In Memoriam, Alfred Tennyson.
Ole lähelläni, kun valoni on heikko,
Kun veri matelee, hermoja pistelee
Ja kihelmöi; ja sydän on sairas,
Ja kaikki Olemassaolon pyörät hidastavat vauhtia.
Ole lähelläni, kun aistillista ruumista
Piinaavat vihlaisut, jotka vievät varmuuden;
Ja Aika, raivohullu, joka hajottaa tomun,
Ja Elämä, raivotar, joka sinkoaa tulta...
Ole lähelläni, kun valoni on heikko,
Kun veri matelee, hermoja pistelee
Ja kihelmöi; ja sydän on sairas,
Ja kaikki Olemassaolon pyörät hidastavat vauhtia.
Ole lähelläni, kun aistillista ruumista
Piinaavat vihlaisut, jotka vievät varmuuden;
Ja Aika, raivohullu, joka hajottaa tomun,
Ja Elämä, raivotar, joka sinkoaa tulta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://youtu.be/Q7byveGOgUQ
Niin, no, joku voisi sanoa että eipä ole näkynyt lähellä eikä kaukana useampaan vuoteen, ja tapaamisistakin kieltäydytään milloin milläkin syyllä.
Tennyson tiesi että läheisyys ja vierellä kulkeminen on fyysistä, jos toisesta ihmisestä oikein todella välittää haluaa häntä nähdä aina kun mahdollista.
Tuli joka puhdistaa.