Ai vitsi, että alkaa jo tehä mieli työkavereitakin. Kotona ei seksiä heru. Olen 26v. ennen seksuaalisesti aktiivinen nainen, joka ei kotoa seksiä eikä ihailuja saa. Aikaismmissa suhteissa seksiä ja himoa oli lähes joka päivä.
Nyt tunnen taantuvani seksittömässä ja henkisestikin niin platonisessa suhteessa ihan lapsen tasolle...Seksittömäksi tätä kai voi kutsua kun sitä on kerran kuussa, ja miestä ei silloinkaan minun haluni kiinnosta. Kun aloitin uudessa työpaikassa hiljattain, alkoi halut hyrrätä miespuolisten työkavereiden keskellä, ja minulle alkaa pikkuhiljaa palautua taas kuva itsestäni naisena.
Välillä neuvotteluhuoneessa mietin vain, miten kovin tekisi mieli naida tuota ja tuotakin. Töissä on pari komeaa yli 10v vanhempaa nuorekasta ja huumorintajuista sinkkumiestä, jotka alkavat haluttamaan, niin että toivottavasti ei sentään naamasta näy. Mikään varattuihin sekaantuja en ole. Töissäkin mulla on tapana pitää hyvin asiallista linjaa, mutta voi luoja, että fantasiat laukkaa seksissä näiden miesten kanssa. Joka kerta kun minulla ja näillä miehillä klikkaa henkisellä tasolla, ja nauretaan samoille jutuille, ryöpähtää sellainen olo, että "ah, naidaanko". He todennäköisesti ajattelevat, että kiva vain verkostoitua ja naurattaa nuorempaa varattua naista. Eivät myöskän varmaan usko minun haluavani ja ajattelevani heistä sillä sillä silmällä. Kumpa pääsisinkin naimaan näiden kanssa. Ja tämä vuodatus vain siksi, etten enää kestä tätä kaksivuotista puutteessa elämistä. Irtosuhteita en varsinaisesti ole koskaan harrastanut, mutta ole hilkulla etsiä panomiehen. Ja kyllä, mieheni kanssa on juteltu tästä monet kerrat. Häntä aihe ei hetkauta. Huokailuttaa vain ja vaihtaa puheenaihetta. 5 min. päästä on taas normaali. Hän on ihan tyytyväinen noin eikä edes ottanut asiaa vakavasti kun kerroin eläväni puutteessa. Itse suhtautuisin todella vakavasti, jos mieheni kertoisi elävänsä puutteessa. Comments?
Nyt tunnen taantuvani seksittömässä ja henkisestikin niin platonisessa suhteessa ihan lapsen tasolle...Seksittömäksi tätä kai voi kutsua kun sitä on kerran kuussa, ja miestä ei silloinkaan minun haluni kiinnosta. Kun aloitin uudessa työpaikassa hiljattain, alkoi halut hyrrätä miespuolisten työkavereiden keskellä, ja minulle alkaa pikkuhiljaa palautua taas kuva itsestäni naisena.
Välillä neuvotteluhuoneessa mietin vain, miten kovin tekisi mieli naida tuota ja tuotakin. Töissä on pari komeaa yli 10v vanhempaa nuorekasta ja huumorintajuista sinkkumiestä, jotka alkavat haluttamaan, niin että toivottavasti ei sentään naamasta näy. Mikään varattuihin sekaantuja en ole. Töissäkin mulla on tapana pitää hyvin asiallista linjaa, mutta voi luoja, että fantasiat laukkaa seksissä näiden miesten kanssa. Joka kerta kun minulla ja näillä miehillä klikkaa henkisellä tasolla, ja nauretaan samoille jutuille, ryöpähtää sellainen olo, että "ah, naidaanko". He todennäköisesti ajattelevat, että kiva vain verkostoitua ja naurattaa nuorempaa varattua naista. Eivät myöskän varmaan usko minun haluavani ja ajattelevani heistä sillä sillä silmällä. Kumpa pääsisinkin naimaan näiden kanssa. Ja tämä vuodatus vain siksi, etten enää kestä tätä kaksivuotista puutteessa elämistä. Irtosuhteita en varsinaisesti ole koskaan harrastanut, mutta ole hilkulla etsiä panomiehen. Ja kyllä, mieheni kanssa on juteltu tästä monet kerrat. Häntä aihe ei hetkauta. Huokailuttaa vain ja vaihtaa puheenaihetta. 5 min. päästä on taas normaali. Hän on ihan tyytyväinen noin eikä edes ottanut asiaa vakavasti kun kerroin eläväni puutteessa. Itse suhtautuisin todella vakavasti, jos mieheni kertoisi elävänsä puutteessa. Comments?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sovit selkeät pelisäännöt miehesi kanssa. Hankit luotettavan vakin, älä harrastayhdenillan panoja. Pidät tarkasti huolta ettet tuo ”tuliaisia” kotiin. Etkä ala pihtailla kotona niin kummankin elämän laatu paranee merkittävästi.
