinkoprivilegiota niin se käytännössä tarkoittaa että ositus on tehty. Silloin nähdäkseni kuolinpesä lakkaa kun olet ainoa perillinen ja puolet velkasummasta lakkaa (kun et voi olla velkaa itsellesi)
Omistussuhteet ovat siis selviä ja erillistä ositusta ja perinnönjakoa ei tarvita. Eri asia on se milloin ihan reaalisesti jatte omaisuuden konkonaan toisillenne. Nythän kyseessä on yhteisomistustilanne niitten asioiden kohdalla jotka äitisi ja isäsi omistivat yhdessä. Sinä olet vaan omistajana isäsi paikalla. Jos et itse näe tarvetta asunnon ja muun omaisuuden reaaliseen jakamiseen niin voitte jatkaa tuota yhteisomistusta, muistathan toki että kaikki yksinomaan isällesi kuulunut omaisuus kuuluu nyt yksin sinulle ja voit päättää siitä osasta omaisuutta ihan vapaasti
Näinhän asia tietenkin onkin (kun maalaisjärjellä ajattelee) mutta vastausta asiaan ei niin vain löytynyt alan kirjallisuudesta.
Nöyrimmät kiitokset asiantuntevasta vastauksesta.
Jos laaditte osittaisen jakokirjan niin periaateessa samalla vaivalla tulisi laadittua täydellinenkin jakokirja. Tästä olisi se etu, että kuolinpesä lakkaisi olemasta ja sinun ei tarvitsisi tehdä kuolinpesän veroilmoitusta.
Maanmittarilta jäi ehkä huomaamatta kinkkinen dilemma, mikä tilanteeseen sisältyy.
>>Äitini käytti tasinkoprivilegiään, joten kuvio on mielestäni selvä, eli tasinkoa ei ole tulossa.>>
Dilemma syntyy tästä tasinkoprivilegin merkityksestä. Äitisi ei tarvitse maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perilliselle eli sinulle. Jos hän on ollut huomattavan varakas suhteessa isääsi, tästä seuraa, että suurin osa vanhempienne yhteisestä "potista" jää äitisi omistukseen, jos teette osituksen. (Perinnönjakoa ei sinänsä tarvita, koska olet ainoa perillinen.)
Dilemma on siis se, että äitisi voi pistää osituksella saamansa osuuden "taivaan tuuliin" kuluttamalla tai lahjoittamalla sen. Voipa hän laatia siitä testamentin, jolloin sinulle jää äitisi osuudesta vain lakiosa. Jos taas annat äitisi elää jakamattomassa pesässä ilman ositusta, tulet saamaan puolet vanhempien "potista" itsellesi myöhemmin äidin kuoltua ja toisen puolen perintönä isän kuolinpesältä.
Nopea laskelma osoittakoon jakamisen tai sen tekemättä jättämisen vaikutuksen.
Olkoon vanhemmilla (A ja B) yhteensä varoja 1 000 000.
A omistaa 900 000 ja B 100 000.
1) Tehdään ositus, jossa A vaatii tasinkoprivilegiä. A on laatinut myös testamentin kodittomien kissojen seuralle, jolla vain lakiosa jätetään perillisille.
A saa osituksessa pitää 900 000. Ainoalle perilliselle C jää 100 000 perintönä B:ltä. A:n kuoltua ainoa perillinen C saa lisäksi puolet A:n jäämistöstä lakiosana. Jos se on vielä kokonaan jäljellä, lakiosa tekee 450 000. Testamentinsaaja saa 450 000.
YHTEENSÄ C saa 450 000 100 000 = 550 000.
2) A elää jakamattomassa pesässä. Ositusta ei tehdä.
A ei saa ilman perillisen C lupaa myydä vanhempien yhteisenä kotina käytettyä asuntoa eikä asuntoirtaimisota. Näin pääosa varoista säilyy lesken kuolemaan saakka tallessa perillistä C varten (!).
A:n kuoltua toimitetaan ositus, jossa mitään tasinkoprivilegejä ei voida huomioida, koska molemmat vanhemmat ovat kuolleet. B:n kuolinpesä saa ensin tasinkona puolet A:n ja B:n yhteisen nettovarallisuuden erotuksesta eli (900000 - 100000) : 2 = 400 000. (Laskutapa yksinkertaistettu)
C saa perintönä siis B:n kuolinpesästä 400 000 100 000 = 500 000.
A:n perintönä jää jaettavaksi 900 000 - 400 000 = 500 000. Jos tästä on tehty testamentti, lakiosa on
250 000.
YHTEENSÄ C saa siis nyt 500 000 250 000 = 750 000.
Vaihtoehdossa 2 on C saanut 200 000 enemmän kuin, jos C vaatisi jakoa, jolloin lesken tasinkoprivilegin ja testamentin vaikutuksesta kodittomien kissojen seura saisi 250 000 sijasta 450 000.