Kuorma-auton jarrutusmatka

ainaki 200 metriä

Joskus käytännön jarrutusvertailun livenä nähneenä muistelen, että yhdistelmä meni noin kolminkertaisen matkan henkilöautoon nähden. Autotestien jarrutusmatkat satasesta ovat 41-42m luokkaa, ihan huiput alle 40 metrin. kahdeksastakympistä matka tietenkin hiukan lyhenee.

katsoppas tuolta Liikenneturvan sivuilta (www.liikenneturva.fi) siellä on sellainen demojuttu, jossa voi kokeilla sitä matkaa eri nopeuksilla ja keleillä. Sehän on henkilöautoversio, kuorma-autoissa jarrut toimii paineilmatehosteisina, melkein kaikissa, ja siitä johtuu että noihin aikoihin on laskettava vielä jarrujen viive reaktioaika-viiveen lisäksi elikkäs n. 1 sekentti päälle.
80 vauhdista kuivalla asfaltilla siis 1 s 1,5 s auto kulkee 22 m/s eli 55 m jo ennen kuin tehokas jarrutus alkaa ja vaikka jarrutusmatka olisi sama kuin henkilöauton 35 m (jääkelillä 165 m) on pysähtymismatka jo 90 m. (jääkelillä k-a 220 m!!!)
eli sama kuin henkilöautolla märällä asfaltilla. Kuitenkin mikä tahansa ennalta kaavojen mukaan laskettu pysähtymismatka lakkaa pätemästä kun otetaan huomioon tekijät: 1.ratin ja penkin välinen tyhjä tila (sisältää mm. asennevamman), 2.jarrujen heikko kunto, 3.hiihtoliiton renkaat.

Eräs tilastotulkinta:

Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa.

tietoa kirjoitti:

Eräs tilastotulkinta:

Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa.

Lue lisää

Nussitaan pilkkua viel pikkaisen...

Tää on melko turha kommentti, mutta pakko laittaa viel, että myös asfaltin kunto vaikuttaa suuresti.

Jos on oikein vanha asfaltti, niin voi olla melkein yhtä liukas kuin lumella, jos se asfaltti on märkä. Olen sellasiin asfaltteihin törmänny. Ei hyvä.

Nussutin kirjoitti:

Nussitaan pilkkua viel pikkaisen...

Tää on melko turha kommentti, mutta pakko laittaa viel, että myös asfaltin kunto vaikuttaa suuresti.

Jos on oikein vanha asfaltti, niin voi olla melkein yhtä liukas kuin lumella, jos se asfaltti on märkä. Olen sellasiin asfaltteihin törmänny. Ei hyvä.

Lue lisää

Laskupäätä tarvittaisi jarrutusmatkan optimoimisessa . Ei riitä takatasku tuntuma jos aikoo pysäyttää 60t. alle sadan metrin matkalla. Nopeus 80 km/h =22m/sec vireys tilasta on ilmeisesti kiinni jarrutuksen alkaminen ,harvoin edessä on tilanne jossa pedaali poljetaan täysillä lattiaan , ja myös pidetään lattiaa vasten ,jo kuorman vuoksi olipa köytetty kuinka hyvin tahansa jarrutuksen kanssa ollaan liiankin varovaisia .Epäilemättä tilanne arviosta jarrutuksen alkuun on kulunut lähellä kolmea sec. ollaan edetty 66m edelleen nopeus 80 nyt alkaa hidastuminen,joka onkin korkeampaa matikkaa ,en kuitenkaan usko että kuusi kymmentä tonnia pysähtyy kahden yhdistelmän mittaisella matkalla ,joten satametriä on ylittynyt. En epäile ajotaitoa niinkään , kuin faktojen myöntämistä sekä mielenkiintoa asiaa kohtaan. Olen nähnyt perässäajajana tilanteen, jossa hirvi ylitti vauhdilla valtatien edelläni kulkeneen editse(ei onneksi edes hipaissut) kuitenkin kyseessä ammattikuski , jonka olisi luullut näkevän ison eläimen joka ylitti tien reunan valta ojan tien pientareen juoksi kahden kaistan yli ja hyppäsi muutamalla loikalla toisen pientareen sekä ojan yli ,jolloin jarruvalot vasta syttyivät! Miksi enää jarruttaa tilannehan oli jo ohi , ja huomaa onellisesti. Hän aloitti manööverin havaittuaan hirven tulevan oikealta, eläin ylitti koko tie alueen ennenkun vintillä syttyi "merkkivalo",sekä jarrutus alkoi!

