Olen suuren lapsiperheen lapsi. Mutta minulla ei ole kuin muutama lapsi. Rakastan suurta perhettäni. Arki on raskasta, mutta uskon että vielä raskaampaa on arki jossain kolmen lapsen perheessä.
Tuossa kolmen lapsen perheessä ensimmäinen on miehen ensimmäisestä avioliitosta, tuo keskimmäinen tyttö vaimon ensimmäisestä liitosta ja kolmas on parin yhteinen.
Sekä että mies että vaimo käy salilla harrastamassa. Vanhin lapsi pelaa jääkiekkoa sekä sählyä. Hän kuuluu joukkueensa parhaimmistoon joten harkkoja on yhteensä 6 kertaa viikossa.Keskimmäinen lapsi käy tanssitunneilla sekä soittamassa huilua.
Nuorimmainen lapsi on vasta vuoden ikäinen ja hän on hoidossa laadukkaassa päiväkodissa. Hän on hoitajiensa lemmikki. Häntä ehditään pitää sylissa jopa kaksi kertaa päivässä. Äiti tulee hakemaan hänet joka päivä 17 mennessä. Pienenä lapsena hänen on hyvä olla nukkumassa jo klo 8. Hän saa viettää äitinsä kanssa aikaa 3 tuntia illassa. Tästä vähennetään pois ruoanlaittoaika sekä kolmena iltana tuo salivuoron vaatima 1,5 h.
Mitä tuossa suurperheessä on, josta puuttuu niin paljon. Ei ole rahaa harrastuksiin, pitää vaan opetella elämää. Joutuu käymään perheen kanssa metsässä keräämässä marjoja, joutuu pitämään huolta sisaruksista, joutuu syömään kotona leivottua leipää, kun kaupan leipään ei ole varaa. Siellä joutuu turvautumaan äidin syliin kun ei ole mahdollista olla ammattikasvattajien hoidossa. Siellä joutuu tyytymään vähempään. Ei ole aina uusia vaatteita, ei kaikkia uusia tietokonepelejä. No se elämä on vaan niin kurjaa.
Kumman valitsisin? Siinä meilenkiintoinen kysymys. En tarvitse BB-taloa, että eläisin. En tarvitse hienoja harrastuksia.
Mitä olen saanut tuossa melkein rikollisessa perheessä. Lämpöä, rakkautta, joutunut ottamaan huomioon muutkin perheessä. Olen ollut onnellinen. Ja sen haluaisin muidenkin saavan kokea.
Onko meidät tehty seurakunnan käskystä. EI OLE, vaan me olemme syntyneet kahden ihmisen rakkaudesta. Äitini puhui jokaisesta lapsesta jota odotti kauniisti. Hän todellakin odotti jokaista. Mutta niin odotti isämmekin. Meillä on jokaisella paikka heidän sydämessään.
Ketään ei voi pakottaa elämään uskonsa mukaan, mutta jos ei usko siihen mihin uskonyhteisössä uskotaan. Miksi pettää itseään. Meillä on jokaisella vapaus valita. Mutta nykyaikana ei haluta valita, vaan halutaan että muut muuttavat mielipiteensä sellaiseksi kun itse haluan.
Jos olen jossakin järjestössä en voi toimia järjestön aatetta vastaan. Vaan silloin minun on etsittävä järjestö joka parhaiten vastaa aatteitani.
Jos ei voi jakaa samaa uskonkäsitystä jonkun herätysliikkeen kanssa, eikö silloin ole parempi etsiä herätysliike johon voi uskoa, tai sitten olla kuulumatta mihinkään.
Ja sinulle pilkkaaja lopuksi. Sinullako on korkein päätäntävalta mitä minä saan ruumiillani tehdä. Sinähän haluat pakottaa meidät sinu ajatuksiesi alle. Et siis ole sen parempi kuin parjaamasi herätysliike
Jos jotakin ihmistä pakotetaan hankkimaan lapsia. SE ON SAIRASTA. Mutta lestadiolaisuus suomessa ei tällaista harjoita.
Tuossa kolmen lapsen perheessä ensimmäinen on miehen ensimmäisestä avioliitosta, tuo keskimmäinen tyttö vaimon ensimmäisestä liitosta ja kolmas on parin yhteinen.
