5 vuotta suhteessa erittäin riitaisen ja syyllistävän henkilön kanssa. Joista kaksi viimeistä vuotta todellista helvettiä. Imi kakki voimat. Alkoi jäädä omat asiat hoitamatta kun piti vain täyttää toisen henkilön tarpeita. Olen vähän vihainen itselleni että menin tähän mukaan ennen kuin reilu vuosi sitten havahduin että mitä oikein teen. Siitä alkoi aikamionen taistelu. Talouskin meni kaaokseen. Ja puolien pitäminen oli todella raskasta mutta sain lopulta kammettua henkilön 95 % pois elämästäni. Kauemmas. Jonain päivänä 100 %. Mutta ei mennä tähän nyt sen tarkemmin.
Sekaisin olevia käytännnön asioita olen yrittänyt hoitaa yksi kerrallaan. Joitakin asioita saanut tehtyä. Valoa tunnelin päässä niin sanotusti. Mielialta kuitenkin ailahtelee ja pienikin mitätön vastoinkäyminen saattaa aiheuttaa itseään isomman masennuksen viikoiksi. Ei siis olla turvallisilla vesillä vielä. Pientä toivoa että saan kuitenkin käytännön asiat parempaan järjestykseen lähiaikoina. Velkoja maksettua jne. Etäisyys riitakumppaniin on antanut rauhaa tehdä. Vaikkain hitaasti.
Olen käynyt terveyskeskusessa lääkärillä ja psykiatrilla, mutta lähinnä sillä ajatuksella että on kontrolli jos vaikka tulee iso takaisku. Toivon että voisin päästä sairaslomlle tai pitää ehkä ommoo lomaa toipuakseni. Ihan helposti ei vaikuta että sairaslomaa kirjoittaisivat. Lääkkeitä haluaisivat lähinnä syöttää.
Toipumisloman pituus mietityttää. Mikä on tarpeeksi? Yritän löytää vaihtoehdon että voisin viettää sen jossain muualla. Esim 6 kk luonnossa, maalla, ulkomailla tms. jos en saa sairaslomaa.
Tein kuitenkin havainnon että vaikka breikki on välttämätön oleellisinta on breikin jälkeinen aika. On helpompaa olla ei-stressantunut jos ei ole sidoksia mihinkään, poissa kotoa, ei vastaa puhelimeen, mutta asioiden saaminen balanssiin omassa ympäristössä on jutun ydin. Oman elämän muutokset. J
Mutta jotta jaksan uudistua, katsoa uusia asioita niin tuntuu että pakko pitää tauko. Mutta kuinka pitkä?
Palautumisen pituus?
6
415
Vastaukset
Hei Uuuuuuupunut!
Kerrot rankoista elämänvaiheissasi, mutta jokin viestissäsi saa minut huomaamaan, että olet jo aloittanut toipumisen. Selvästikin viestisi pääidea on, miten voit auttaa itseäsi kohti parempaa! Huomaatko itsekin tämän?
Toipumista ei kuitenkaan voi allakoida. Ei ole olemassa oikeaa kuukausimäärää, joka sinua auttaa. Sen voit nähdä vasta kun prosessi on siinä vaiheessa, että tunnet toipuneesi. Toipumis'loma' ei ole vain lomaa, se on myös psyykkistä työtä. Joudut luopumaan ja suremaankin. Tärkeintä ei ole esim. ulkomailla asuminen, vaan se, miten annat itsesi työstää asiaa. Hienoa kuitenkin, jos sinun on mahdollisuus katsella maailmaa muualtakin käsin.
Eroryhmät ovat myös merkittävä osa toipumista. Sinne voi mennä, kun erosta on sen verran aikaa, että pystyy myös kuuntelemaan muita ryhmäläisiä. Eroryhmiä järjestetään monilla paikkakunnilla.
Hyvää elämää sinulle!
Meiju, diakoni- Uuuuuuupunut
Kiitos neuvoista. Täytyy kuitenkin allakoida jokin aika käytännön asioiden takia. Aina voi yrittää allakoida lisää jos ei riitä.
- väsynny toheltaja
Itellä oli avioero ja sen jälkeen kolmen vuoden vinksahtannu suhde hullun akan kassa, töissä burnout.
Aattelin puolen vuoden taukoa kaikesta sopivaks mutta on venähtänny nyt 5 vuodeks. Veto poissa, masennusta ja häijyt uniongelmat joka päiväisinä kavereina.
Parempaan päin kuitenkin. - Haastava Suhde 4-v
Sairastuin välinpitämättömyyteen eron jälkeen. En suosittele. Huolehtikaa itsestänne ihmiset hyvät.
- Hyvä asenne
Hei !
Olet fiksu ihminen.
Osaat todella pitää huolta itsestäsi .
Analysoit rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti .
Tuo allokointi käytännön asiat raameina : loistavaa !!
Ilo lukea täyspäisen aikuisen selviytymis -ajatuksia.
Tällaista juuri elämässä kaivataan. - Iloa elämään
Hei
Täällä on monta hyvää/ ihanaa kommenttia.
Kerron vähän taustaani. Toivottavasti kukaan ei pahastu.
Olin reilu vuosi sitten tilanteessa, jolloin en uskonut selviytyväni.
Työolot kuormittivat, vei voima ja uuvuin. Lisäksi erosin ja siihenkin liittyi surullinen päätös kumppanin puolelta.
Olin vuoden pois töistä.
Sisäinen tuska, valtava taakka, syyllisyyskin, voimattomuus, toivottomuuden ja itkun määrä...
Luin itseapukirjoja uupumuksesta ja elämästä/arvoista/asenteista/elämänhallinnasta.
Juttelin lähimmäisten kanssa. Koin saaneeni rakkaudellista totuutta asioihin, jotka auttoivat eteenpäin. Näkivät asioita, joita en tiedostanut. Lähimmäisen rakkaus/ läsnäolo on ollut parantavaa.
Olin luonnossa. Olin paljon myös yksin ja pohdin/ (kärsin). Annoin tavallaan ajan viedä rauhassa eteenpäin ja elin hetkessä.
Kuuntelin klassista musiikkia ja sen tuomaa rauhaa.
Sain voimaa rukouksista ja uskosta. Minua kannateltiin. Löysin/sain elämääni jotain suurta.
Avaan päiväni nykyisin positiivisella aforismilla. Peilaan sitä elämääni ja itseeni.
Muun muassa nämä ovat olleet minun apujani. Jokaisella on varmasti omansa.
On ollut todellakin psyykkistä työtä. Havahtumista/tiedostamista, arvojen/asenteiden kyseenalastamista ja toipumista/kasvua.
Toipumisen aikaa ei varmaan kukaan tiedä.
Minäkin näen aloittajan tekstissä jo toipumisen alkaneen. Ihana huomata!
Ole rohkea! Teet mikä hyvältä tuntuu ja anna itsellesi aikaa.
Toivon kaikille hyvää päivän jatkoa ja hyvää oloa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial291899Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1651880Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva3751738Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2161238Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221148- 121121
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt81066- 871040
- 2851025
Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks501001