logiikkaa, ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan, taidatte kaikki olla alan asiantuntijoita, jotka vain googlesta löytää vastauksia.

tukkirekka kirjoitti:

logiikkaa, ettei massa vaikuta jarrutusmatkaan, taidatte kaikki olla alan asiantuntijoita, jotka vain googlesta löytää vastauksia.

Niin se on välillä toi fysiikan opiskelu sellaista, että pakko tunkea niitä fysiikan lakeja ja periaatteita joka paikkaan, kun se PERIAATTEESSA pitäisi olla niin. Harmi vain, että aina niissä laskuissa lukee, että näin ja näin jos tätä ja tätä ei oteta huomioon.

Tottahan se on, että massalla ei ole jarrutusmatkaan minkäänlaista vaikutusta fysiikan perusperiaatteiden mukaan. Sama koskee myös putoamiskiihtyvyyttä.

Käytännön kannalta olisi järkevämpää miettiä miten se asia oikeasti menee. Jokainen tietää ettei 60t yhdistelmä tosiaan pysähty yhtä nopeasti kuin henkilöauto (eikä yhtä nopeasti kuin tyhjä yhdistelmä!) ja putoamiskiihtyvyyteen oikeasti vaikuttaa massa, koska suurempi massa voittaa ilmanvastusta enemmän kuin pieni massa.

Eli teoriassa niin ja näin, mutta kun käytäntö on käytäntö!

perrrrrrkelesssss kirjoitti:

Niin se on välillä toi fysiikan opiskelu sellaista, että pakko tunkea niitä fysiikan lakeja ja periaatteita joka paikkaan, kun se PERIAATTEESSA pitäisi olla niin. Harmi vain, että aina niissä laskuissa lukee, että näin ja näin jos tätä ja tätä ei oteta huomioon.

Tottahan se on, että massalla ei ole jarrutusmatkaan minkäänlaista vaikutusta fysiikan perusperiaatteiden mukaan. Sama koskee myös putoamiskiihtyvyyttä.

Käytännön kannalta olisi järkevämpää miettiä miten se asia oikeasti menee. Jokainen tietää ettei 60t yhdistelmä tosiaan pysähty yhtä nopeasti kuin henkilöauto (eikä yhtä nopeasti kuin tyhjä yhdistelmä!) ja putoamiskiihtyvyyteen oikeasti vaikuttaa massa, koska suurempi massa voittaa ilmanvastusta enemmän kuin pieni massa.

Eli teoriassa niin ja näin, mutta kun käytäntö on käytäntö!

Lue lisää

Jos on kaksi identtistä kappaletta samanlaisella alustalla mutta toinen on massaltaan suurempi on aivan varmaa että suurempimassaisen kappaleen pysähtymismatka on pidempi. Tämä nyt on opetettu jo peruskoulussa!!

Fyssa kirjoitti:

Jos on kaksi identtistä kappaletta samanlaisella alustalla mutta toinen on massaltaan suurempi on aivan varmaa että suurempimassaisen kappaleen pysähtymismatka on pidempi. Tämä nyt on opetettu jo peruskoulussa!!

Lue lisää

Miten vitussa massalaan erilaiset voi olla "identtiset"? Mölö nyt heti kerrot!

