Psykopatia ja yksinäisyys

Ihan mielenkiintoinen kysymys. Veikkaisin tilanteen riippuvan paljon henkilöstä itsestään ja siitä kuinka hän itseään osaa hallita tai käsitellä. On olemassa varmasti psykopaatteja, joille ihmisiin tutustuminen käy kuin leikki ja he osaavat antaa itsestään harmittoman kuvan eli ovat sosiaalisilta taidoiltaan suhteellisen normaaleita. Heitä eivät ihmiset pelkää ja eivät ikinä osaisi epäillä psykopaateiksi. Nämä psykopaatit ovat älykkäitä ja todennäköisesti toimivat korkeissa viroissa, joissa pystyvät muita manipuloimaan. He toimivat johdonmukaisesti ja osaavat peittää jälkensä hyvin tarvittaessa. Yleensä psykopaatteja kuvataan sosiaalisten taitojen mestareiksi ja he osaavat hyvin lukea muita ihmisiä?

Sitten on näitä psykopaatteja, jotka satuttavat muita ihmisiä olemassa olollaan. Eivät osaa yhtään vähentää omaa itsekkyyttään, haukkuvat ja lyttäävät muita minkä kerkiävät. Kukapa sellaisen ihmisen kanssa tahtoo olla missään tekemisissä, joka kaikella toiminnallaan on kuin huutomerkki ja kohtelee muita kusipäisesti.

Veikkaisin esim. seksuaalisesti sadististen psykojen olevan todella yksinäisiä ihmisiä. He nauttivat toisten satuttamisesta, joten kukaan tuskin kauaa heitä jaksaa katsellakaan ja luulisi ettei heillä parisuhteetkaan toimi kauaa. Varmasti on vaikeaa samaistuakaan toisiin ihmsiin, jos kiihottuu väkivallasta.. Onhan se varmasti helppoa jäädä yksinäiseksi, jos saa jatkuvia raivareita ja ottaa aina eikä anna mitään vastineeksi..

Emme koe.Kaikenlaiset tunteet on luusereita varten.