Kiitos vinkistä. Olen pari kertaa kysynyt mieheltäni, mitä mieltä hän olisi, jos tyydytän itseni muualla. Ei ottanut minua edes vakavasti. Ei suuttunut, huolestunut ei mitään. Itse säikähtäisin, ja tekisin kaikkeni muuttaakseen asioita. Ole ilmaa, itsestäänselvyys, jota en koskaan aiemmissa suhteissa ollut. Mistä tällaisen luotettavan vakipanon löytää? Vinkkejä löytämiseen? Mitä itsestään kannattaa kertoa, mitä ei? Etsin n. 26-40 -vuotiasta karismaattista miestä, jolla on hyvä huumorintaju, ja josta löytyy herkkyyttä, mutta silti pelihalua. Haluaisin hieman haasteita, ja vaiheittain edetä naimaan rajummin kuin vuosiin. Voisin viettää iltoja hänen luonaan. Vinkkejä? Mistä itä tietää vaikka vakavampikin romanssi siitä syttyisi. ;)
Missä päin aloittaja asuu ? :)
Missäpäin asustelet?;)
Ap., kerran kuussa on EHDOTTOMASTI liian vähän. Jo tämä vapauttaa sinut etsimään lisäseksiä muualta tai kokonaan
uuden kumppanin. Vaikka kuinka muuten rakastaisit nykyistäsi, sinua odotta vain kuten punikkilaulussa "ainainen puute ja kurjuus". Mies ei voi muuttua.
Mitä nopeammin toimit, sen suuremmat mahdollisuudet sinulla on, sillä ikäytyneille tytöille ei enää ole tarjolla kelvollisia miehiä, on vain luusereita, juoppoja ja mielenvikaisia. Harvat leskimiehet ovat tappelun hohteena.
Voit ottaa asian uudestaan puheeksi. Jos miehesi ei edelleenkään ota sinua vakavasti, voit jo tehdä radikaalin ratkaisun, mutta voit jo ilman jatkopuheitakin.
On hyödyllisin aloittaa työpaikkasi miehistä. Joku suhde voi jahtaa pitkäaikaiseenkin kanssakäymiseen, mutta varaudu myös antamaan vittuasi useammille ehdokkaille, vain siten voi edetä. Onnea ja menestystä! :)
Pääkaupunkiseudulla asun. Joo, se minuakin kauhistuttaa, että mitä jos en tajua lähteä tarpeeksi aikaisin, ja kaikki herkut on jo vietyjä. Olen luonteeltani kuitenkin sellainen, että haluan perheenkin ja naimisiin, mutta rakastan seksiä ja flirttailua, enkä mitään sohvalla makaamista halua, sohvalla paneskelua kyllä rakastan. Saan muilta miehiltä enemmän huomiota kuin omaltani, siis seksuaalista huomiota. Kostun pelkästä ajatuksesta, ja tekisi mieli antautua. Taloudellisesti olen myös sellaisessa tilanteessa, että lähteminen on vaikeaa. Mutta koko ajan olen nousemassa sieltä omin jaloin, ja tähtäimessä olisi täysi itsenäisyys ja sitten voin antautua kenelle haluan. ...Ellen tee sitä jo aikaisemmin, kerran toista ei edes kiinnosta. Ah, kun panettaa nytkin!
So fucking pathetic!
Ihan vakavissani kysyn, Voisikohan olla että miehesi on homo? Nimittäin tuntuu omituiselta että häntä ei kiinnosta seksuaalisuutesi mitenkään.
Työkavereihin en kehottaisi "sekaantumaan" siinä voi pahimmillaan käydä niin että sinulla on ongelma sekä kotona että töissä ja se ei ole kivaa.
Ap., suurin osa pitkälle johtavista romansseista syntyy työ- tai opiskelupaikalla. Jos ne rajoittaa pois, on rajoittanut jo enemmistön mahdollisista etsintäkohteista. Ei todellakaan kannata tehdä etukäteisrajoituksia.
Jäljellehän jäisi vain minimäärä. Siis anna vittuasi vapautuneesti. Vain siten voit maksimoida myös pitkäaikaisen kanssakäymisen mahdollisuuden. Pane niin, että tuntuu! Suutelen suloista vittuasi! :)
Jätä ukkos jos et oo tyytyväinen. Pettäminen on väärin. Saisit kaiken lisäksi huoran maineen työpaikallasi. Juorut leviää nopeasti
Ap., kanssasasisaret yrittävät yleensä alentaa toistensa mainetta huorittelemalla toista. Pohjimmiltaan kyse on KATEUDESTA ja MUSTASUKKAISUUDESTA.
Miehet harvoin käyttävät tällaista kieltä, vaikka sitä usein väitetään juuri miesten sanomaksi. Olen liikkunut usein miesten porukassa, enkä ole kuullut IKINÄ mainittavan jotakin naista huoraksi. He yleensä arvostat korkealle tyttöä, joka antaa vapautuneesti vittuansa.
Jopa eräs naispuolinen työtoverini ihmetteli, kun miehet suhtautuvat aina suurella kunnioituksella erääseen tyttöön, joka antoi vittuaan todella runsaasti ja usealle.
Asiat eivät aina ole niin kuin niiden sanotaan tai luullaan olevan. Sitä paitsi "pettämistä" on vain SALAA toimiminen. Eikä edes se ole kategorisesti väärin, jos toinen on seksin puutteella de facto sanonut suhteen irti.
Pää pystyyn!