siis onko tää ihan normaalia, että ajattelee, että on ehkä syntynyt olemaan yksi niistä ihmisistä jotka tekee itsarin? ja että mun vanhemmat on synytynyt olemaan yhdet niistä vanhemmista, joiden lapsi tekee itsarin.
ajatus
oihoijk
776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mietitkö itsemurhan tekemistä oikeasti vai onko se pelkästään tuollainen häiritsevä ajatus? Ehkä pakkoajatus?
ehkä se on semmonen pelottava pakkoajatus... mut miks mun pitää ajatella noin..? tuntuu vaan ihan siltä että näin asiat on.
jos kerron tosta lääkärille, niin minkä tyyppistä lääkettä se määrää?
En tiedä, mutta en tunne yhtään joka olisi lääkkeillä päässyt irti. Lääkkeet voivat helpottaa, piilottaa vaivat, tuhota hermostoyhteyksiä jne... tai niitä voi syödä lopun elämää tai puolet koko pituudesta, mutta juttelu terapeutin kanssa voi luoda uusia väyliä tuohon ongelmaan ja ratkaista koko homman.
Myös... kun pääset elämässä eteenpäin ja selviydyt esimerkiksi koulun tuomasta paineesta, pääset töihin, saat kavereita, opit olemaan ja selviytymään yksin... eivät tuollaiset ajatukset enää paina. Vuosien varrella uudet jutut tulevat ja vanhat unohtuvat. Mutta kysymys on että onko ne ajatukset kuinka paljon häiriöksi?
Sitten jos eivät lääkkeet tai terapeutit toimi ja olet uskovaista sorttia, kannattaa avata tv7, tai ottaa yhteyttä johonkuhun seurakunnassa. Meinaan, että ei se tv7 vilkaisu vaurioita. Se on myös netissä.
Ei kukaan ole syntynyt ajattelemaan noin. Ennen ja elokuvissa uskottiin että kuninkuuden voi periä vain samaa sukua ja kuninkaallista verta oleva perillinen. Kuninkuus on Jumalalta saatu ja kuninkaaksi vain synnytään. Jos viedään keskustelu nopeasti siihen että kumpi oli ensin, muna vai kana, päästään samaan ideaan. Paavi tai joku voiteli ihmisen kuninkaaksi, ja kun Paavi edusti Jumalaa maanpäällä, oli Paavin tahto plääh... ja kuninkaaksi synnyttiin.
Eli olet vain sellaisten vaikuttimien alaisuudessa tällä hetkellä mitkä luovat pohjaa tuollaisille ajatuksille. Mietipä mitähän ne voisivat olla? Liika mietiskely, päänsisällä ajatusten pyörittely...? Tuohon sanoisin että hanki seuraa, kavereita, liiku, kuntoile ja syö terveellisesti ja hyvin. Meinaan, että tuollainen normalisointi voi jo auttaa.
Jos nyt et ole Paavin vaan paviaanien tai pellejen voitelema, ja syntyy tuollaisia asioita, kannattaa ottaa etäisyyttä niihin paviaaneihin tms. Jos on stressiä, tekemättömiä töitä, huonosti tehtyjä tehtäviä... päätä ensin päästä niistä eroon. Ota yksi asia kerrallaan ja tee se. Älä mieti muuta, älä edes sitä mitä joku muu saattaisi asiasta sanoa, vaan tee se. Sen jälkeen ole tyytyväinen ja kiitollinen tehdystä työstä. Virheet on sallittu ja tehdessä oppii. Palkitse itseäsi, ja pidä välillä vapaata. Hyväksy se ettet voi tehdä kaikkea, äläkä anna toisten määrätä tai elää sinun elämääsi. Pidä elämäsi itsellä. Tunnista rajasi äläkä anna muiden rikkoa niitä. Älä myöskään vihastu muille, jos eivät ymmärrä. Anna anteeksi, ja jatka elämää. Pidä itsesi turvallisessa ympäristössä. Älä riehu.
Ja niin edelleen...
En halua, että vahingoitat itseäsi. Sopiiko, että et tee niin? Ei sillä ole väliä kuka kaikista kuviteltavista ihmisistä olet. Jos näkisin sut livenä, halaisin sua kyllä, vaikka pitkään ja hartaasti.
Paholainen syöttää tuollaista kohtaloharhaa. Ei kukaan synny tänne, tuollaista tarkoitusta varten. Ajatukset eivät ole terveitä.