Sekä että mies että vaimo käy salilla harrastamassa. Vanhin lapsi pelaa jääkiekkoa sekä sählyä. Hän kuuluu joukkueensa parhaimmistoon joten harkkoja on yhteensä 6 kertaa viikossa.Keskimmäinen lapsi käy tanssitunneilla sekä soittamassa huilua.
Nuorimmainen lapsi on vasta vuoden ikäinen ja hän on hoidossa laadukkaassa päiväkodissa. Hän on hoitajiensa lemmikki. Häntä ehditään pitää sylissa jopa kaksi kertaa päivässä. Äiti tulee hakemaan hänet joka päivä 17 mennessä. Pienenä lapsena hänen on hyvä olla nukkumassa jo klo 8. Hän saa viettää äitinsä kanssa aikaa 3 tuntia illassa. Tästä vähennetään pois ruoanlaittoaika sekä kolmena iltana tuo salivuoron vaatima 1,5 h.
Mitä tuossa suurperheessä on, josta puuttuu niin paljon. Ei ole rahaa harrastuksiin, pitää vaan opetella elämää. Joutuu käymään perheen kanssa metsässä keräämässä marjoja, joutuu pitämään huolta sisaruksista, joutuu syömään kotona leivottua leipää, kun kaupan leipään ei ole varaa. Siellä joutuu turvautumaan äidin syliin kun ei ole mahdollista olla ammattikasvattajien hoidossa. Siellä joutuu tyytymään vähempään. Ei ole aina uusia vaatteita, ei kaikkia uusia tietokonepelejä. No se elämä on vaan niin kurjaa.
Kumman valitsisin? Siinä meilenkiintoinen kysymys. En tarvitse BB-taloa, että eläisin. En tarvitse hienoja harrastuksia.
Mitä olen saanut tuossa melkein rikollisessa perheessä. Lämpöä, rakkautta, joutunut ottamaan huomioon muutkin perheessä. Olen ollut onnellinen. Ja sen haluaisin muidenkin saavan kokea.
Onko meidät tehty seurakunnan käskystä. EI OLE, vaan me olemme syntyneet kahden ihmisen rakkaudesta. Äitini puhui jokaisesta lapsesta jota odotti kauniisti. Hän todellakin odotti jokaista. Mutta niin odotti isämmekin. Meillä on jokaisella paikka heidän sydämessään.
Ketään ei voi pakottaa elämään uskonsa mukaan, mutta jos ei usko siihen mihin uskonyhteisössä uskotaan. Miksi pettää itseään. Meillä on jokaisella vapaus valita. Mutta nykyaikana ei haluta valita, vaan halutaan että muut muuttavat mielipiteensä sellaiseksi kun itse haluan.
Jos olen jossakin järjestössä en voi toimia järjestön aatetta vastaan. Vaan silloin minun on etsittävä järjestö joka parhaiten vastaa aatteitani.
Jos ei voi jakaa samaa uskonkäsitystä jonkun herätysliikkeen kanssa, eikö silloin ole parempi etsiä herätysliike johon voi uskoa, tai sitten olla kuulumatta mihinkään.
Ja sinulle pilkkaaja lopuksi. Sinullako on korkein päätäntävalta mitä minä saan ruumiillani tehdä. Sinähän haluat pakottaa meidät sinu ajatuksiesi alle. Et siis ole sen parempi kuin parjaamasi herätysliike
Jos jotakin ihmistä pakotetaan hankkimaan lapsia. SE ON SAIRASTA. Mutta lestadiolaisuus suomessa ei tällaista harjoita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
&&&& Jos jotakin ihmistä pakotetaan hankkimaan lapsia. SE ON SAIRASTA. Mutta lestadiolaisuus suomessa ei tällaista harjoita. &&&&
Tällainen pakotus tulee väkisinkin mieleen, kun vaimomme kanssa (6 vuotta jo naimisissa) meillä ei ole vielä yhtään lasta ja voin sanoa, että seuroissa vähän kiusallinen olo. En viitsi sanoa, mistä syystä ja mitä meiltä odotetaan, koska......tiedätte varmaan.