Eli olin äsken kahden koirani kanssa autoajelulla. Koirat istuivat paikallaan, ja minä pidin ikkunoita auki, kun ajettiin hiljaista maalaistietä hitaasti. Molemmat koirat tykkää tästä puuhasta ja usein otankin ne kauppateissulle mukaan. Nyt vain kävi niin, että paluumatkalla aukaisin ikkunat ja molemmat koirat tunkivat nokkansa ikkunaan, mutta toinen veti kuononsa välittömästi pois, ulisi ja yritti päästä minun syliin, pois paikaltaan ja lopulta päätyi lattialle selvästi peloissaan. Toinen jatkoi ilman haistelua ihan rauhallisena. Myös menomatkalla oltiin ilman mitään häiriötä ilmoja haisteltu.
Tarkistin koiran kuonon ja pään muutenkin, ettei mikään ötökkä tai muu osunut eikä jälkeä löytynyt. Mutta käytös jatkuu edelleen! Ei suostu nenäänsä näyttämään ulkona, sydän hakkaa, kun yritin iltalennolla viedä ja häntä koipien välissä juoksee sisälle. Nyt kapusi ihan pään viereen nukkumaan, normaalisti nukkuu jalkopäässä.
Onko kellään kokemuksia tällaisesta käytöksestä? Siis epäilen, että joku elukka sitä pisti ja en vain löydä jälkeä tai sitten haistoi jotain todella uutta ja pelottavaa ja reagoi noin vahvasti. On muutenkin arka luonteeltaan (muiden koirien lähellä), mutta tosi iloinen ja reipas muuten. Nyt harmittaa vietävästi tuo käytös, toivottavasti ei pitkiä traumoja jäänyt, mitä ikinä sitten kävikin!
Tarkistin koiran kuonon ja pään muutenkin, ettei mikään ötökkä tai muu osunut eikä jälkeä löytynyt. Mutta käytös jatkuu edelleen! Ei suostu nenäänsä näyttämään ulkona, sydän hakkaa, kun yritin iltalennolla viedä ja häntä koipien välissä juoksee sisälle. Nyt kapusi ihan pään viereen nukkumaan, normaalisti nukkuu jalkopäässä.
Onko kellään kokemuksia tällaisesta käytöksestä? Siis epäilen, että joku elukka sitä pisti ja en vain löydä jälkeä tai sitten haistoi jotain todella uutta ja pelottavaa ja reagoi noin vahvasti. On muutenkin arka luonteeltaan (muiden koirien lähellä), mutta tosi iloinen ja reipas muuten. Nyt harmittaa vietävästi tuo käytös, toivottavasti ei pitkiä traumoja jäänyt, mitä ikinä sitten kävikin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Auton vauhdissa pelkästään nokkaan osunut koppakuoriainen napsauttaa ikävästi. Arat koirat kehittävät helposti tuolaisia pelkotiloja ikävien tapausten jälkeen. Älä kiinnitä huomiota välttämiskäytökseen, ettet vahvistaisi sitä.
Kiitos vastauksesta. Epäilin kans eilen illalla, että joku ötökkä ois voinut kipeästi koppasta ja siksi käytös muuttui noin radikaalisti.
Tänä aamuna koira oli taas ihan normaali, yhtä iloinen ja reipas kuin aina ja aamupalaa odotellessa hyppi onnesta tasajalkaa, eli oli kaikin puolin oma itsensä. Laitoin oven auki ja huikkasi koirat pissalle ja silloinkin vielä innoissaan ryntäsi ulos. Mutta kerkesi olla ulkona ehkä 15 sekunttia, niin tuli häntä koipien välissä takaisin sisälle. Toinen hoiti asiansa normaalisti, tämä toinen suostui ulos ainoastaan minun perässä ja teki tarpeensa lähelle taloa/minua, vaikka normaalisti on niin kaino. Ja sitten viivana sisälle. Käytös muuttui ulkoilun jälkeen taas varautuneeksi, nytkin istuu minun jalan vieressä, vaikka normaalisti on mielellään omissa oloissaan. Huoh. Ihmetyttää.
mutta jotainhan on koiran mielestä tapahtunut. Usein emme voi edes ymmärtää, miksi eläin reagoi niin voimakkaasti joihinkin asioihin. Minäpä menin hommaamaan taas meidän rekuille semmosen yliäänihärpäkkeen haukuntaa varten. No, sillä seurauksella, vaikka on laitettu pienimpään asentoon, niin säntäs sisälle, eikä suostunut menemään enää pihalle pariin päivään ja toinen ei edes korvaansa lotkauta. Näin erilaisia nämä eläimet on. Enää en siis kyseistä laitetta käytä kuin pelottelu mielessä, eli jos vahtivat liikaa, niin sanon että laitanko härpäkkeen päälle ja jo loppuu. Samoin meillä päin räjäytelty kovin tänä kesänä ja tästä syystä taas tämä toinen koirista säikkyy heti kun kuulee ison auton peruuttavan ja tulee se hälyytys ääni. Ei tarvi kuin kuulla eka piip, niin jo sännätään ihan mihin vaan. Tästä syystä en voi esim. pitää koiraa juurikaan vapaana, jotta ei tule paniikkikohtausta vieraassa metsässä. Yleensä tullut luokseni hädän hetkellä, mutta paukkuarkuus on eri juttu. Kun n. puoli vuotta melkein joka arkipäivä räjäytettiin kalliota (uusi tie lähistöllä), niin näin kävi, enkä todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä, koska jo yksi piip ääni riittää siihen, että tullaan hysteeriseksi ja myös toinen reagoi siihen tietty, että nyt pitää paeta sisälle, kun kohta pamahtaa. Nämä pamaukset olivat aina niin kovia, että ikkunatkin helähtivät. Koiralle ne räjäytykset olivat varmaan paljon kovempia kuin ihmiselle. Sanoisin siis, että kyllä se ohi menee, mutta siinä voi mennä jonkin aikaa. Kun ollaan vaan normaalisti, niin unohtuu se eläimeltäkin. Tsemppiä näitten otuksien kanssa.
Meillä selvisi ilmeisesti syys outoon käytökseen: ilves! Se tulee kuulemma ihan ihmisten pihaan, ei kauheasti välitä ihmisistä. Käynyt n. 400 metrin päässä meiltä kissan kimppuun. Uskon, että tämän elikon hajua pelkäsi tuo koira!