kommentteja
a)lumikengät
b)metsäsukset
tai onko komeuksia näistä
C)altai skis hok
millä lähtisit, minne, miksi?
a)lumikengät
b)metsäsukset
tai onko komeuksia näistä
C)altai skis hok
millä lähtisit, minne, miksi?
talviseen metsään menossa
millä mennä123445
4742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Varmaan kaikki tietää, että lumikengät on aika turhat vehkeet upottavassa hangessa. Syvässä lumessa kengän päälle putoaa vielä lunta, joten vaikea on jalkaa edes nostaa lumikengän kanssa uppolumesta. taival jää niissä oloissa nimelliseksi.
Parhaimmillaan ne ovat keväisin kantohangella. Kun hangen pinta ei upota, kulkee osaava henkilö lumikengillä mäkisessä metsässä mukavammin, kuin millään suksilla.
Metsäsukset taas on alkutalvella paremmat, kun pituus tuo kantopintaa upottavassa hangessa. Ongelmana on etelän metsien tiheiköt ja aluskasvillisuus, kun suksen kärki sukeltaa niiden alle, ja jää kiinni.
Olosuhteiden mukaan on aina vehkeet valittu, talvi on pitkä vuodenaika, johon mahtuu monenlaisia olosuhteita. Niiden mukaan sitten valitaan.
En yleistäisi lumikenkien turhuutta upottavassakaan lumessa. Lähinnä ongelmana on se, etteivät monetkaan markkinoidut lumikengät ole riittävän kantavia. Useimmat, etenkin muovista valetut, tuppaavat olemaan liian pieniä, ja soveltuvat lähinnä kantavalle hangelle. Riittävän kantava lumikenkä on toisaalta hyvä vaihtoehto sukselle tiheikköisissä metsäolosuhteissa ja varaksella myös mäkisessä maastossa. Ne toimivat kyllä runsaassa ja upottavassakin lumessa, jos ovat kantajan painolle sopivat. Tasaisella maalla suksi on tietysti parempi.
Minun mielestäni olosuhteet sanelevat valinnan.
suksi, esim. Karhu tai Lappoonia metsä/uppolumisuksi voittaa Suomessa lumikengän, joka on täällä erikoistilanteiden, olojen, paikkojen väline, varuste. Kokemusta on itselläni lumikenkien käytöstä, Savotta vm.1984 (silloin saatavana ollut). 160 km kävelin aapoja ja kuusikoita, risukoita, raiskioita, vaaroja ja mitä eteen sattu, hel vetin raskasta oli vaikka kova kunto, pari viikkoa kuurtoilin keski-lapin kairoja, tuli käytyä Koitelaisessakin maisemia katsomassa. Toukokuinen tulviva aapa oli mukava ylittää lumikengillä, kun oli vielä routa alla, Kustruotomanaapa meni sukkelasti jääkuorta murtaen yli kohti koitelaista. Sakkala-aapa tuli myös kierettyä ja luiron varressa käytyä sekä vaaroja, Matalaista, Nivatunturia ynm. poljettua. Kyllä monesti varmaankin olisi ollut helpompi antaa suksen hangella huilata, Karinkiselkä oli toukokuussa hangen alla, kevätpurot virtasi, vesi jään päällä, itse Luiro vuolaana, ylittämättömänä kairoja halko. Suksia olen käyttänyt kun voi, mutta ehkä ne lumikengät sopii muutamaan paikkaan, tilanteeseen, vaan ei mielestäni yleiskulkuvälineeksi suuremmassa mitassa. Kauhiat jalkavoimat saa kyllä niillä, jos sellaisilla mantuja polkee, tietysti viellä varusteet mukana ja yötä missä sattuu.
Savotan lumikengät ovatkin perinteisesti aivan paskat. Väärä suunnittelu muodosta siteisiin. Nuljuvat, kipeyttävät sisäreidet jne.. Mielestäni suuri osa kaupallisesti tarjolla olevista lumikengistä ei sovellu Suomen olosuhteisiin. toisaalta hyvillä ja oikein mitoitetuilla lumikengillä selviää hankalissakin lumiolosuhteissa mainiosti.
Pitkille vaelluksille tunturimaastoon tai jäälle minäkin ottaisin kunnolliset metsäsukset, koska niillä eteneminen on pääsääntöisesti nopeampaa.
Muutaman päivän (ja lyhyemmät) retket vaihtelevissa metsäolosuhteissa hoituvat usein kätevämmin lumikengillä.