Kristillistä vakaumusta ei voi mitata"
Savonlinnassa seurakuntavaaleissa on asettunut ehdolle henkilö, joka kertoo blogissaan pitävänsä Jumalaa taruolentona. Myös edellisissä, vuoden 2010 seurakuntavaaleissa oli ainakin yksi ehdokas, joka kuvaili itseään ateistiksi.
Seurakuntavaaliehdokkaalle kirkkolaissa määrätty kriteeri kristillisestä vakaumuksesta herättää paljon keskustelua, kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kirkkohallituksesta.
Leppäsen mukaan keskustelu on kaksisuuntaista. Toisaalta on niitä, jotka korostavat kristillisen vakaumuksen tärkeyttä seurakunnalliseen toimintaan vaikuttamisessa, mutta toisaalta hän kertoo saavansa paljon puheluita ehdokkaaksi haluavilta, jotka ihmettelevät, mitä tällainen ehto tarkoittaa.
– Joku on saattanut juuri muuttaa uudelle paikkakunnalle ja ihmetellä, miten uudessa seurakunnassa arvioidaan hänen uskoaan. Olen rohkaissut monia asettumaan ehdolle ja neuvonut, että kaste ja konfirmaatio ovat merkki kristillisestä vakaumuksesta, Mari Leppänen sanoo.
Leppäsen mielestä kyseinen kirkkolain kohta on ongelmallinen, sillä toisen uskoa ei voi mitenkään mitata. Lain pitäisikin olla tältä osin selkeämpi ja korostaa esimerkiksi kasteen ja konfirmaation merkitystä.
– Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus vaikuttaa seurakunnan asioihin. Emme voi arvioida jäsenyyden syitä. Meidän pitäisi arvostaa sitä, että ihmiset haluavat asettua ehdolle, Mari Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan ateistiehdokkaan herättämä keskustelu heijastaa laajempaa jännitettä kirkon jäsenyyden ja uskon suhteessa.
– Se vaatii meiltä luottamusta siihen, että Jumala on ja toimii eri tavoilla.
Savonlinnassa seurakuntavaaleissa on asettunut ehdolle henkilö, joka kertoo blogissaan pitävänsä Jumalaa taruolentona. Myös edellisissä, vuoden 2010 seurakuntavaaleissa oli ainakin yksi ehdokas, joka kuvaili itseään ateistiksi.
Seurakuntavaaliehdokkaalle kirkkolaissa määrätty kriteeri kristillisestä vakaumuksesta herättää paljon keskustelua, kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kirkkohallituksesta.
Leppäsen mukaan keskustelu on kaksisuuntaista. Toisaalta on niitä, jotka korostavat kristillisen vakaumuksen tärkeyttä seurakunnalliseen toimintaan vaikuttamisessa, mutta toisaalta hän kertoo saavansa paljon puheluita ehdokkaaksi haluavilta, jotka ihmettelevät, mitä tällainen ehto tarkoittaa.
– Joku on saattanut juuri muuttaa uudelle paikkakunnalle ja ihmetellä, miten uudessa seurakunnassa arvioidaan hänen uskoaan. Olen rohkaissut monia asettumaan ehdolle ja neuvonut, että kaste ja konfirmaatio ovat merkki kristillisestä vakaumuksesta, Mari Leppänen sanoo.
Leppäsen mielestä kyseinen kirkkolain kohta on ongelmallinen, sillä toisen uskoa ei voi mitenkään mitata. Lain pitäisikin olla tältä osin selkeämpi ja korostaa esimerkiksi kasteen ja konfirmaation merkitystä.
– Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus vaikuttaa seurakunnan asioihin. Emme voi arvioida jäsenyyden syitä. Meidän pitäisi arvostaa sitä, että ihmiset haluavat asettua ehdolle, Mari Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan ateistiehdokkaan herättämä keskustelu heijastaa laajempaa jännitettä kirkon jäsenyyden ja uskon suhteessa.
– Se vaatii meiltä luottamusta siihen, että Jumala on ja toimii eri tavoilla.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kristillinen vakaumus ulkonaisesti: kaste Herraan Jeesukseen, johon voidaan liittää vielä uskonvakaumuksen suullisen tunnustamisen. Siitä Raamattukin puhuu.
Room. 10:9
Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.
Tässä on kristillinen vakaumus ulkonaisesti.
Hedelmät puolestaan kertovat, millaisesta sisäisestä ulkonainen kypsyy.
sama on, ja antaa tollasia lausuntoja ja juuri arvioi ettei vl:n henkilökohtainen usko perustuu salajuttuihin ;)
Täyttä humpuukia kaikki kirkon jutut. Hienoa että ateisti pääsee ehdolle, tarinan opetus siinä.
Puhuuko Raamattu sanaakaan konfirmaatiosta vai onko Lutherin keksintö?
