Kysyisin nyt teiltä mieleipidettä, mihin mielestänne sängysä tulee suostua? Mikä on kohtuullista ja mikä ei?
Yleensä sanotaan, ettei tarvitse suostua mihinkään, mitä ei halua tehdä. Kuitenkin sanotaan että toisinaan voi kumppanin mieliksi suostua johonkin, mikä ei itseä niin paljon himota. Mutta missä menee raja? Tarvitseeko esim. anaaliseksiin suostua kumppanin mieliksi jos itse ei tahdo?
Yleensä sanotaan, ettei tarvitse suostua mihinkään, mitä ei halua tehdä. Kuitenkin sanotaan että toisinaan voi kumppanin mieliksi suostua johonkin, mikä ei itseä niin paljon himota. Mutta missä menee raja? Tarvitseeko esim. anaaliseksiin suostua kumppanin mieliksi jos itse ei tahdo?
Vastaukset 10
Vanhimmat
se on kuten sanoit, eli jos itsestä tuntuu vieraalta tai vasten mieliseltä ei tarvitse suostua.
Toisaalta jos ei ole vielä omia kokemuksia jostain jutusta, niin kannattais ainakin kerran kokeilla, ettei olisi omien ennakkoluulojen varassa, mutta mikäli kertakokeilun jälkeenkin homma tuntuu vasten mieliseltä, silloin toisen pitää hyväksyä sinun haluttomuutesi sen asian suhteen.
Mikäli alistut liiaksi toisen haluille, saamatta niistä itse mielihyvää, sinun muukin seksuaalisuutesi kärsii pahoin ajanmittaan, josta voi olla hyvin vaikea saada haluja takaisin.
Jos parisuhteessa, olipa millainen vain, toinen kokee jonkun jutun niin vastenmielisenä, ettei halua sitä toteuttaa, niin ehdottajan tulisi kunnioittaa viime kädessä ihmisenä partneriaan ja hänen mielipiteitään ja käsityksiään. Ei siis väkisin, eli on oikeus kieltäytyä. Jos suhde ei perustu molemminpuoliseen kunnioitukseen tässäkin suhteessa, niin jotain on pielessä.
Vähän eri asia on, jos vain pelkää jotain juttua vaikka muuten teksi mieli kokeilla, mutta tällöinkin on oikeus kieltäytyä.
-Pera
Jos kumppani vaatii jotain, joka sinusta on pelottavaa/inhottavaa/vastenmielistä, perustele kumppanillesi miksi. Esim. 'anaaliseksi on minusta pelottavaa, pelkään että se sattuu'. Tämän jälkeen on kumppanin vuoro selvittää sinulle, miten mielestäsi epäilyttävä temppu voidaan tehdä niin, että että sinuun ei satu ja että sinusta voi itse asiassa tuntua tosi hyvältä.
Jos kumppani ei näin tee, ei sinulla ole mitään syytä myöntyä sinua epäilyttäviin tekoihin/asioihin. Jos taas kumppani saa sinut vakuuttumaan siitä, että kokeilu voisi olla kivaa, mutta ei sitten ollutkaan, niin voit laskea olevasi yhtä kokemusta rikkaampi, eikä saman kumppanin kanssa tarvitse yrittää uudestaan ennen kuin se saa sinut vakuutettua siitä, että on oppinut tekemään asiat oikein.
Jos nimenomaan anaaliseksi on se juttu mitä pidät epäilyttävänä, voit todeta kumppanillesi, että harjoittelee ensin oman vartalonsa kanssa ja tulee vasta oikean lähestymistavan opittuaan näyttämään sinulle miten temppu tehdään. Jos hän ei näin tee, niin hän ei lopultakaan varmaan ollut tarpeeksi kiinnostunut, joten ei sinunkaan tarvitse olla.
kyllä sanoa että minulla on edellisen kumppanin kohdalta huonoja kokemuksia ja siksi kysymyksen esitinkin, koska jotenkin tuo raja on päässyt häviämään ja edellisen kumppanin kanssa tuntui että minun tulee suostua mihin vain. Jos yritin sanoa että jokin asia (jota yleensä on kokeiltu aiemmin) ei ole mieleeni, ei mies kunnioittanut päätöstäni vaan tahtoi joka tapauksessa toteuttaa halunsa. Ja kun en edelleenkään suostu, hän suuttui ja sanoi ettei minun kanssani voi ikinä tehdä mitään erikoista...?
Tästä aiheesta olisi sinällään mukava jutella jonkin muun samaa kokeneen kanssa, mutta tähän asti olen joutunut pitämään mölyt mahassani...
Mutta älkää välittäkö:)
Kaikkea kokeillaan kerran, mutta ei välttämättä toiste. Myös minun eli naisen toiveita ja fantasioita. Anaaliseksistä pääsi hyvin eroon, kun mieskin pääsi dildon kanssa kokeilemaan miten "kivalta" se tuntui. :=)
Kiitos aivan mahtavasta ideasta, meillä mies haluaisi anaalia, mutta tiedän kokemuksesta ettei sovi minulle. Täytyypä antaa hänen itse kokea millaista se on...
Tai ehkä tiedät kokemattomuudesta miltä se tuntuu. Voisit mahdollisesti myös nauttia siitä, jos se tehdään oikein.
Nautitko kovasti seksistä ylipäätään ensimmäisellä kerralla?
Tämä on mielestäni yksi parisuhteen suurimpia ongelmia. Eihän naisen keho ole miehen omaisuutta jolla saa tehdä mitä lystää... en minä ainakaan halua olla mikään säästöpossu eli pääasia olisi että reikä löytyy mihin tunkea kaikenlaista aikansa kuluksi...
Mielestäni kaiken a ja o on että sängyssä on kaksi ihmistä eikä kaksi palaa lihaa joilla leikitellään miten lystätään. Itse en halua suostua mihinkään mikä sattuu, enkä sellaiseen missä mies olisi jotenkin korostetusti päällepäsmärinä (sidonta, alistaminen yms.) Jos ei minua voi kokea lainkaan ihmisenä, vaan pelkkänä reikänä, niin pitäköön herra sitten omatkin ulokkeensa ja leikitelköön keskenään...
Onpa harvinaisen typerä kysymys. On nimittäin täysin subjektiivista miten kukin arvioi kieltäytymisestä aihtuvan kustannuksen. Jollekin saattaa olla ihan yhdentekevää, jos partneri hakee ko. kokemuksen muualta. Toinen taas pitää sitä hirveänä asiana. On tyhmää kysyä, onko tällaiseen tilanteeseen olemassa yleistä sääntöä.