surua ja pettymystä, sulla on tapana kovettaa itseäsi sen jälkeen. Vähän raskaasti otat asiat, ja ajattelet fatalistisesti julmaa ja jylhää kohtaloa. Koska olet pöhkö. Siksi.
Kun koet
Niin teet.
18254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mikä sä olet alentamaan muita ihmisiä.
Miten niin alentamaan? Onhan se pöhköä jonkun pikku jutun jälkeen nähdä galaksien luhistuvan pauhinalla, ja sinfoniat soi taustalla, koska nainen torjuttiin julmasti. (vaikka se on vain epämääräinen tulkinta). Sitten jos maailmojen luhistumista ei ota vakavasti, on toisen alentaja.
pikku juttu voi olla toiselle aivan muuta, aika itsekäs kuvitelma toisen surusta.
No, tunnen naisia, joista näkee, miten kohtalon kellot alkavat kumajamaan heidän elämässään jonkun todella pikku jutun seurauksena. Vaikka vääränlainen katse. Se on torjunta. Pitäisi katsoa hehkuen syvää intohimoa.
Kellojen kumajaminen on harhaa. Niiden pitää laskeutua todellisuuteen ja oppia tulkitsemaan maailmaa oikein. Kirjoitanko taas väärästä aiheesta? Jaiks.
Se maailman oikein tulkitseminen kääntyy sitten kyyniseksi ihmisvihaksi, eli sekään ei tunnu kaikilla toimivan.
Jotkut onnistuu olemaan kyynistymättä.
Se että on teflonia, kertoo juuri siitä että ihminen on kovettanut itsensä kestääkseen.
Itseäni koskien tarkoitan teflonilla sitä, että kaikki paska valuu pois päältäni, eikä jää vaikuttamaan, ei saa minua kyynistymään eikä kovettumaan :)
Kun minä koen surua ja pettymystä, ryven aikani tunteiden suuruudesta riippuen, ja sitten nousen taas jaloilleni, kadun valoisalle puolelle palaten. Siihen ei itseni kovettaminen kuulu.
Kyllä sitä todella jäätyy pettymyksistä. Sen jää on melkein ikiroutaa. Kyllä se on tainut alkaa sulamaan. Hermostuttaa mihin se vie kyseisen henkilön.
Mies kovettuu, naisella sortuvat galaksit.
Koville näytetään kovaa ulkopintaa, herkät ja hyvät ihmiset saavat nähdä heikkouden, herkkyden ja hyvyyden. Ap ilmeisesti saanut mitä tilannut...
Joskus sattuu erehdyksiä, mut vastaisuudessa ne korjaantuu.
Luonne ei muutu miksikään, kerran tai kaksi tai kolmekin kertaa ilkeä voi mennä huonon päivän piikkiin, toistuva ilkeys --> luonne on sellanen ja kovettuminen on seuraus.
Muut ihmiset sitten tekee, onko tukena ollenkaan?
Olen ollut siellä tummemmalla puolella kohta 4 vuotta. Nyt olen vihdoin löytänyt keinon päästä ulos. Toivottavasti oma pikku Fenix-lintuni on hautoutunut tuona aikana niin hyvin, että palaan henkisesti vahvempana kuin koskaan. Niin toivon. Silloin ihmiset saavat täysin kokea minut ehjänä aitona omana itsenäni.
Vaikken haluaisi itsekehua harrastaa, sanon kuitenkin, että se nainen on harvinaisen hyvä tyyppi ;)
Pöhkö jää ehkä vihdoin taakse 2015...
Kenelle ap on suunnannut viestinsä. ?