Osoittanet kysymyksesi minulle? Mutta en puhunut konfirmaatiosta.
Raamattu ei käytä sanaa konfirmaatio. Mutta kertoo kylläkin uskon suullisesta tunnustamisesta.
Onko tämä sama Leppänen joka esiintyy usein täällä keskustelun aiheissa. siis pentikäisiä?
sama on, ja antaa tollasia lausuntoja ja juuri arvioi ettei vl:n henkilökohtainen usko perustuu salajuttuihin ;)
Täyttä humpuukia kaikki kirkon jutut. Hienoa että ateisti pääsee ehdolle, tarinan opetus siinä.
Pitäisi kai ateistinkin päästä ehdokkaaksi serakunvaaleissa,kirkon-jäsen kai pitää olla, en ole varma, äänestäjät päättää meneekö
### Tässä on kristillinen vakaumus ulkonaisesti.
Hedelmät puolestaan kertovat, millaisesta sisäisestä ulkonainen kypsyy. ###
Monilla vanhoillisilla ulkonainen kypsyy niin, että ulkoistetaan ihmisiä kristillisestä rakkaudesta (hoitokokoukset) ja pidetään muita uskovaisia ei-uskovaisina. Tämä on ollut valitettavaa kehitystä L.L.Laestadiuksen ajoista lähtien, jolloin uskovaisina pidettiin niin körttejä kuin babtistejakin ja kuinka vielä Laestadius kutsui babtisteja muuttamaan luokseen.
>>Monilla vanhoillisilla ulkonainen kypsyy niin, että ulkoistetaan ihmisiä kristillisestä rakkaudesta (hoitokokoukset) ja pidetään muita uskovaisia ei-uskovaisina.>>
Kaksi pointtia. 1. Etkö koskaan aio irottautua hoitokokous viitteestäsi, vaikka SRK:kin on ilmoittanut pitävänsä niitä väärinä? Aina vaan käännät asian siihen.
2. Ymmärrätkö, että jos vl pitäisi muutkin uskomistavat oikeina, niin se kumoaisi oman uskonsa? Miksi siis enää jatkossa saarnata synnit anteeksi ja saattaa itsensä naurunalaiseksi, kun vastaavaan pääsisi kannonnokassa istumallakin?
Ymmärrätkö? Se johtaisi siihen, että olisi yksi herätysliike vähemmän!
Itse en ole minkään sortin uskova, mutta mietin ongelmaasi niinku logiikan kannalta.
>>Laestadiuksen ajoista lähtien, jolloin uskovaisina pidettiin niin körttejä kuin babtistejakin ja kuinka vielä Laestadius kutsui babtisteja muuttamaan luokseen>>
Ja eikö oppiisänne LLL sanonut Lapin Marialle etteivät ne toiset ole samasta lammashuoneesta?
### Ja eikö oppiisänne LLL sanonut Lapin Marialle etteivät ne toiset ole samasta lammashuoneesta? ###
Ei sanonut, eikä Maria sanonut muita uskovaisia epäuskoisiksi. Tämä käytäntö alkoi liikkeessämme vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Totta. Laestadius ei edustanut pois sulkevee seurakuntaoppia. Myöhempi tuotos vasta VL-laestadiolaisuudessa, joka muutoin yrittää leikkiä "meillä mikään ei ikinä muutu miksikään muuksi kuin mitä se aina on ollut". Tälle nauravat naurismaan aidatkin. Hyvä esimerkki on suhtautuminen 1970-luvun "siunauksellisiin hoitokokouksiin".
"" Totta. Laestadius ei edustanut pois sulkevee seurakuntaoppia. Myöhempi tuotos vasta VL-laestadiolaisuudessa, joka muutoin yrittää leikkiä "meillä mikään ei ikinä muutu miksikään muuksi kuin mitä se aina on ollut". Tälle nauravat naurismaan aidatkin. Hyvä esimerkki on suhtautuminen 1970-luvun "siunauksellisiin hoitokokouksiin". ""
Tämä oli yksi kaikkein suosituin lause Yliopistossa, kun käsittelimme vanhoillislestadiolaisuuden historiaa ja sen kehitystä: "meillä mikään ei ikinä muutu miksikään muuksi kuin mitä se aina on ollut". Vaikea on ainakin tieteen ja historian kannalta todeta muuta kuin minkä tuo lause paljastaa. Valehdella tietenkin voi!
Johan se on iso opillinen muutos kun monet syyt 1970-luvulla tapaht. saatanalle heittämisten
taustalla eivät olekaan päteviä v. 2015. Eli Soinia saa äänestää pelkäämätä "hoito-käsittelyä". Netti-TV saa olla auki uutisten ajan ja E-ryhmän ruokakaupassa käynti ei johda enää puhutteluun ja julkirippiin "Jumalan valtakunnassa".