Rapu ♥ Vesimies

EI ENÄÄ IKINÄ VESIMIESTÄ RAPU NAISELLE.

Voin sanoa, että näppejäni vieläkin nuoletan tämän tuhoisan ja huonon suhteen jälkeen ja arvet ovat jääneet. Kukaan mies ei ole ennen tehnyt elämästäni noin ihanaa, mutta samalla myös helvetillistä. Niilläkö sanoilla sitä parhaiten kuvailisi. Ja en väitä että nyt kaikki vesimiehet ovat täysin samanlaisia, koska eivät todellakaan ole, mutta tietynlaisen sitoutumiskammoisuuden ja tunteettomuuden olen kaikista heistä huomannut...

Ja mä olen itse rapu naisena sellainen tavallinen huolehtivainen, herkkä, kiltti, ystävällinen, ÄIDILLINEN... mä tiedän todellakin miten lasta kasvatetaan, mistä ei ollu meidän veskarilla tietoakaan ja luonnistunu häneltä ollenkaan. Aika seksuaalinen olen myös. Mutta tottakai mulla myös luonteesta löytyy ne huonot puolet... Olen itsekin aika periksi antamaton ja itsepäinen, mutta painitaan vaan veskarin kanssa siinä eri skaaloissa ja sitten kun osuu päät vastakkain, niin ai että, kerran kun mun veskari oli vetänyt mua turpaan niin mä löin puukon hänen käteen. Siinäpä näki rapu-naisen "lällymäisyyden" kun tarpeeks kauan mua ärsyttää... Mutta joo, oltais todennäkösesti tapettu jossain vaiheessa toisemme tuossa suhteessa.

Huh. Olen onnellinen vain, että se on ohi ja vesimies-miehelläni on jo uusi uhri kainalossa. Mille se teeskentelee sitten kai niin ihanaa... Mikä piru!