08 åji kirjoitti:

Miten vitussa massalaan erilaiset voi olla "identtiset"? Mölö nyt heti kerrot!

Sinulle ei siis auennut että kyseessä oli MUODOLTAAN identtiset kappaleet???

Kukako se mölö on??? kirjoitti:

Sinulle ei siis auennut että kyseessä oli MUODOLTAAN identtiset kappaleet???

Muodolla ei kitkan kaavassa ole mitään tekoa, norsunläjä

h5rw kirjoitti:

Muodolla ei kitkan kaavassa ole mitään tekoa, norsunläjä

Ei mutta ilmanvastukseen se vaikuttaa joten jos pysähtymismatkaa mitataan noin kokonaisuudessaan niin siihen se vaikuttaa ja mitä suuremmassa nopeudessa sitä enemmän se vaikuttaa!! PUUPÄÄ!!

Fyssa kirjoitti:

Ei mutta ilmanvastukseen se vaikuttaa joten jos pysähtymismatkaa mitataan noin kokonaisuudessaan niin siihen se vaikuttaa ja mitä suuremmassa nopeudessa sitä enemmän se vaikuttaa!! PUUPÄÄ!!

Lue lisää

pissapää, ilmanvastuskaava onkin sitten jo aivan toisenlainen............. pää, jossa ilmakaan ei kierrä!

654åko kirjoitti:

pissapää, ilmanvastuskaava onkin sitten jo aivan toisenlainen............. pää, jossa ilmakaan ei kierrä!

Yritä nyt saada kirjoitukseni liitettyä itse tähän keskusteluketjuun jota ollaan käyty ja siihen olen vastaillut älä siis yritä esittää neroa pyörittelemällä joitain laskentakaavoja fysiikanilmiöille ! Kyse oli siis kuorma-auton JARRUTUSMATKASTA ja siihen vaikuttaa mm.AUTON MASSA,MUOTO eli ilmanvastus,tienpinta eli kitka jne...

Fyssa kirjoitti:

Yritä nyt saada kirjoitukseni liitettyä itse tähän keskusteluketjuun jota ollaan käyty ja siihen olen vastaillut älä siis yritä esittää neroa pyörittelemällä joitain laskentakaavoja fysiikanilmiöille ! Kyse oli siis kuorma-auton JARRUTUSMATKASTA ja siihen vaikuttaa mm.AUTON MASSA,MUOTO eli ilmanvastus,tienpinta eli kitka jne...

Lue lisää

joo................ älä vain taas keksi uusia fysiikanlaikia ja ha haaaaa

45reqg5r kirjoitti:

joo................ älä vain taas keksi uusia fysiikanlaikia ja ha haaaaa

En keksi en mutta kerro sinä mitä et kirjoituksistani ymmärrä tai on mielestäsi väärin?? Jos muuten olet aikaisemmin kirjoittanut tähän ketjuun niin voisitko käyttää samaa nimimerkkiä että olisi helpompi vastata kun tietää kenelle vastaa?!!

Siis mitä haluat tietää kuorma-auton jarrutusmatkaan vaikuttavista tekijöistä???

Meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?

m??=E kirjoitti:

Meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?

Massa kertaa nopeuden neliö on energia! Se on opetettu kaikille jo seimessä, mutta sinä kai runkkasit ja olit aina poissa?

dfsafdsa kirjoitti:

Massa kertaa nopeuden neliö on energia! Se on opetettu kaikille jo seimessä, mutta sinä kai runkkasit ja olit aina poissa?

Enpä runkannut, en, vaan opettelin kaavat. Teksti sulla on oikein, mutta kaava päin persettä: nopeus ei ole e, vaan v ja lisäksi e2 tarkoittaa ex2 eikä suinkaan e toiseen kuten kirjoituksesi tekstiosassa ihan oikein väitit. Eivät siellä seimessä sitten opettaneet lukemaan? Kysyin aikaisemmin: meniköhän tuo sinun kaavasi nyt ihan oikein?