Hyväksyttekö vartalonne sellaisena kun se on?
Jos ette , mikä vialla ?
Toki laihempi voisin olla mutta ihan hyvä näinkin.. :)
Itse olen 158cm/73kg eli kyllä ylipainoinen mutta se ei elämiseeni vaikuta.
Ihannepaino itselläni olisi 60-65kg johon pyrin pikkuhiljaa.
Muiden pituus/paino ja mielipide onko hyvä vai pitäisikö laihtua/lihoa ?
Muistakaa että jokaisen vartalo on täydellinen.. oli pyöreä tai laiha , pitkä tai lyhyt
Jos ette , mikä vialla ?
Toki laihempi voisin olla mutta ihan hyvä näinkin.. :)
Itse olen 158cm/73kg eli kyllä ylipainoinen mutta se ei elämiseeni vaikuta.
Ihannepaino itselläni olisi 60-65kg johon pyrin pikkuhiljaa.
Muiden pituus/paino ja mielipide onko hyvä vai pitäisikö laihtua/lihoa ?
Muistakaa että jokaisen vartalo on täydellinen.. oli pyöreä tai laiha , pitkä tai lyhyt
Vastaukset 7
Vanhimmat
185/73 oon liian laiha/hoikka en yhtään tykkää ja pitäs saada lihasta
183/~86. Lihasta hyvin harrastusten takia, olen ihan tyytyväinen joten en jaksa tehdä muutakuin ylläpitää tätä. Taino, voisin tietty olla muutaman sentin pidempi mut siihen ei oikein voi vaikuttaa :D
135cm 30kg tunnen itseni läskiksi. Tämä voi johtua siitä että omistan ehkä lievän syömishäiriön. Kai? Unelmapaino olisi 20kg mutta sinne tavoittelu tarvitsisi paljon treeniä. Ja sillä matkalla heikko tyttö kuihtuisi. Haluaisin kylkiluut kunnolla näkyviin(nytnäkyypienesti). Ja muutenkin luut lävistämään ihoa!:)
176cm ja 80kg, en ole läski vaan harrastuksen myötä lihasta on tullut. Olen todella tyytyväinen :)
Mää oon 176cm ja 74kg itsekin harrastan pieni muotoista acrobatiaa ja lihasta sopivasti :)
Mää oon 176cm ja 74kg itsekin harrastan pieni muotoista acrobatiaa ja lihasta sopivasti :)
Mun käsitys omasta vartalosta vaihtelee lähes päivä päivältä. Tällä hetkellä oon suhteellisen tyytyväinen omaan vartaloon. Mistään ei sinänsä tursua ylimääräistä eikä missään ole liian vähän (sekin on ollut ongelmana, nykyisen "big booty" trendin viitoittamana).
On pakko myöntää, että yhdessä vaiheessa googletin "ideaaliset rintojen mitat". Jotain siinä puhuttiin 45 asteen kulmastaa. Omia vois sanoa patalapuiksi tai ketun neniksi. Perfektionismia parhaimmillaan.
En oo ikinä sinänsä "taistellu" mun painon kans. Ala-aste ikäisenä olin ylipainoinen, mutta en välittänyt siitä koska ideaaliset naisen mitat ei ollu mun suurin huoli siihen aikaan. Siinä vaiheessa kun tulin tietoisemmaksi omasta vartalosta, aloin laihtua itsestään 57 kiloon. Toki ois ollu syytä huolestua, mutta olin siinä vaiheessa vaan onnellinen, että laihduin. Sen kunnon säilytin 9.luokan syksyyn asti, ja lihoin 57kilosta pahimmillaan 71 kiloon. Lukion ensimmäisen keväällä aloin tietoisesti laihduttamaan liikkumalla ja syömällä paremmin. Jossain vaiheessa sain puotettua painon takaisin 57:ään, mutta tällä hetkellä paino on vakiintunut 61:n ja 62:n välille, lukuunottamatta ajoittaisia turpoamisvaiheita joissa paino nousee pahimmillaan 64:ään. Pituutta multa löytyy siis 165cm.
Entisenä ylipainoisena ja nyt laihtuneena voin sanoa, että laihtuminen ei todellakaan paranna tilannetta. Laihduttuani halusin olla kiinteämpi ja aloin treenaamaan ja sain kuin sainkin itselleni lähes rautaiset, vähintään alumiiniset vatsalihakset, pulleat pohjelihakset ja sen "big bootyn" jota massamedia hehkuttaa. Musta tuntuu, että nään itseni edelleen pulleana. Joskus mua kuvottaa katsoa itseäni peilistä. Läski on tabu, kaikki joka tursuaa yli on tabu, kaikki löysä on tabu. Pidä kaikki itselläsi ja sisällä, älä tursua muiden tielle ja pilaa ihmisen harmonista kokemusta estetiikasta. Kyse on mentaliteetista ei kiloista puntarissa.
Suosittelen syvää pohdiskelua laihdutuksen ohella. Laihduta rauhassa, että ehdit omaksua uuden itsesi ja sisäistät, että olet nyt ulkoisesti muuttunut. Vanhat käsitykset itsestä juurtuu syvälle, varsinkin ne negatiiviset.