terve,
Aurinkosähkö houkuttaa. Ajatuksena olisi johtaa tuotto lämmitysjärjestelmän varaajaan sen vastuksen kautta. Lähtökohtana olisi noin 1,5kw paneelitehoa. Vastus on kolmivaiheinen ja sen yhden haaran voisi napata paneelikäyttöön tai sitten asentaa paneeleille ihan oma vastus varaajaan. Pytyn koko on 750l.
Minkäslaista pakettia foorumin asiantuntijat suosittelevat tuohon tarkoitukseen? Ersolin paneelit jossain vaiheessa tuntuivat houkuttelevilta mutta nuo muuttuvat kovaa tahtia. Eikös tuon paneelin voi periaatteessa kytkeä suoraan vastukseen vai kannattako siihen kuitenkin laittaa joku säädin väliin? Miten sitten kun termostaatti katkaisee lämmön noustessa vastuksen pois pelistä, miten paneli reagoi ko. tilanteessa?
Akkuja ei kyseiseen järjestelmään tule. Jossain vaiheessa panelien määrä voi kasvaa ja silloin tulee ajankohtaiseksi sitten ehkä tehon siirtäminen verkkoon.
Aurinkosähkö houkuttaa. Ajatuksena olisi johtaa tuotto lämmitysjärjestelmän varaajaan sen vastuksen kautta. Lähtökohtana olisi noin 1,5kw paneelitehoa. Vastus on kolmivaiheinen ja sen yhden haaran voisi napata paneelikäyttöön tai sitten asentaa paneeleille ihan oma vastus varaajaan. Pytyn koko on 750l.
Minkäslaista pakettia foorumin asiantuntijat suosittelevat tuohon tarkoitukseen? Ersolin paneelit jossain vaiheessa tuntuivat houkuttelevilta mutta nuo muuttuvat kovaa tahtia. Eikös tuon paneelin voi periaatteessa kytkeä suoraan vastukseen vai kannattako siihen kuitenkin laittaa joku säädin väliin? Miten sitten kun termostaatti katkaisee lämmön noustessa vastuksen pois pelistä, miten paneli reagoi ko. tilanteessa?
Akkuja ei kyseiseen järjestelmään tule. Jossain vaiheessa panelien määrä voi kasvaa ja silloin tulee ajankohtaiseksi sitten ehkä tehon siirtäminen verkkoon.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tutustiminen ohmin-lakiin on suotavaa.
Myös se että et voi käyttää AC-sähköosia aurinkopaneleiden kanssa. DC-osat maksavat kiitettävästi.
Voit kytkeä suoraan vastukseen ohmin-lain avulla oikean määrän paneleita. Mutta se ei mene niin että napataan yksi haara paneleille.
Terve.
Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta en kyllä oikein ymmärtänyt vastaustasi.
Tähänastisen käsitykseni mukaan vastusta voidaan syöttää sekä tasa että vaihtovirralla. Jos vastuksen yhden haaran kytkee panelien perään niin siinä ei hirveästi dc palikoita tarvita. Vastuksen termonekaaninen termostaatti hoitaa varaajan ylilämpemisen. Musta-aukko itselle on tuo että mitä tapahtuu panelille keskipäivän paisteessa jos siltä napataan yhtäkkiä kuorma pois.
et voi käyttää varaajan termaria koska se on tarkoitettu vaihtovirralle eli ac.
Jos termari mekaaninen niin ihan sama mitä sähköä
No se ei vielä riitä takamaan sitä että toimii oletetusti dc:llä. Mutta toki jos haluaa talonsa polttaa ja olla saamati vakuutuksista mitään niin siitä vain.
Täällä täytyy muistaa että suurinosa on täysiä umpipökkelöitä jotka eivät käsitä turvallisuudesta yhtään mitään saatika sähköstä. Jo aloitusviesti kertoo sen että kyseisen henkilön naapurissakin asuminen on jokseenkin riski ellei välimatkaa ole satoja metrejä.
Moro, oletko sattunut koskaan purkamaan tuollaista perinteistä termostaattia? Suosittelen tekemään sen ennenkuin huutelet lisää viisauksiasi AC/DC jutuista.
Olen useammankin ja olen myös muutaman hajoittanut dc-käytössä tai no valokaarihan sen hajoittaa. Osa soveltuu DC/AC käyttöön mutta koska täällä on näitä pölkkypäitä niin käytetään tarkoituksen mukaisia osia.
