Suuri osa aluepoliittisista puska-amiskoista kärsii vakavasta opiskelijapulasta. Parhaimmillaan jopa puolet sisäänotosta värvätään Kiinasta ja Afrikasta. Onko järkee vai ei? Oikeaoppinen ratkaisu olisi lakkauttaa kymmeniä pikkukylien opistoista-"korkeakouluiksi" -yhden yön ihmeitä, muttei voi kun ne ovat myös taajaman suurimpia työnantajia. Mitä markkina-arvoa olisi opistossa parikymmentä vuotta samaa kurssia hinkanneella sedällä tai tädillä oikeassa työelämässä?
Opiskelijana valitsisin tarkkaan opinahjon, jolla on myös jonkunlaista mainetta. Erään tutun pikkukaupungin tekun yliopettajan sanoin; heillä suurimmalla osalla sekä opiskelijoista että opettajista oikeampi paikka olisi jossain muualla kuin "korkeakoulussa".
Opiskelijana valitsisin tarkkaan opinahjon, jolla on myös jonkunlaista mainetta. Erään tutun pikkukaupungin tekun yliopettajan sanoin; heillä suurimmalla osalla sekä opiskelijoista että opettajista oikeampi paikka olisi jossain muualla kuin "korkeakoulussa".
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minun näkemykseni asiaan on taas se, että jokaisen opiskelijan kyvyt ja luonne ratkaisevat sitten lopulta työelämässä ja muutenkin elämässä menestymisen. Sillä, minkä nimistä ammattikorkeaa on käynyt, ei ole merkitystä.
Totta varmaan on kuitenkin, että ammattikorkeakouluja on tarpeettoman paljon ja että aivan "uunoistakin" tehdään väkisin korkeakoulututkinnon muodollisesti suorittaneita. Ja nämä eivät muuta osaa kuin riekkua olevansa peräti yliopistotutkinnon suorittaneiden kanssa saman arvoisia.
Mutta siis fiksujakin joukossa on. He pärjäävät hyvin koulunsa nimestä ja sijaintipaikkakunnasta riippumatta.
Opiskelen itse eräässä "puska-amkissa". Minustaa näyttää, että täällä on monenlaisia opiskelijoita. Karkeasti yleistäen nämä ryhmät löytyy:
1. Parhaat opiskelijat ovat lähialueelta, jotka ovat ensisijaisesti hakeneet juuri tänne. Olisivat varmaan päässeet muuallekin, mutta ovat jääneet opiskelemaan kodin lähelle niin tulee halvemmaksi, voi pitää tutut kaverit ja tukiverkostot.
2. Kakkoskastiin kuuluvat ensisijaisesti muualle hakeneet, jotka on tulleet tänne kun eivät ole muualle päässeet. Monella on huonot lähtöpisteet, eivät olisi päässeet parhaimpiin amkeihin edes pääsykokeisiin. Heistäkin kyllä osa on motivoituneita ja ahkeria ja ovat tosissaan hakeneet tänne. Nimittäin, kunnon pummi, joka ei halua opiskella, ei laita helppopääsyistä puska-amkia hakuvaihtoehdoksi, koskaa muuten voisi käydä niin, että sossupummailu loppuu ja joutuu opiskelemaan. Kuulun itse tähän kakkoskastiin. Halusin opiskelemaan englanninkieliseen ohjelmaan, koska niihin pääsee helpommin ja aion lähteä töihin ulkomaille.
3. Kolmosryhmässä ovat ulkomailta haalitut. Nämä kopioivat harjoitustöiden tekstit pääosin suoraan netistä. Ovat muutenkin sosiaalisia, eli tekevät tehtävät vuorotellen niin, että yksi tekee ja loput kopioi. Osaavat todella ottaa rennosti ja mennä sieltä, missä aita on matalin. Saa ne varmaan tutkinnon ykkösillä mutta ei ne opi paljon mitään eikä ne edes halua oppia, kunhan saavat paperit niin se riittää.
Jos haluttaisi tehdä tasokasta koulutusta eikä vaan aluepolitiikkaa, niin tämän amkin voisi kutistaa kolmasosaan nykyisestä. Kaksi kolmannesta aloituspaikoista voisi siirtää ruuhkakeskuksiin, joissa suurin osa suomalaisista hakijoistakin asuu. Ulkomaalaisia ei kannata kouluttaa ilmaiseksi, koska ei hekään aio jäädä Suomeen töihin.
Mutta eniten kannattaa ehkä kuitenkin olla huolissaan niistä suomalaisista, jotka ei edes hae näihin puska-amkeihin. Sossurahat saa pitää, kun vaan hakee jonnekin, ja kunnon pummi hakee just niihin vaikeimpiin paikkohin, joihin se tietää, ettei pääse.
Niin moni jää ilman opiskelupaikkaa, että kyllä niihin kouluihin olisi Suomestakin tulijoita. Jos opettaisivat suomeksi!
Nyt suomalaisen veronmaksajan kukkarosta maksetaan ilmainen koulutus englanninkielisissä koulutuksissa opiskeleville ulkomaalaisille. Samaan aikaan iso osa suomalaisia nuoria jää ilman opiskelupaikkaa.
Miksi Suomi kouluttaa ilmaiseksi aasialaisia ja afrikkalaisia? Se ei pitäisi olla yhdenkään amkin tehtävä. Tosin Aalto yliopisto tekee aivan samoin. Kun katsoo englanninkielisiin koulutuksiin hyväksyttyjen nimiä, ei siellä suomalaisia ole, eikä nuo kaikki meidän omia mamujakaan voi olla. Sitä paitsi monet mamutkin opiskelee mieluummin suomeksi, jos ovat täällä pitempään jo asuneet.
Ratkaisu on siis karsia tuntuvasti englanninkielisten koulutusten määrää.