Induktiivinen kuormahan (esim. moottorit) aiheuttaa enemmän tuota valokaariilmiötä mutta myös resistiivinen (esim. vastukset) mutta vähäisemmässä määrässä. Monasti termostaateissa on varsin pienet ilmavälit (0,5-0,7mm) ovat tyypillisiä joten sen vuoksi myös valokaaret pääsevät iskemään koskettimien välillä vaikka ne olisivat ns. kaksoiskoskittemia. DC-käytössä ilmavälin tulee ehdottomasti olla ainakin 1,5mm sekä varustettuna kaksoiskoskettimilla.
Joko saa huudella?
Parempi kun ei mene sotkemaan verkkosähköä ja paneelisähköä joten ihan oma vastus paneelin perään. Sinänsä tosiaan ihan sama mitä sähköä vastukselle syötetään, mutta tehot tietysti määräytyy jännitteen mukaan joten jos jännite pieni niin ei pysty verkkovirta vastuksella hyödyntämään läheskään kaikkea paneelitehoa -sopiva vastuksen resistanssi laskettava ohmin lain mukaan, kuten "drjhd" neuvoo
Paneelilta voi napata kuormat pois huoletta -sähkö ei "pursua yli mistään".
"Oikopolku" kaavat johdettuna ohmin laista tehon, jännitteen ja resistanssin suhteen:
Resistanssi = jännite toiseen potenssiin / teholla
Teho= jännite toiseen potenssiin / resistanssilla
Esim 2000 watin vastus 230V > Resistanssia vastuksella 26,5 ohmia,
- jos vastuksen päihin kytketään 12V > teho on 5,4Wattia
- jos vastuksen päihin kytketään 24V > teho on 21,7wattia
- jos vastuksen päihin kytketään 48v > teho on 354 wattia
Eli et siis saa oikein hyödynnettyä täyttä paneelitehoa jos käytät verkkosähkövastusta
Kuka kieltää käyttämästä suurempaa jännitettä tai kytkemästä rinnan vastuksia useampaa jos haluaa käyttää matalempaa jännitettä? Moni rinnan kytkee kolmivaiheisen vastuksen päästen sopivalle resistansille halutulle teholle. Muullahan ei ole oikeastaan merkitystä kuin vastuksen tehonkestolla.
Laskelmissa sitten käytetään MMP jännitettä.
Joo vastuksia rinnan/sarjaaan kytkemällä saadaan kyllä erilaisia resistansseja aikaan, en vaan jaksanut alkaa tästä sepustaan varsinkaan kun aloittaja havitteli vain yhden vastuksen käyttämistä.
Ja joo jännitettä nostamalla tietty saadaan apuja jos vaan paneelien lukumäärä riittää
Kannattanee lukea koko ketju lävitse. Tämä on juuri tällaisen puurakenteen kannalta ongelmallinen sillä myöhemmin tai ennnen on voinut olla keskustelua asiasta.
No jos vaikka ohutkalvopaneleita käyttää niin niillä jännitteet pyörivät 60V tienoolla. Neljällä panelin sarjalla siis pääsee n. 240V.
laita invertteri esim 2500w paneelien perään niin yksin kertainen homma eikä talo pala !
mulla 2000w paneeleita ja 48v jännite ja 3kpl inverttereitä 300w1000w .2000w
No niin tuo invertteriratkaisu tosiaan alkaa kuullostamaan käypäiseltä ratkaisulta. Täytyy katsoa sitten ottaako olemassa olevasta kolmivaihe vastuksesta yhden haaran invertterin perään vai laittaako kokonaan oman vastuksen aurinkosähkölle.
Onko hyviä kokomuksia jostain tietystä invertteristä?
Unohdat invertterit. Halvempaa ja tehollisesti tehokkaampaa asentaa omat vastukset ja oma termari. saat paneleiden nimellistehosta oikein mitoittamalla n. 75% käyttöön.
Voit silloin alkuperäisillä vastuksilla pitää varaajassa pohjalämmön 55 asteessa ja auringolla lämmittää 95 asteeseen.
Invertterikäytössä kaapelointi ottaa suuren kustannuksen sillä sen vahvuus tulee olla aika jykevää jottei invertterit kyykkää sekä paneliston mitoitus ylimitoitettua kulutukselle. Tässä tapauksessa myös paneleiden santi on nimellistehosta n. 75% ja hävikkiä syntyy vielä lisää invertterien hyötysuhteen sekä oman kulutuksen verran. Tarkoittanee että käytännössä käyttöön saat n. 50-65% paneleiden nimellistehosta. Heikommalla kelillä ei käytännössä saa ollenkaan tehoja varaajaan verrattean suoraan kytkentään.